elokuva ja todellisuuden hahmottaminen 3
Download
Skip this Video
Download Presentation
Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 18

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3 - PowerPoint PPT Presentation


  • 51 Views
  • Uploaded on

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3. Klassisen elokuvakerronnan perusta ruumiillis-sosiaalisessa maailmaan suuntautumisessa. Syvyyden hahmottaminen (I). Katseen suuntaaminen ja tarkentaminen kohteen etäisyyden mukaan lähietäisyyksillä

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3' - nathan-mueller


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
elokuva ja todellisuuden hahmottaminen 3

Elokuva ja todellisuuden hahmottaminen, 3

Klassisen elokuvakerronnan perusta ruumiillis-sosiaalisessa maailmaan suuntautumisessa

syvyyden hahmottaminen i
Syvyyden hahmottaminen (I)
  • Katseen suuntaaminen ja tarkentaminen kohteen etäisyyden mukaan lähietäisyyksillä
  • Stereoskooppinen näkeminen, joka perustuu ihmisen kahden silmän tarjoaman näkymän hienoiselle eroavuudelle. Toimii sekin parhaiten lähietäisyyksillä, mutta myös keskietäisyyksillä, varsinkin jos muita syvyyden arvioimisen mahdollistavia tekijöitä ei ole käytettävissä
  • Mono-okulaari liikeparallaksi, eli nähtyjen esineiden keskinäisten suhteiden vaihtuminen liikkeen myötä
  • Lähellä olevat esineet peittävät taaempana olevat
syvyyden hahmottaminen ii
Syvyyden hahmottaminen (II)
  • Tekstuurin vaihtelut (lähellä olevien tekstuurien karkeus on erotettavissa)
  • Suhteellinen koko (yksittäisen esineen koon tuttuus ei vielä yksinään auta mutta jo kahden esineen suhteellista etäisyyttä on mahdollista arvioida niiden koon tuttuuden perusteella)
  • Valaistus (esimerkiksi valon heijastuminen kaarevalla pinnalla) ja värivaikutelmat (mukaan lukien ilmaperspektiivi eli horisontin siintäminen)

Pääasialliset lähteet: MIT Encyclopedia of Cognitive

Science, sv. Depth Perception sekä Messaris, Visual

Literacy, s. 51-52.

syvyysvaikutelman luominen kuvataiteessa geometrisin keinoin
Syvyysvaikutelman luominen kuvataiteessa geometrisin keinoin
  • Etääntyvien linjojen näennäinen kohtaaminen katoamispisteessä
  • Näennäisen koon ja etäisyyden käänteinen suhde
  • Suhde etäisyyden (horisontaalisella tasolla) ja korkeuden (visuaalisessa kentässä) välillä
huomioita suhteessa valokuvan havaitsemiseen
Huomioita suhteessa valokuvan havaitsemiseen
  • Ei ole mitään erillistä valokuvallista syvyyden havaitsemiskoodia
  • Valokuvan esittämä esine on helposti tunnistettavissa kuvan suhteen viistoistakin näkökulmista
  • Valokuvallinen perspektiivivaikutelma ei sinänsä ole kulttuurisesti konstruoitu vaikka sen edellyttämä teknologia on sitä
liikkeen havaitseminen elokuvassa
Liikkeen havaitseminen elokuvassa
  • Kynnystiheys, jota suuremmalla taajuudella tulevan informaation havaintoapparaattimme mieltää yhtenäiseksi (jos valo välkkyy kyllin nopeasti havaitsemme vain yhtenäisen valon)
  • Phi-ilmiö: miellämme hyvin lähekkäisissä näkökentän pisteissä tapahtuvan muutoksen liikkeeksi
  • Nykytutkimus keskittyy mekanismeihin jotka mahdollistavat yhtälailla luonnollisen kuin elokuvallisenkin liikkeen havaitsemisen
illuusion lajeja currie anderson
Illuusion lajeja (Currie & Anderson)
  • Anderson: illuusio syntyy, ”kun visuaalinen havaintoapparaattimme, seuraten omia sisäisiä sääntöjään, päätyy havaintoon, joka on virheellinen verrattaessa sitä fyysiseen todellisuuteen”
  • Kognitiivisissa illuusioissa mieli on jonkinlaisen harhaluulon vallassa ja illuusio on ainakin periaatteessa voitettavissa.
  • Optinen illuusio synnyttää virhehavainnon, jota mieli ei pysty korjaamaan, vaikka tunnistaisikin vaikutelman vääräksi. Ne ovat ”kognitiivisesti läpitunkemattomia”
  • Liikkeen havaitseminen elokuvassa on reaktiosidonnainen ominaisuus (response-dependent property)
valokuva elokuva ja televisio n kemisen jatkeena walton allen
Valokuva, elokuva ja televisio näkemisen jatkeena (Walton & Allen)
  • Valokuvatun ikään kuin todellinen näkeminen
  • Toisin kuin maalauksessa valokuvassa ei ole pintaa
  • Elokuvaa katsellessamme antaudumme illuusiolle kuvatusta maailmasta, jonka tunnumme näkevän suoraan
  • Suora televisiolähetys periskoopin kaltaisena instrumenttina, joka mahdollistaa näkemisen ohi fyysisten rajojen
nicholsin ideologinen semiotiikka
Nicholsin ideologinen semiotiikka
  • ”Toisin kuin fyysinen maailma (luonnollisessa olotilassaan) kuva on aina jossakin määrin merkityksellinen, koska siitä on luettavissa sen työstämisen jäljet.”
  • ”Käännämme aistivaikutelmia informaatioksi ja prosessoimme tätä informaatiota koodien puitteissa ylläpitääksemme merkityksellistä dialogia tai suhteita itsemme ja ympäristömme välillä.”
  • Taustalla ajatus ympäristöstä tekstinä, ”jota pitää lukea aivan kuin mitä tahansa muuta tekstiä”.
elokuva todellisuuden kirjoitettuna kielen pasolini
Elokuva todellisuuden kirjoitettuna kielenä (Pasolini)
  • Elokuva representoi todellisuutta todellisuuden avulla ja on siten ”todellisuuden kirjoitettu ilmentymä”
  • ”Todellisuudessa teemme elokuvaa elämällä, olemalla olemassa, siis toimimalla. Kaikki elämä toimintojensa kokonaisuudessa on luonnollista, elävää elokuvaa; tässä mielessä, se on kielellinen vastine puhutulle kielelle sen luonnollisessa ja biologisessa merkityksessä.”
  • Elokuvallinen ilmaisu ei ole vain symbolista, sillä se ”muodostaa paralleelin todellisuuden kanssa, jota se ilmaisee.”
tilan hahmottaminen elokuvassa
Tilan hahmottaminen elokuvassa
  • Todellisen maailman tilallisuus hahmottuu ruumiin ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien mukaan (Merleau-Ponty)
  • Valtavirtaelokuva on yksilökeskeistä niin kerronnan, komposition, kuvajaon, kameraliikkeiden ja kuin leikkauksenkin tasoilla
  • Kameraliikkeiden synnyttämä visuaalinen informaatio synnyttää mielteen ruumiin liikkeestä (esim. pään kääntö) vaikka vaikutelmalla ei olekaan proprioseptistä tukea (Andersson)
  • ”Elokuvan intentionaalinen visuaalinen käyttäytyminen” (Sobchack)
tilan hahmottaminen elokuvassa edellytt
Tilan hahmottaminen elokuvassa edellyttää
  • peräkkäisten kamerapositioiden projektiivista geometriaa, jonka valkokankaalle synnyttämän tilavaikutelman koordinaatit muodostavat analogioita visuaalisen kokemuksemme kanssa (Prince)
  • mentaalista toimintaa, jossa sarja osittaisia näkymiä syntetisoituu koherentiksi kokonaisuudeksi (Messaris)

Emme tiedosta kuinka konstruoitua luonnollinen

havaitsemisemme on. Elokuvan primääri

havaitseminen on vain vähän enemmän konstruoitua –

eli vain vähän vähemmän luonnollista

proksemiikka paraproksemiikka
Proksemiikka – paraproksemiikka

Elokuvalliset vastineet sosiaalisten suhteiden

heijastumiselle ihmisten välillä ylläpidettävään

fyysiseen etäisyyteen

  • Intiimi - lähikuva, erikoislähikuva
  • Henkilökohtainen - puolilähikuva, puolikuva
  • Sosiaalinen - laaja puolikuva, kokokuva
  • Julkinen - laaja kokokuva, yleiskuva
kuva vastakuva otosten perusta arkip iv isess kanssak ymisess
Kuva/vastakuva otosten perusta arkipäiväisessä kanssakäymisessä
  • Katsojilla on kokemuksia kasvotusten kohtaamisesta
  • Kuva/vastakuva-asetelmat ovat helposti miellettävä normi, joka perustuu näihin universaaleihin reagoimisen tapoihin
  • Katselutilanteessa elokuvalliset keinot yhdessä motivaatioiden neliyhteyden kanssa modifioivat tätä normia
  • (esim.) Näyttelijät katsovat toisiaan vakaammin kuin todellisessa elämässä joten katseen suunnan muutos saa elokuvassa ilmaisullisia ulottuvuuksia (syyllisyys, ujous, välttely …)
katseen merkitys elokuvakerronnassa
Katseen merkitys elokuvakerronnassa
  • ... a glance bristles with implications about space, time, and causality. A glance leaps across space: its direction orients us to something nearby and hence enables us to build spatial relationships within a scene. A glance implies temporal relationships as well: an object seen is interpreted to exist in a time continuous or simultaneous, with the act of seeing. Also a glance may be linked directly to a character\'s intention, or to a forthcoming act by the character, or to reaction (when the character is acted upon). A glance implies an interaction with an object. In fact glances are so important to narrating a story world that the only glance that is generally avoided is a glance into the lens of the camera. ... In a deeper sense, a character\'s glance is an important measure of the acquisition of knowledge by character and spectator. (Branigan, Narrative Comprehension and Film, s. 53)
n k kulmaotosten perusta toisten ihmisten tarkkailussa
Näkökulmaotosten perusta toisten ihmisten tarkkailussa
  • Huomion kiinnittyminen toisen katseen mukaan (deictic gaze)
  • Näkökulmaotos ja kuva katsovasta henkilöstä modifioivat toisiaan motivaatioiden neliyhteyden puitteissa
  • The point/glance shot functions as a range finder, whereas the point/ object shot functions as a focuser, specifying the relevant affect of a character as a particular emotional state within the range set out by the point/glance shot.
  • ”The point/glanze shot engages our constitutional makeup in terms of activating our cross-culturally endowed capacity to recognize at least certain gross categories of emotions.” (Carroll, Philosophy of Mass Art s. 286-7)
ruumiilliseen ja sosiaaliseen orientoitu miseen pohjautuvia elokuvallisia keinoja
Ruumiilliseen ja sosiaaliseen orientoitu-miseen pohjautuvia elokuvallisia keinoja
  • Liike diegettisessä tilassa
  • Panorointi
  • Paraproksemiikka
  • Ylä- ja alakulmat
  • Näkökulma- ja reaktio-otokset
  • kuulokulma
  • Zoomaus ja havainnon keskittyminen
  • Track-counter-zoom
  • Häikäisyefektit, visuaaliset vääristymät
kuinka navajoe intiaanit keksiv t klassisen kerronnan sol worth john adair
Kuinka navajoe-intiaanit keksivät klassisen kerronnan (Sol Worth & John Adair)
  • Maxine leikkaa spontaanisti liikkeen mukaan, ilman rationalisointia
  • Yrityksen ja erehdyksen kautta Mike oppii kuvaamaan koon muuttumista
  • Johnny tekee kuvajaon osa/kokonaisuus periaatteella