Keuhkosairaudet ja liikunta

1. Keuhkosairaudet ja liikunta

4. Liikunta ja hengitys • Fyysisen kuormituksen aikana • Aineenvaihdunta kiihtyy  keuhkotuuletus (ventilaatio) lisääntyy  hengästyminen • Kaasujen siirtyminen keuhkorakkuloista (alveolit) verenkiertoon • Valtimoveren hemoglobiinin happikyllästeisyys (SaO2-%)

5. Ventilaation kasvu kuormituksen lisääntyessä • Kertahengitystilavuus (tidal volume, VT)  • Hengitystiheys (fb)  • Kevyt kuormitus: VT ja fb lisääntyvät, VT aluksi enemmän  ventilaatio • VT kasvaa 3-5 x lepo  max. rasitus (esim. 0.52.5 l) • Raskas kuormitus: fb lisääntyy  ventilaatio • fb kasvaa 2-3 x lepo  max. rasitus (esim.1235/min), hyväkuntoisilla enemmän (esim. 660/min) • Maksimiventilaatio harjoittelematon vs. harjoitellut • Esim. 120 l/min vs. 200 l/min

6. Sisäänhengityksen virtausta rajoittaa ensisijaisesti sisäänhengityslihasten kyky muodostaa painetta • Uloshengityksen virtausta rajoittaa hengitys-teiden mekaniikka • Rasituksessa on edullista hengittää nenän kautta (sisäänhengitysilman puhdistus, lämmitys ja kostutus) • Suun kautta hengittäessä pienempi vastus (kova rasitus)

7. Hapenpuutteen syitä

9. Hengenahdistuksen patofysiologiaa • Sairauksissa rasituksen vaatiman ventilaation lisäämiselle tulee esteitä  hengenahdistus • Ilmateitä tukkeavat ja ahtauttavat (obstruktiiviset) keuhkosairaudet, astma ja COPD) suurentavat hengitysvastusta • Keuhkokudoksen elastisuuden väheneminen, esim. keuhkojen laajentuma, aiheuttaa keuhkojen mekaanisen kimmovoiman vähenemisen johtaen pienentyneeseen ajopaineeseen ja virtaukseen

10. Restriktiossa rintakehän myötäävyys ja laajeneminen vähenevät • VT:n kasvattaminen rasitustilanteessa rajallista • Obstruktiivisissa sairauksissa keuhkojen ventilaation ja verenkierron jakautuminen (ventilaatio-perfuusiosuhde) voi olla epätasaista ja sydämen oikean ja vasemman puolen toiminta voi heiketä  huonontunut suorituskyky

11. Liikunta ja keuhkosairaudet • Liikuntaharjoittelu ei paranna itse keuhkosairautta eikä vaikuta sen kulkuun • Liikunnalla voidaan estää keuhkojen heikentyneen toimintakyvyn vaikutusta suorituskyvyn huononemiseen ja palauttaa jo heikentynyttä suorituskykyä • Hengenahdistus rasituksessa  suorituskyky mitattava ja arvioitava suorituskyvyn vähenemisen merkitys ja rajoittavat tekijät

12. Lihaskunnon ylläpito • Helpottaa hengityselimistön ja muun elimistön sopeutumista rasitustilanteissa nostamalla hengenahdistuksen kynnystä ja antamalla lisää toimintakapasiteettia • Riittävä lääkitys liikunnan yhteydessä, esim. astma • Allergeenien ja kylmän ilman vaikutus

13. Liikunnallinen kuntoutus

14. Akuutit hengitystieinfektiot • Virusinfektiot • Infektio-oireiden ilmaantuessa syytä pidättäytyä liikunnasta • Limaneritys lisääntyy  yskä • Keuhkoputkien pitkittynyt voimistunut supistumisärsyyntyvyys • Astma: kylmä tai kuiva ilma, savu, pöly; lääkityksen tehostus, lepo

15. Astma • Patofysiologiaa • Obstruktio ja keuhkoputkien supistumisherkkyys (bronkokonstriktio) • Tulehdus eli inflammaatio – hengitysteiden epiteelin muutokset  tulehduksen välittäjäaineiden vapautuminen  keuhkoputkien sileän lihaksiston supistuminen ja limaneritys • Sairauden variabiliteetti: lievä ---- vaikea • Lievässä kilpaurheiluun osallistuminen mahdollista • Vaikeassa fyysinen toimintakyky voi heiketä merkittävästi • Taudin fluktuaatio: vaikeampi, parempi

16. Astman luokittelu • Rasitusastma (exercise-induced asthma, EIA) • Ohimenevä ilmateiden obstruktio 5-15 min rasituksen jälkeen: vinkuna, yskä ja/tai dyspnea kestää 30 min harjoituksen lopettamisen jälkeen • Mekanismi epäselvä: hengitysteiden kuivuminen ja jäähtyminen, vaskulaariset tekijät • Huom. urheilijat • Lievä astma • Hengitystoiminta ei rajoita submaksimaalisessa rasituksessa • Keskivaikea – vaikea astma • Hengitystoiminta rajoittaa submaksimaalista rasitusta; lieväkin rasitus voi laukaista obstruktion

17. Ennaltaehkäisy • Verryttely • Hengitystieinfektioiden hoito • Allergeenien välttäminen • Lääkitys

18. Harjoittelun vaikutus astmassa • Hoidettu astma ei vaikuta harjoitusvasteeseen • Suorituskyky paranee kuten terveillä • Jos astma on huonossa hoidossa, hengenahdistus rajoittaa fyysistä suoritusta • Astmaa pahentavien tekijöiden välttäminen • Hyvä verryttely • Inhaloitava lääkitys auttaa • Bronkodilataattorit (β-sympatomimeetit) • Kortikosteroidit • Lääkehoito tasapainoon

20. Exercise therapy- evidence - asthma • Based on the systematic review of Ram et al. (2004) cardiorespiratory fitness of patients with asthma can be increased by physical training, but there was no evidence of an effect on measures of resting pulmonary function.

21. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD, keuhkoahtaumatauti) • Krooninen keuhkoputken tulehdus ja/tai keuhkolaajentuma • Multi-orgaaninen systeemitauti: hengitys ja lihas • Tupakointi; 15% tupakoitsijoista sairastuu • Muut: passiivinen tupakointi, ilmasaasteet, hyperreaktiiviset ilmatiet, työperäiset syyt, sukupuoli, rotu, sosioekonominen status • Yskä ja yskökset • 10-15% aikuisväestöstä

22. Ennaltaehkäisy • Tupakoinnin välttäminen tai lopettaminen ajoissa • Sekuntikapasiteetin (FEV1) vähenemisen ehkäisy - kohtuullinen liikunta

24. COPD:n patofysiologiaa • Hengityksen heikkeneminen • Keuhkoputkien limaneritys lisääntyy (tupakka) • Uloshengitys vaikeutuu ja rintakehä laajentuu • Sekuntikapasiteetti ja uloshengityksen kapasiteetti (expiratorinen obstruktio) alenee suhteessa keuhkojen tilavuuteen • Hiljalleen voimistuva hengenahdistus, hengityksen työmäärä lisääntyy • Alveolien repeäminen  elastisuuden väheneminen hengityslihasten heikkeneminen ja väsyminen

25. Kaasujen vaihdunnan häiriöt • Alveloaari-kapillaarikalvon tuhoutuminen  hypoksemia rasituksessa • Ventilaatio-perfuusio epäsuhta • Vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön • Kunnon heikkeneminen • Lisääntynyt keuhkosuoniston vastus  oikean kammion vajaatoiminta • Vaikutukset lihaksistoon • Luustolihasten heikkeneminen johtuen vähentyneestä liikunnasta – lihasvoima laskee ja lihasatrofia • Lihasatrofia ja heikkous voivat johtua myös hypoxemiasta, hyperkapniasta, malnutritiosta, inflammatiosta ja kortisonilääkityksestä

26. Oireelliset rajoitukset • Hengenahdistus on vakava oire • Psykologiset häiriöt • Ahdistuneisuus hankalien oireiden vuoksi

27. Harjoitteluvaste COPD:ssa • Terveillä loppuexpiratorinen tilavuus pienenee 200-400 ml keskitasoisessa harjoittelussa, COPD:ssä lisääntyy  hyperinflaatio  pallea heikkenee  hengenahdistus ja rasituksen sietokyky vähenee • Hengenahdistus rajoittaa raskaita suorituksia • Paljon voimaa ja hengityksen pidättämistä vaativat suoritukset voivat olla vaikeita • Lihaskunnon parantuminen, maksimaalisen hapenottokyvyn ylläpitäminen

29. Exercise therapy – evidence - COPD SYSTEMATIC REVIEWS OF RCTs • Salman et al. (2003); COPD patients of rehabilitation groups (20 trials) did significantly better than control groups on walking test. The rehabilitation groups of 12 trials that used the Chronic Respiratory Disease Questionnaire had less shortness of breath than did the control groups. Trials that used respiratory muscle training only showed no significant difference between rehabilitation and control groups, whereas trials that used at least lower extremity training showed that rehabilitation groups did significantly better than control groups on walking test and shortness of breath. • Geddes et al. (2008); inspiratory muscle training gave different benefits to COPD patients including increases in six minute walk test performance. • Lacasse et al. (2006); in accordance with those of Salman et al. (2003) showing that exercise-based rehabilitation decreases dyspnea symptoms and increases exercise capacity.