Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen 3
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 18

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3 PowerPoint PPT Presentation


  • 40 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3. Klassisen elokuvakerronnan perusta ruumiillis-sosiaalisessa maailmaan suuntautumisessa. Syvyyden hahmottaminen (I). Katseen suuntaaminen ja tarkentaminen kohteen etäisyyden mukaan lähietäisyyksillä

Download Presentation

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen 3

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3

Klassisen elokuvakerronnan perusta ruumiillis-sosiaalisessa maailmaan suuntautumisessa


Syvyyden hahmottaminen i

Syvyyden hahmottaminen (I)

  • Katseen suuntaaminen ja tarkentaminen kohteen etäisyyden mukaan lähietäisyyksillä

  • Stereoskooppinen näkeminen, joka perustuu ihmisen kahden silmän tarjoaman näkymän hienoiselle eroavuudelle. Toimii sekin parhaiten lähietäisyyksillä, mutta myös keskietäisyyksillä, varsinkin jos muita syvyyden arvioimisen mahdollistavia tekijöitä ei ole käytettävissä

  • Mono-okulaari liikeparallaksi, eli nähtyjen esineiden keskinäisten suhteiden vaihtuminen liikkeen myötä

  • Lähellä olevat esineet peittävät taaempana olevat


Syvyyden hahmottaminen ii

Syvyyden hahmottaminen (II)

  • Tekstuurin vaihtelut (lähellä olevien tekstuurien karkeus on erotettavissa)

  • Suhteellinen koko (yksittäisen esineen koon tuttuus ei vielä yksinään auta mutta jo kahden esineen suhteellista etäisyyttä on mahdollista arvioida niiden koon tuttuuden perusteella)

  • Valaistus (esimerkiksi valon heijastuminen kaarevalla pinnalla) ja värivaikutelmat (mukaan lukien ilmaperspektiivi eli horisontin siintäminen)

    Pääasialliset lähteet: MIT Encyclopedia of Cognitive

    Science, sv. Depth Perception sekä Messaris, Visual

    Literacy, s. 51-52.


Syvyysvaikutelman luominen kuvataiteessa geometrisin keinoin

Syvyysvaikutelman luominen kuvataiteessa geometrisin keinoin

  • Etääntyvien linjojen näennäinen kohtaaminen katoamispisteessä

  • Näennäisen koon ja etäisyyden käänteinen suhde

  • Suhde etäisyyden (horisontaalisella tasolla) ja korkeuden (visuaalisessa kentässä) välillä


Huomioita suhteessa valokuvan havaitsemiseen

Huomioita suhteessa valokuvan havaitsemiseen

  • Ei ole mitään erillistä valokuvallista syvyyden havaitsemiskoodia

  • Valokuvan esittämä esine on helposti tunnistettavissa kuvan suhteen viistoistakin näkökulmista

  • Valokuvallinen perspektiivivaikutelma ei sinänsä ole kulttuurisesti konstruoitu vaikka sen edellyttämä teknologia on sitä


Liikkeen havaitseminen elokuvassa

Liikkeen havaitseminen elokuvassa

  • Kynnystiheys, jota suuremmalla taajuudella tulevan informaation havaintoapparaattimme mieltää yhtenäiseksi (jos valo välkkyy kyllin nopeasti havaitsemme vain yhtenäisen valon)

  • Phi-ilmiö: miellämme hyvin lähekkäisissä näkökentän pisteissä tapahtuvan muutoksen liikkeeksi

  • Nykytutkimus keskittyy mekanismeihin jotka mahdollistavat yhtälailla luonnollisen kuin elokuvallisenkin liikkeen havaitsemisen


Illuusion lajeja currie anderson

Illuusion lajeja (Currie & Anderson)

  • Anderson: illuusio syntyy, ”kun visuaalinen havaintoapparaattimme, seuraten omia sisäisiä sääntöjään, päätyy havaintoon, joka on virheellinen verrattaessa sitä fyysiseen todellisuuteen”

  • Kognitiivisissa illuusioissa mieli on jonkinlaisen harhaluulon vallassa ja illuusio on ainakin periaatteessa voitettavissa.

  • Optinen illuusio synnyttää virhehavainnon, jota mieli ei pysty korjaamaan, vaikka tunnistaisikin vaikutelman vääräksi. Ne ovat ”kognitiivisesti läpitunkemattomia”

  • Liikkeen havaitseminen elokuvassa on reaktiosidonnainen ominaisuus (response-dependent property)


Valokuva elokuva ja televisio n kemisen jatkeena walton allen

Valokuva, elokuva ja televisio näkemisen jatkeena (Walton & Allen)

  • Valokuvatun ikään kuin todellinen näkeminen

  • Toisin kuin maalauksessa valokuvassa ei ole pintaa

  • Elokuvaa katsellessamme antaudumme illuusiolle kuvatusta maailmasta, jonka tunnumme näkevän suoraan

  • Suora televisiolähetys periskoopin kaltaisena instrumenttina, joka mahdollistaa näkemisen ohi fyysisten rajojen


Nicholsin ideologinen semiotiikka

Nicholsin ideologinen semiotiikka

  • ”Toisin kuin fyysinen maailma (luonnollisessa olotilassaan) kuva on aina jossakin määrin merkityksellinen, koska siitä on luettavissa sen työstämisen jäljet.”

  • ”Käännämme aistivaikutelmia informaatioksi ja prosessoimme tätä informaatiota koodien puitteissa ylläpitääksemme merkityksellistä dialogia tai suhteita itsemme ja ympäristömme välillä.”

  • Taustalla ajatus ympäristöstä tekstinä, ”jota pitää lukea aivan kuin mitä tahansa muuta tekstiä”.


Elokuva todellisuuden kirjoitettuna kielen pasolini

Elokuva todellisuuden kirjoitettuna kielenä (Pasolini)

  • Elokuva representoi todellisuutta todellisuuden avulla ja on siten ”todellisuuden kirjoitettu ilmentymä”

  • ”Todellisuudessa teemme elokuvaa elämällä, olemalla olemassa, siis toimimalla. Kaikki elämä toimintojensa kokonaisuudessa on luonnollista, elävää elokuvaa; tässä mielessä, se on kielellinen vastine puhutulle kielelle sen luonnollisessa ja biologisessa merkityksessä.”

  • Elokuvallinen ilmaisu ei ole vain symbolista, sillä se ”muodostaa paralleelin todellisuuden kanssa, jota se ilmaisee.”


Tilan hahmottaminen elokuvassa

Tilan hahmottaminen elokuvassa

  • Todellisen maailman tilallisuus hahmottuu ruumiin ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien mukaan (Merleau-Ponty)

  • Valtavirtaelokuva on yksilökeskeistä niin kerronnan, komposition, kuvajaon, kameraliikkeiden ja kuin leikkauksenkin tasoilla

  • Kameraliikkeiden synnyttämä visuaalinen informaatio synnyttää mielteen ruumiin liikkeestä (esim. pään kääntö) vaikka vaikutelmalla ei olekaan proprioseptistä tukea (Andersson)

  • ”Elokuvan intentionaalinen visuaalinen käyttäytyminen” (Sobchack)


Tilan hahmottaminen elokuvassa edellytt

Tilan hahmottaminen elokuvassa edellyttää

  • peräkkäisten kamerapositioiden projektiivista geometriaa, jonka valkokankaalle synnyttämän tilavaikutelman koordinaatit muodostavat analogioita visuaalisen kokemuksemme kanssa (Prince)

  • mentaalista toimintaa, jossa sarja osittaisia näkymiä syntetisoituu koherentiksi kokonaisuudeksi (Messaris)

    Emme tiedosta kuinka konstruoitua luonnollinen

    havaitsemisemme on. Elokuvan primääri

    havaitseminen on vain vähän enemmän konstruoitua –

    eli vain vähän vähemmän luonnollista


Proksemiikka paraproksemiikka

Proksemiikka – paraproksemiikka

Elokuvalliset vastineet sosiaalisten suhteiden

heijastumiselle ihmisten välillä ylläpidettävään

fyysiseen etäisyyteen

  • Intiimi - lähikuva, erikoislähikuva

  • Henkilökohtainen - puolilähikuva, puolikuva

  • Sosiaalinen - laaja puolikuva, kokokuva

  • Julkinen - laaja kokokuva, yleiskuva


Kuva vastakuva otosten perusta arkip iv isess kanssak ymisess

Kuva/vastakuva otosten perusta arkipäiväisessä kanssakäymisessä

  • Katsojilla on kokemuksia kasvotusten kohtaamisesta

  • Kuva/vastakuva-asetelmat ovat helposti miellettävä normi, joka perustuu näihin universaaleihin reagoimisen tapoihin

  • Katselutilanteessa elokuvalliset keinot yhdessä motivaatioiden neliyhteyden kanssa modifioivat tätä normia

  • (esim.) Näyttelijät katsovat toisiaan vakaammin kuin todellisessa elämässä joten katseen suunnan muutos saa elokuvassa ilmaisullisia ulottuvuuksia (syyllisyys, ujous, välttely …)


Katseen merkitys elokuvakerronnassa

Katseen merkitys elokuvakerronnassa

  • ... a glance bristles with implications about space, time, and causality. A glance leaps across space: its direction orients us to something nearby and hence enables us to build spatial relationships within a scene. A glance implies temporal relationships as well: an object seen is interpreted to exist in a time continuous or simultaneous, with the act of seeing. Also a glance may be linked directly to a character's intention, or to a forthcoming act by the character, or to reaction (when the character is acted upon). A glance implies an interaction with an object. In fact glances are so important to narrating a story world that the only glance that is generally avoided is a glance into the lens of the camera. ... In a deeper sense, a character's glance is an important measure of the acquisition of knowledge by character and spectator. (Branigan, Narrative Comprehension and Film, s. 53)


N k kulmaotosten perusta toisten ihmisten tarkkailussa

Näkökulmaotosten perusta toisten ihmisten tarkkailussa

  • Huomion kiinnittyminen toisen katseen mukaan (deictic gaze)

  • Näkökulmaotos ja kuva katsovasta henkilöstä modifioivat toisiaan motivaatioiden neliyhteyden puitteissa

  • The point/glance shot functions as a range finder, whereas the point/ object shot functions as a focuser, specifying the relevant affect of a character as a particular emotional state within the range set out by the point/glance shot.

  • ”The point/glanze shot engages our constitutional makeup in terms of activating our cross-culturally endowed capacity to recognize at least certain gross categories of emotions.” (Carroll, Philosophy of Mass Art s. 286-7)


Ruumiilliseen ja sosiaaliseen orientoitu miseen pohjautuvia elokuvallisia keinoja

Ruumiilliseen ja sosiaaliseen orientoitu-miseen pohjautuvia elokuvallisia keinoja

  • Liike diegettisessä tilassa

  • Panorointi

  • Paraproksemiikka

  • Ylä- ja alakulmat

  • Näkökulma- ja reaktio-otokset

  • kuulokulma

  • Zoomaus ja havainnon keskittyminen

  • Track-counter-zoom

  • Häikäisyefektit, visuaaliset vääristymät


Kuinka navajoe intiaanit keksiv t klassisen kerronnan sol worth john adair

Kuinka navajoe-intiaanit keksivät klassisen kerronnan (Sol Worth & John Adair)

  • Maxine leikkaa spontaanisti liikkeen mukaan, ilman rationalisointia

  • Yrityksen ja erehdyksen kautta Mike oppii kuvaamaan koon muuttumista

  • Johnny tekee kuvajaon osa/kokonaisuus periaatteella


  • Login