Elokuvakerronnan vakiintuminen 1910 luvun elokuva
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 68

ELOKUVAKERRONNAN VAKIINTUMINEN 1910-luvun elokuva PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

ELOKUVAKERRONNAN VAKIINTUMINEN 1910-luvun elokuva. Guisen herttuan murha (Ranska 1908). Attraktioista kerrontaan. Elokuvakerronan kehitys. n. 1904 alkaen elokuva alkoi yhä enemmän suuntautua kohti kerronnallisuuta

Download Presentation

ELOKUVAKERRONNAN VAKIINTUMINEN 1910-luvun elokuva

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Elokuvakerronnan vakiintuminen 1910 luvun elokuva

ELOKUVAKERRONNAN VAKIINTUMINEN1910-luvun elokuva

Guisen herttuan murha (Ranska 1908)


Attraktioista kerrontaan

Attraktioista kerrontaan


Elokuvakerronan kehitys

Elokuvakerronan kehitys

  • n. 1904 alkaen elokuva alkoi yhä enemmän suuntautua kohti kerronnallisuuta

  • Elokuvista tuli koko kelan mittaisia (n. 15 min): tarvittiin useista otoksista koostuvia elokuvia

  • Kerronta kehittyi ja n. 1917 mennessä ns. klassisen Hollywood-kerronnan tyylilliset peruspiirteet oli luotu

  • 1910-luvulla elokuvien ilmaisutapa oli kansain-välinen, koska eri maalaisia elokuvia esitettiin laajalti ympäri maailmaa (mykkäelokuvalla ei kieliongelmaa)


Kerronnan synty tekij it

Kerronnan synty: tekijöitä

  • Kiinteät elokuvateatterit

  • Pidempien elokuvien tarve

  • Elokuvatuotannon vakiintuminen

  • Ymmärrettävyyden luomisen tarve

    • Miten liittää yksittäisiä otoksia sarjoiksi


Kiinte t elokuvateatterit

Kiinteät elokuvateatterit

  • Noin 1905 alkaen alettiin perustaa kiinteitä elokuvateattereita (Nickelodeon) ja kiertävät elokuvaesitykset loppuivat

    • Saivat nopeasti suosiota.

    • Esim. USA 1910: suurissa kaupungeissa lähes 10 000 elokuvateatteria; 26 miljoonaa kävijää viikossa (n. 1/5 Usan väestöstä)

    • Tuottoisaa: esim. New York 1907: kulut $500 vko, tulot $2000 vko.

  • ELOKUVAKATSELU VAKIINTUU, ELOKUVILLE SÄÄNNÖLLINEN YLEISÖ


Kiinteiden teatterien vaikutus elokuvaan

Kiinteiden teatterien vaikutus elokuvaan

  • Vaikutus elokuvien tekotapaan: elokuvateollisuus

    • Säännöllinen katsojakunta  ohjelmiston nopea vaihtuvuus  elokuvia alettiin tuottaa nopeasti ja teollisesti (elokuva / viikko)

  • Vaikutus elokuvien pituuteen: pitkä elokuva

    • Ohjelmisto oli helpompi koostaa pitkistä elokuvista kuin lyhyistä

    • Aluksi elokuvan pituudeksi vakiintui 1 kela (n. 15 min)

    • n. 1910 alkaen monikelaisia elokuvia

    • 1910-luvun puolivälissä jo 2-3 tunnin elokuvia

  • Vaikutus elokuvien kerrontaan: klassinen kerronta

    • Yleisön säilyttäminen edellytti että pitkät moniotoksiset elokuvat jaksoivat kiinnostaa

    • Elokuvista piti tehdä ymmärrettävämpiä  kerronnan kehittäminen

    • 1910-luvun puolivälissä elokuvakerronnan keskeiset periaatteet luotu


Keskeinen ongelma elokuvan ymm rrett vyys

Keskeinen ongelma: elokuvan ymmärrettävyys

  • Edison-elokuvan arvostelu 1906:

    "Huolimatta siitä, että esitettäväksi on tullut paljon hyviä elokuvia, on totta että on myös sellaisia, jotka, vaikka niiden valokuvaus onkin hyvää, ovat huonoja siksi, että valmistaja, joka itse tuntee hyvin elokuvan ja sen juonen, ei ota huomioon sitä, että elokuvaa ei ole tehty hänelle, vaan yleisölle. Äskettäin nähty kuva oli hyvin valokuvattu, ja juonikin vaikutti hyvältä, mutta yleisö ei kyennyt sitä ymmärtämään."


Kohti kerrontaa jatkuvuuden kehitys

Kohti kerrontaa: jatkuvuuden kehitys

  • Yksiotoksiset

    • jatkuvuutta ei tarvittu

  • Ei-jatkuvat (non-continuity)

    • kaksiotoksisia

    • Otosten välillä katkos (mustaa, epätarkkuus)

  • Jatkuvat (continuity)

    • Sama toiminta jatkuu otoksesta toiseen, tila vaihtuu

  • Epäjatkuvat (discontinuity)

    • ”hienostuneempi” kerronta

    • Katsoja ymmärtää otosten välisen tarinallisen jatkuvuuden, vaikka niiden välillä on tilallinen hyppy

    • Keskeinen keino ristiinleikkaus


Yksiotoksinen elokuva lumi re juna saapuu asemalle 1895

Yksiotoksinen elokuvaLumière: Juna saapuu asemalle (1895)


Ei jatkuva genre what happened in a tunnel edison 1903

Ei-jatkuva genre:What happened in a tunnel (Edison 1903)

Junassa nuori mies kosiskelee naista…


Ei jatkuva genre what happened in a tunnel edison 19031

Ei-jatkuva genre:What happened in a tunnel (Edison 1903)

… juna sukeltaa tunneliin…


Ei jatkuva genre what happened in a tunnel edison 19032

Ei-jatkuva genre:What happened in a tunnel (Edison 1903)

… jonka jälkeen mies huomaa suudelleensa palvelijaa


Moniotoksinen m li s matka kuuhun 1902

Moniotoksinen:Méliès: Matka kuuhun (1902)


Guisen herttuan murha ranska 1908

Guisen herttuan murha (Ranska 1908)


Keskeinen ongelma elokuvan ymm rrett vyys1

Keskeinen ongelma: elokuvan ymmärrettävyys

  • Edison-elokuvan arvostelu 1906:

    "Huolimatta siitä, että esitettäväksi on tullut paljon hyviä elokuvia, on totta että on myös sellaisia, jotka, vaikka niiden valokuvaus onkin hyvää, ovat huonoja siksi, että valmistaja, joka itse tuntee hyvin elokuvan ja sen juonen, ei ota huomioon sitä, että elokuvaa ei ole tehty hänelle, vaan yleisölle. Äskettäin nähty kuva oli hyvin valokuvattu, ja juonikin vaikutti hyvältä, mutta yleisö ei kyennyt sitä ymmärtämään."


Ymm rrett vyys

Ymmärrettävyys?

  • ongelma: miten eri yleisöt kykenisivät ymmärtämään elokuvien kausaaliset, tilalliset ja ajalliset suhteet?

    • esim. jos leikkauksen jälkeen toistettiin sama asia kuin edellisessä otoksessa, yleisö ei välttämättä tajunnut että sama asia esitettiin uudelleen

    • näyttelijän pantomiimi ei ehkä välittänytkään tärkeän tilanteeen merkitystä katsojalle

  • Perusongelma: pitkät elokuvat vaativat jotain, joka sitoisi otokset yhteen niin, että yleisö voisi ymmärtää mistä on kyse.

  • RATKAISU: kerronnallisuus ---> kerronnan keinot


Ymm rrett vyyden luominen ennen 1910 lukua

Ymmärrettävyyden luominenennen 1910-lukua

Yksi mahdollisuus: aiheen tuttuus

  • esim. tuttu kertomus tai laulu, jonka sanoja seurataan

  • Elokuva The 'Teddy' Bears (Edwin S. Porter 1907)

    • kultakutri ja kolme karhua: tuttu tarina

    • muutos: kun karhut alkavat ajaa kultakutria presidentti Teddy Roosevelt ampuu muut paitsi pikkukarhun

    • taustalla vuoden 1902 tapaus jossa Roosevelt ei metsästysretkellään ampunut karhunpentua (tästä tapauksesta tulee myös nimitys "teddy-karhu")

      Kaksi ongelmaa:

  • tuttujen aiheiden määrä rajallinen

  • aiheen tuntevien määrä pienempi kuin elokuvien katsojien määrä


Ymm rrett vyyden luominen ennen 1910 lukua1

Ymmärrettävyyden luominenennen 1910-lukua

  • Kaksi ratkaisustrategiaa

  • Selittävä ääni

    • selittävän elävän äänen liitäminen esityksiin

    • esittäjästä riippuva

  • Kerronnan kehittäminen

    • esittäjästä riippumaton: elokuvantekijän keino


Esitt j n keinot selitt v t nielementit ennen 1910 lukua

Esittäjän keinot: selittävät äänielementit (ennen 1910-lukua)

  • Lukija kertoo mitä tapahtuu

  • ”Puhuvat kuvat” (”talking pictures”)

    • näyttelijät puhuvat elokuvan vuorosanoja samalla kun sitä esitetään

    • villitys New Yorkissa 1908

  • Selittävät tehosteet

    • Esimerkki: pariskunta kävelee, pysähtyy ja painaa päänsä, jatkaa matkaa.

    • esittäjän (mahdollisesti) lisäämä kirkonkellojen ääni kertoo, että kyse on hartaudesta; ilman ääntä epäselvä

  • Synkronoitu ääni

    • erilaisia kokeiluja 1900-l alussa (Cameraphone, Chronophone, Eugene Lausten kokeilut)

    • kallis, vaikea synkronoida, rajoitetut kuvauskohteet (lauluesitykset, ei tarinoita)


Varhaisen elokuvan el v t nitehosteet kuva path n luettelosta 1909

Varhaisen elokuvan elävät äänitehosteetKuva Pathén luettelosta 1909


Elokuvantekij n keinot kerronnan kehitt minen

Elokuvantekijän keinot: kerronnan kehittäminen

1910-luvun alun elokuvantekijällä oli ymmärrettävyyden lisäämiseksi käytettävissä kaksi keskeistä keinoa:

  • VÄLITEKSTIT

  • JATKUVUUSLEIKKAUS


V litekstit

VÄLITEKSTIT

  • Esittelevät välitekstit - tarinatilan ulkopuolelta

    • kolmas persoona – vrt. äänielokuvan selostus

      • "Lesken tytär tulee odottamatta kotiin ja yllättää äitinsä”

      • "Purkautunut kihlaus”

      • "Kuukautta myöhemmin”

      • "Seuraavana päivänä"

  • Dialogivälitekstit - tarinatilan sisältä; vrt. äänielokuvan dialogi

    • paikka suhteessa kuvaan puhujasta ei ollut heti selvä (ennen/jälkeen/aikana?)

    • puheen jälkeinen teksti normiksi 1914 mennessä


Leikkaus ja jatkuvuus

Leikkaus ja jatkuvuus


Jatkuvuusj rjestelm n alkuvaiheet

Jatkuvuusjärjestelmän alkuvaiheet

  • Tom Gunning: kerronnallisuuden kehittämisen taustalla pyrkimys tehdä elokuvasta arvostetumpaa (1908-9: vaatimukset onnellisista lopuista, klassikkofilmatisoinnit - porvarillisen representaation traditio - Dickens)

  • Muodostui tärkeäksi määrittää otosten tilalliset ja ajalliset suhteet (ts. onko seuraava otos samasta / eri tilasta samanaikainen / eriaikainen kuin edellinen)

  • Kolme peruskeinoa:

    • ristiinleikkaus (intercutting / cross-cutting)

    • analyyttinen leikkaus (analytical editing)

    • tilallinen jatkuvuusleikkaus (contiguity editing)


Ristiinleikkaus

Ristiinleikkaus

  • Kaikkein puhutuimpia tekniikoita. Miksi?

    • lisäsi elokuvien suosiota

    • edelleen vaikuttava

  • Mistä on kyse?

    • Peräkkäisissä otoksissa siirrytään kahden (tai useamman) erillisen tilan välillä.

    • Katsoja ymmärtää jatkuvuuden tarinan tasolla tilallisesta epäjatkuvuudesta huolimatta

    • Tyypillinen tilanne: viime hetken pelastus

    • Luo jännitystä


Ristiinleikkaus esimerkkej

Ristiinleikkaus: esimerkkejä

  • esiintyi jo esim. elokuvassa The 100-to-One Shot (1906)

  • Tilanne: vuokra on maksettava

  • otos 29: katu, auto ajaa

  • 30: sisällä, vuokraisäntä alkaa pakottaa vanhaa isää lähtemään

  • 31: katu talon ulkopuolella; sankari hyppää autosta

  • 32: sisällä sankari maksaa vuokraisännälle ja repii häätöilmoituksen.

  • ---> katsojien tajuttiin ymmärtävän tapahtumien samanaikaisuuden siirryttäessä paikasta toiseen


D w griffith ja ristiinleikkaus

D.W. Griffith kaikkein vahvimmin ristikkäisleikkaukseen yhdistetty nimi

Varsinaisesti ei "keksinyt" sitä, mutta käytti sitä luovalla ja tehokkaalla tavalla

Griffith kokeili ristiinleikkausta erityisesti viime hetken pelastus - jaksoissa monia vuosia.

1912 mennessä tekniikka oli yleisesti käytössä amerikkalaisissa elokuvissa.

D.W.Griffith ja ristiinleikkaus


The lonely villa biograph griffith 1909

The Lonely Villa (Biograph/Griffith 1909)

  • roistot houkuttelevat miehen pois kotoaan, yksinäisestä huvilasta

    • miehellä auto-ongelmia; mies pysähtyy ja soittaa kotiin

    • samaan aikaan roistot oven takana; mies vuokraa mustalaisvankkurit ja lähtee pelastamaan perhettään…

    • vuorotteluotoksia: mies, roistot, perhe…

    • yli 50 otosta, suurimmaksi osaksi ristikkäinleikattuja

  • Aikalaiskokemus tästä elokuvasta:"Luojan kiitos, he pelastuivat!" sanoi nainen takanamme tämän Biographin elokuvan päätyttyä. Kuten tuo nainen, koko yleisö oli äärimmäisen jännittyneessä tilassa kun tätä elokuvaa esitettiin. Eikä ihme, sillä se on yksi tehokkaimmin tehtyjä elokuvadraamoja, joita olemme nähneet.”


Analyyttinen leikkaus

Analyyttinen leikkaus

  • Tarkoittaa erillisten pienempien rajausten (lähikuvien) eristämistä yhtenäisestä (laajasta) tilasta tai yhtenäisen tilan jakamista osiin.

  • leikkaus toimintaan lähempänä (cut-in; käytössä jo ennen 1905, mutta harvinainen)

  • lähikuvia tutkittavista esineistä (inserts; näkökulmaotoksia)


Analyyttinen leikkaus after one hundred years 1911 selig

Analyyttinen leikkausAfter One Hundred Years (1911, Selig)


Tilallinen jatkuvuusleikkaus

Tilallinen jatkuvuusleikkaus

  • liikkeen suunta kankaalla (screen direction)

  • henkilöt ulos kuvasta - uudelleen kuvaan läheisessä paikassa: takaa-ajoelokuvat

  • ongelma, joka aiheutti epäselvyyttä: henkilöt poistuivat eri suuntaan kuin mistä tulivat kuvaan (esim. oikealta vasemmalle / vasemmalta oikealle)

  • 1905: joissain elokuvissa käytettiin yhdenmukaista liikkeen suuntaa otoksesta toiseen (Rescued by Rover, Hepworth 1905) – selkeytti tilannetta


Tilallinen jatkuvuusleikkaus1

Tilallinen jatkuvuusleikkaus

2. Näkökulmaotokset

  • Tiloja yhdistävänä tekijänä katse

  • varhaisin muoto: henkilö katsoo esim. mikroskooppiin / kaukoputkeen ja seuraavassa kuvassa nähdään mitä hän näkee

  • myöhemmin (1910-l alussa) uudenlainen näkökulmaotos oli vakiinnuttanut asemansa: henkilö vain katsoo kuvan ulkopuolelle ja seuraavassa kuvassa nähdään mitä hän näkee


N k kulmaotos le dejeuner du savant path 1905 a friendly marriage vitagraph 1911

NäkökulmaotosLe Dejeuner du Savant (Pathé 1905); A Friendly Marriage (Vitagraph, 1911)


Tilallinen jatkuvuusleikkaus2

Tilallinen jatkuvuusleikkaus

3. ”Eyeline match” : leikkaus katseen suuntaan

  • leikataan suuntaan, johon henkilö katsoo, mutta ei hänen näkökulmastaan

  • hyvä tapa osoittaa tilan olevan toisen vieressä -selkeyttää toiminnan ymmärtämistä

  • 1910-luvulla muodostui keskeiseksi tavaksi osoittaa tilan olevan toisen vieressä

  • toiminta riippuvainen 180-asteen säännöstä (suojaviivasäännöstä)


Elokuvakerronnan vakiintuminen 1910 luvun elokuva

Leikkaus katseesta (ei näkökulma)A Corner in Wheat (1909 Biograph / Griffith)The Gamblers Charm (1910, Lubin)


Tilallinen jatkuvuusleikkaus3

Tilallinen jatkuvuusleikkaus

4. Kuva /vastakuva

  • lähtökohtana kaksinkertainen leikkaus katseen suuntaan (A katsoo oikealle, B vasemmalle)

  • keskustelut, taistelut, yms. tilanteet, jossa hahmot ovat vuorovaikutuksessa


Kuva vastakuva the loafer 1911 essanay

Kuva / vastakuvaThe Loafer (1911, Essanay)


Kohti hollywoodia

Kohti Hollywoodia

Nickelodeonit, pitkät elokuvat ja elokuvatähdet


Usa n kehitys vuodesta 1905

USA:n kehitys vuodesta 1905

  • ”Nickelodeon”-buumi: elokuvateatterit syntyvät

  • Pitkän elokuvan synty

  • Tähtijärjestelmä

  • Hollywood


Nickelodeon buumi kiinte t elokuvateatterit

Nickelodeon-buumi: kiinteät elokuvateatterit

  • 1905-07: kiinteiden elokuvateatterin määrä kasvoi huimasti: NICKELODEONIT

  • Nickelodeon: (”nickel”= 5 sentin kolikko, tavallinen sisäänpääsyn hinta; ”odeon”= teatteri)

    • eräänlainen markkinateltan ja nykyisentyyppisen elokuvateatterin välimuoto; kuitenkin kiinteä.

    • pieniä liikkeitä, 50-300 istumapaikkaa

    • ohjelma 15-60 min

    • yleensä vain 1 projektori ---> kelojen välillä muuta ohjelmaa (laulaja, taikalyhtykuvia)

  • 1910: suurissa kaupungeissa lähes 10 000 nickelodeonia

  • yhden arvion mukaan 26 miljoonaa kävijää viikossa (n. 1/5 Usan väestöstä)

  • esim. NY 1907: kulut $500 vko, tulot $2000 vko.


Nickelodeonit levi misen syit

Nickelodeonit: leviämisen syitä

  • Kiinteíllä elokuvateattereilla merkittävä vaikutus elokuvien tekotapaan, pituuteen ja kerrontaan

  • halvempia kuin vaudeville-esitykset

  • säännöllisempiä kuin markkinaesiintyjät

  • kulut alhaisia

    • yksinkertaiset puupenkit

    • ei ennakkomainontaa (sisäänheittäjät)

    • elokuvien nimet kylteissä teatterin ulkopuolella

    • Hyvä kate

  • elokuvia ruvettiin myymisen sijasta vuokraamaan

    • samaa elokuvaa ei enää tarvinnut esittää niin kauan, että ostohinta saatiin takaisin vaan ohjelmaa voitiin vaihtaa 2,3, 4 kertaa viikossa, jopa päivittäin

    • seurauksena säännölliset kävijät

    • Elokuvia tarvittiin enemmän: tuotanto lisääntyi (elokuva / viikko)

  • elokuvat muuttuivat vakiintuneeksi viihteeksi

  • tuotanto uutispätkistä enemmän tarinaelokuviin


Nickelodeonit mogulit

Nickelodeonit & mogulit

  • Nickelodeonit monien myöhempien elokuvamogulien lähtökohta

  • Warner Brothers: Jack, Albert, Sam ja Harry Warner

  • Carl Laemmle (Universal) - Chicago 1906

  • Louis B. Mayer (MGM:n toinen M)

  • Adolph Zukor (myöh. Paramountin johtaja)

  • William Fox (20th Century Fox)

  • Marcus Loew (Loew's ---> MGM)


Pitk n elokuvan feature nousu

Pitkän elokuvan (feature) nousu

  • "Feature": alunperin tarkoitti erityistä, tärkeintä esitys-numeroa, pääkuvaa (joka esiintyi esim. mainoksissa.) Myöhemmin termi alkoi assosioitua pidempiin elokuviin.

  • 1909 paikkeilla jotkut amerikkalaiset tuottajat alkoivat tehdä monikelaisia elokuvia. Koska tuottajien järjestön MPPC:n säännöt sallivat vain yhden kelan levityksen kerrallaan, tällaiset elokuvat laitettiin levitykseen kela/ viikko -periaatteella.

  • 1909-1910: Vitagraph myi elokuvan Life of Moses viitenä erillisenä kelana. Kun kaikki 5 olivat levityksessä, jotkut esittäjät päättivät esittää ne yhdellä kertaa peräkkäin.


Pitk n elokuvan nousu

Pitkän elokuvan nousu

  • Euroopassa levityssysteemi oli joustavampi ja monikelaiset elokuvat olivat tavallisia.

  • Kun näitä vietiin USAan, niitä näytettiin yleensä kokonaisina paremmissa teattereissa nickelodeoneita korkeampaan hintaan.

    • esim. italialainen Troijan tuho suuri menestys vuonna 1911

  • tuontielokuvien paine johti myös amerikkalaisia yhtiöitä levittämään pitikiä elokuvia yhtenä yksikkönä.

  • 1910-luvun puoliväliin mennessä pitkistä elokuvista tuli ohjelmiston perusyksikkö paremmissa teattereissa.


T htij rjestelm

Tähtijärjestelmä

  • Nickelodeon-vaihe: elokuvia myytiin tuottajayhtiön nimellä (Edison, Vitagraph) - elokuvantekijöitä tai näyttelijöitä ei mainittu

  • ennen 1908-09 harvat näyttelijät esiintyivät elokuvissa niin säännöllisesti, että heidät olisi tunnistettu.

  • tällöin alettiin palkata näyttelijöitä pidempiaikaisilla sopimuksilla

  • 1909 mennessä katsojat osoittivat spontaania kiinnostusta suosikkejaan kohtaan

    • näyttelijöiden nimiä kysyttiin teatterinpitäjiltä

    • -studioilta pyydettiin valokuvia


T hteyden synty

Tähteyden synty

  • Aluksi esiintyjiä ei tunnettu nimeltä (puhutaan ns. "valkokangaspersoonallisuuksista")

  • 1910 mennessä jotkut yhtiöt rupesivat käyttä-mään näyttelijöidensä nimiä markkinoinnissa

    • näyttelijät mainostilaisuuksissa

    • valokuvia teatterien auloissa

    • nimiä mainoksissa

  • 1911 ensimmäinen fanilehti The Motion Picture Story Magazine


Ensimm inen elokuvat hti florence lawrence 1886 1938

”Ensimmäinen elokuvatähti”: Florence Lawrence(1886-1938)

  • Yleisön suosikiksi nousi Biograph-yhtiön elokuvissa esiintyvä nainen, jonka nimeä ei tiedetty ("valkokangas-persoonallisuus")

  • Hänestä alettiin käyttää nimitystä "The Biograph Girl"

  • 1910 Carl Laemmle palkkasi hänet IMP-yhtiöön (Independent Motion Picture co.)

    • tekaistu onnettomuus, joka vuodettiin lehtiin

    • yritti saada kehitettyä käsitteen "The IMP girl"

    • yleisö halusi nimen

  • Loukkaantui myöhemmin tulipalossa ja lopetti esiintymisen


Siirtyminen hollywoodiin

Siirtyminen Hollywoodiin

  • Ensimmäiset amerikkalaiset elokuvayhtiöt toimivat idässä (New Jersey; New York, Philadelphia) ja keskilännessä (Chicago)

  • 1908 alkaen jotkut yhtiöt lähettivät yksiköitä kuvaamaan talviaikaan parempaan ilmastoon (NY:sta Floridaan, Chicagosta länteen)

  • 1910 alkaen useita studioita alkoi pysyvämmin toimia Los Angelsin lähistöllä (mm. Biograph talvisin D.W.Griffithin johdolla)

  • 1910-luvun alkuvuosina LA:n alueesta kehittyi keskeinen elokuvatuotannon paikka USAssa

  • Hollywood oli yksi esikaupunki, jonne studioita perustettiin; nimestä tuli koko elokuvateollisuuden symboli

  • Päätökset tehtiin edelleen idässä


Hollywoodiin alueen etuja

Hollywoodiin alueen etuja

  • ilmasto oli kuiva, kirkas , joten ulkokuva-ukset olivat mahdollisia suurimman aikaa vuodesta

  • erilaisia maisemia ja maastoja

    • meri, aavikko, vuoristo, metsä, kukkulat

  • westernistä oli tullut suosittu --> näytti paremmalta lännessä kuvattuna kuin New Jerseyssä


Hollywoodin nousu 1912 1919

Hollywoodin nousu 1912-1919

  • Studiosysteemin lähtökohdat

  • Hollywoodin myöhempien suurten studioiden lähtökohtana oli yleensä kahden tai useamman pienemmän firman yhdistyminen

  • Yhtiöt bisneksen eri osa-alueilta (tuotanto, levitys, esitys); usein levitysfirma keskeinen

  • -> suuntautuminen kohti vertikaalista integraatiota (= yksi firma hallitsee bisneksen kaikkia osa-alueita – ja sulkee muut pois)


Hollywood ottaa vallan maailmanmarkkinoilla

Hollywood ottaa vallan maailmanmarkkinoilla

  • vuoteen 1912 asti amerikkalainen elokuvateollisuus oli keskittynyt kilpailemaan kotimarkkinoiden hallinnasta

  • Hiljakseen alettiin tajuta, että elokuvien viennistä saisi rahaa.

  • Amerikkalaiset elokuvat olivat kohtalaisen suosittuja, mutta eivät yltäneet Ranskalaisten ja italialaisten elokuvien suosion tasolle.

  • I maailmansota heikensi ratkaisevasti eurooppalaisia kilpailijoita

  • Arvio: "Ilman I maailmansotaa Hollywood ei ehkä olisi saavuttanut maailmanlaajuisesti johtavaa asemaa." (Bordwell&Thompson, Film History, 55)


Sodan j lkeen tilanne jatkui

Sodan jälkeen tilanne jatkui

  • vuoteen 1917 mennessä elokuvia budjetoitaessa otettiin huomioon sekä kotimaiset että ulkomaiset tulot

  •  súuremmat budjetit

  •  suuremmat tuontantoarvot (näyttävyys)

    • Esim. Ranskassa budjetti $40.000 / elokuva, USA:ssa $400.000 / elokuva

  • suurin osa rahoista saatiin takaisin jo kotimarkkinoilla; elokuva voitiin myydä ulkomaille halvalla  paikallinen tuotanto heikkeni

  • Hollywood säilyttänyt edun 1910-luvulta lähtien: suuremmat budjetit, halvemmat hinnat

  • Nykyään yli puolet amerikkalaisten elokuvien tuotosta tulee ulkomaanmyynnistä:

    • 2006 amerikkalaisten elokuvien lipputulot yhteensä 25 miljardia dollaria, josta USA:n osuus 9,5 miljardia.


Studioiden mahti

Studioiden mahti

  • Suuret studiot kontrolloivat koko elokuvabisnestä USA:ssa 1920-luvulta 1940-luvun loppuun

  • Keskeinen syy vertikaalinen integraatio:

    • kun samat yhtiöt kontrolloivat sekä suosituimpien elokuvien tuotantoa ja levitystä että hallitsivat tärkeimpiä elokuvateattereita (esitystoimintaa), oli ulkopuolisten lähes mahdotonta päästä markkinoille

  • Block booking –käytäntö

    • 1920-luvulta lähtien studiot myivät elokuviaan ”blokeissa”: jos halusi menestyselokuvan teatteriinsa, oli pakko ottaa myös joukko muita elokuvia

    • Takasi tuloa myös heikommista tuotannoista


Hollywoodin kulta ajan studiot 1930 40 luku

Hollywoodin kulta-ajan studiot(1930-40-luku)

  • BIG FIVE: Paramount, Warner Brothers, Fox, MGM [RKO 1928]

    • täysi vertikaalinen integraatio

  • LITTLE THREE: Universal, United Artists, Columbia = eivät omistaneet teattereita

  • näiden studioiden perusta syntyi 1910-luvulla


Hollywood ty njako

HOLLYWOOD: Työnjako

  • Tuotanto haluttiin tehokkaaksi

  • 1914 mennessä ohjaajan ja tuottajan tehtävät erilleen

  • Muutenkin tehtäviä eriytettiin hyvinkin pitkälle

    • esim. käsikirjoitusosastot: kirjoittajia, jotka keskittyivät juoneen, dialogiin, väliteksteihin

  • ”JATKUVUUSKÄSIKIRJOITUS” ("continuity" script)

    • toiminta oli jaettu yksittäisiin numeroituihin otoksiin

    • voitiin arvioida paljonko yksittäinen elokuva tulee maksamaan

    • eri henkilöiden toiminta voitiin koordinoida (vaikka eivät olleetkaan välttämättä suoraan tekemisisissä)

      • lavastaja: suunnitteli käsikirjoituksen pohjalta lavasteet

      • kuvausten jälkeen leikkaja yhdisti otokset niiden alussa olevien numeroiden pohjalta (vastasivat käsikirjoituksen numeroita)

        • otokset oli suuniteltu jo kuvattaessa sopimaan yhteen leikkauksessa


Hollywood 1910 luvulla studiotilojen rakentaminen

HOLLYWOOD 1910-luvulla:Studiotilojen rakentaminen

  • Aluksi ulkokuvauksia katetuilla näyttämöillä

  • Ensimmäiset studiot valaistiin luonnonvalolla (lasikatot)

  • myöhemmin "pimeitä" studioita

    • lasikatot peitettiin

    • rakennettiin ikkunattomia tiloja

      • - valaistus lampuilla; suurempi kontrolli valaistukseen, paremmat efektit

  • suuria pihoja (backlots), joille rakennettiin suuria lavasteita ulkokohtauksia varten (käytettiin uudelleen ja uudelleen)

    • näitä ei ollut esim. Ranskassa, jossa studiot toimivat lähinnä Pariisissa

  • Muualla kuin Hollywoodissa ei vastaavaa määrää erikoistuneita työntekijöitä

  • harvoilla ulkomaisilla studioilla vastaavia resursseja


Elokuvanteon periaatteet hollywoodissa 1910 luvulla

Elokuvanteon periaatteet Hollywoodissa 1910 -luvulla

  • Jatkuvuusleikkaussysteemi vakiintui

    • establishig shot - cut-ins

    • kuva-vastakuva yleistyi vuoteen 1917 mennessä; käytännössä joka filmissä tuolloin

    • vuoteen 1917 mennessä jatkuvuusleikkauksen periaatteet oli luotu

  • 1910-luvulla myös otoksiin uutta: yhdestä suunnasta tuleva "efektivalaistus”

    • Cecil B. De Mille : The Cheat (1915)


Elokuvanteon periaatteet hollywoodissa 1910 luvulla1

Elokuvanteon periaatteet Hollywoodissa 1910 -luvulla

  • Juonen rakentamisen periaatteet:

    • selkeä syy-seurausketju; keskeinen tekijä henkilön psykologia (ei luonnon / yhteiskunnan voimat)

    • jokaisella henkilöllä tietyt, selkeät piirteet

      • päähenkilöllä selkeä päämäärä (menestys työssä, urheilussa, tms.)

      • henkilön päämäärät ristiriidassa toisten henkilöiden halujen kanssa

      • ---> konflikti, kamppailu; ratkeaa vasta lopussa (onnellinen loppu)

    • ei vain yhtä, vaan kaksi juonilinjaa (toiseen yleensä liitty romanssi)

    • jännitystä: deadlinet, laajenevat konfliktit, viime hetken pelastukset


D w griffith 1875 1948

D.W. Griffith (1875-1948)

  • Ajan tunnetuin ohjaaja David Wark Griffith (1875-1948)

  • Nousi maineeseen Biograph-yhtiössä ennen vuotta 1910

  • 1913 lähti Biographilta - Judith of Bethulia (4-kelainen elokuva)

  • 1915 - The Birth of a Nation (12 kelaa = n. 3 h)

  • 1916 - Suvaitsemattomuus (14 kelaa = n. 3,5 h)

  • 1919- Broken Blossoms

  • 1920 - Way Down East


D w griffith 1875 19481

D.W. Griffith (1875-1948)


Lilian gish

Lilian Gish


Richard barthelmess

Richard Barthelmess


Mary pickford

Mary Pickford


Douglas fairbanks sr

Douglas Fairbanks Sr.


William s hart

William S. Hart


Tom mix

Tom Mix


Roscoe fatty arbuckle

Roscoe ”Fatty” Arbuckle


Koomikkoja

Koomikkoja


  • Login