1 / 50

Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi

Mitä uusi asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta merkitsee? Keskeiset periaatteet. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi. Sisältö. 1 Tausta ja nykytilanne 2 Asetuksen keskeinen sisältö 3 Kustannukset 4 Jatkovalmistelu

maya-stokes
Download Presentation

Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Mitä uusi asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta merkitsee? Keskeiset periaatteet. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi

  2. Sisältö 1 Tausta ja nykytilanne 2 Asetuksen keskeinen sisältö 3 Kustannukset 4 Jatkovalmistelu 5 Yhteenvetoa asetuksen merkityksestä

  3. 1 Tausta ja nykytilanne • Normi- vai informaatio-ohjaus • Palveluiden tilanne • Lasten ja nuorten terveyden tila

  4. 1.1 Normi- vai informaatio-ohjaus? • Valtio – kunta –suhde • valtio ohjaaja, kunta toimeenpanija • valtion ohjauskeinot: lait, raha, informaatio • kunnan autonomia: lakipohja, taloudellinen pohja • Valtion/julkishallinnon vahvuudet • valtakunnallinen asiantuntemus, tilastot • vuorovaikutus eri hallinnonalojen ja valtak. toimijoiden kesken • kansainvälinen vuorovaikutus (WHO, EU, OECD, globalisaatio) • Kunnan vahvuudet • omat ammattilaiset, omat paikalliset tilastot • arkityön kokemukset • kansalaisten suoran kysynnän ja tahdon tuntemus

  5. Normiohjaus vahvimmillaan • ennen kansanterveyslakia • esim. kuntien kätilöiden ja terveyssisarten minimimäärä säädettiin vuoden 1944 laissa, lääkintöhallituksen ohjekirjeillä määrättiin työn sisältö • tärkeänä tuloksena lasten terveyden nopea paraneminen • Kansanterveyslaki 1972 –>1992 • suunnittelujärjestelmä, jossa normit ja rahaohjaus sidottu toisiinsa • toteutti rakennemuutoksen, tuloksena vahva pth koko maahan • luotiin terveyskasvatuksen ohjaus ja kuntaorganisaatio • samanaikaisesti muita terveyttä edistäviä uudistuksia (tupakkalaki, verenpaineen hoito, ravitsemuspolitiikka) • tuloksena aikuisväestön terveyden paraneminen

  6. Valtionosuusuudistus 1993 lisäsi kuntien autonomiaa • laskennallinen valtionosuus • normien purku • informaatio-ohjaus • Samaan aikaan osunut taloudellinen lamakausi • ehkäisevistä palveluista leikattiin • seuraukset näkyivät ainakin lasten ja nuorten terveydessä

  7. 2000-luku: informaatio-ohjauksen puutteet näkyviin • pitkäjänteisyys kärsii, kunnat reagoivat välittömään kysyntäpaineeseen; terveyden edistäminen kehittynyt huonosti • markkinavaltaisuus; tilaaja-tuottajamallit ja ostopalvelut, kunnat heikko osapuoli vahvoihin toimijoihin nähden • globalisaatio ja Euroopan integraatio • teknologistuminen, medikalisaatio, lääketeollisuuden intressit • kansanterveys parantunut edelleen, mutta kasvavat terveyserot huomion kohteeksi

  8. Kansanterveyslain uudistukset 2005 ja 2006 • asetuksenantovaltuutukset • terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa ja kouluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta • opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä (2006) • kunnan asukkaiden terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin • terveysnäkökohtien huomioon ottaminen kunnan kaikissa toiminnoissa • yhteistyö terveyden edistämisessä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa

  9. Ehdotus terveydenhuoltolaiksi • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma • valtuusto hyväksyy • yhteys strategiaan ja taloussuunnitelmaan • seuranta • Terveyden edistämisen poikkihallinnollinen rakenne • Säännökset lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista • Kumoaa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain • Aikataulu: HE 2010, voimaan asteittain 2011-

  10. Nykyiset oppaat ja suositukset informaatio-ohjauksen välineinä • Kouluterveydenhuollon opas 2002 • peruskoulut • Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004 • Lastenneuvolaopas 2004 • Opiskeluterveydenhuollon opas 2006 • lukiot, ammatilliset oppilaitokset, amk:t, yliopistot • Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007 • Äitiyshuollon suositukset vuodelta 1999 (päivitetään lähiaikoina)

  11. Palvelujen saatavuus • Selvitykset ja tarkastukset palvelujen tilasta, mm. • Äitiys- ja lastenneuvolatyö, STM 2005 ja Stakes 2008 • Stakesin Kouluterveyskysely • Stakesin terveyskeskuskyselyt 2003 ja 2005 ja 2008 (tulossa) • Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano 2004-2007, Stakes 2007 • Opiskelijajärjestöjen omat selvitykset • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Apulaisoikeuskansleri • Selvitysten tulosten mukaan johtaminen, henkilöstövoimavarat sekä toiminnan sisältö ja toimintatavat vaihtelevat eri puolilla maata • Huoli lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja informaatio-ohjauksen riittämättömästä vaikutuksesta • huom. puutteet seurantajärjestelmissä, kehitetty 2000-luvulla • lastenneuvolaopas vaikuttanut suotuisasti

  12. Lasten ja nuorten terveys ja terveyskäyttäytyminen tilastojen mukaan(Lähde: Suomalaisten terveys, 2005) • pitkäaikaisen sairauden esiintyvyys lisääntynyt • reseptilääkkeiden käyttö lisääntynyt • päivittäin tupakoivien osuus laskenut, erityisesti alle 14-vuotiailla • liikuntaa harrastavien osuus lievästi kasvanut • koululaisten stressioireet (väsymys, jännittyneisyys, niska- ja hartiakivut) lisääntyneet • pikkulasten psykososiaaliset pulmat, neurologiset ongelmat • vanhempien ongelmat: mielenterveys, alkoholi, väkivalta • masennus lisääntynyt – itsemurhien määrä kansainvälisesti korkealla tasolla • haasteita: koulukiusaaminen, alkoholin humalakäyttö, syrjäytymiskehitys, oppimisvaikeudet, ylipaino • terveyserojen perusta muodostuu jo kouluiässä, terveyskäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään yläkoulussa (tod.näk. paljon aikaisemmin)

  13. Lasten ja nuorten palveluiden kehitys • lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt merkittävästi • erityisesti nuoruusikäisten tyttöjen hoito lisääntynyt • sekä avokäynnit että sairaalahoitopäivät • lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle lisääntyneet tasaisesti, kasvuvauhti noin 2-5% vuodessa 1990 9 000 1998 12 000 2007 16 000 • erityisopetus lisääntynyt tasaisesti • jokin peruspalveluissa pettää

  14. Tarve normiohjauksen tiukentamiseen • Nykyinen hallitusohjelma korostaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen käyttäjien oikeuksia sekä laatusuositusten sitovuustason nostamista • Eduskunta on kirjelmässään valtioneuvostolle (15/2008vp) edellyttänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen sitovuuden vahvistamista

  15. Asetusluonnos neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Asetusluonnoksessa säädetään valtuutuksen mukaan: • Terveysneuvonnan sisällöstä äitiysneuvolapalveluissa • Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä lastenneuvolapalveluissa • Oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä kouluterveydenhuollossa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta • Opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä • Lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta • Asetusluonnos perustuu oppaisiin ja suosituksiin sekä ajantasaistettuun tutkimustietoon

  16. 2 Asetuksen keskeinen sisältö 1) Yleiset säännökset 2) Terveystarkastusten sisältö ja määrä 3) Terveysneuvonnan sisältö ja määrä 4) Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille 5) Erinäiset säännökset

  17. Keskeiset linjaukset • Terveysseurannan ja terveysneuvonnan runko odotusajalta työelämän kynnykselle, saumattomasti jatkuva kokonaisuus • Palvelut koko ikäluokalle - universaalisuus • Yksilöllisyys: voimavarat, huolet, kehitysvaihe, yksilöllinen tarve. Osallisuus • Kehitysympäristöt: perhe, muut • Palvelujen kohdentaminen (positiivinen diskriminaatio) • varhainen tunnistaminen, etsivä työ, lisäkäynnit • Suunnitelmallisuus: palvelut, asiakastyö • Yhteistyö: moniammatillisuus, monisektorisuus • Kunnan velvollisuus järjestää palvelut

  18. Luku 1. Yleiset säännökset • Asetuksen tarkoitus • varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat • suunnitelmallisia • tasoltaan yhtenäisiä • yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia • Tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämistä ja tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä • Alueellinen tasa-arvo, terveyserojen kaventaminen

  19. Yleiset säännökset jtk. • Soveltamisala • Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat • Palvelujen järjestäminen • laadittava yhtenäiset toimintaohjelmat • terveystarkastusten ja terveysneuvonnan muodostettava kokonaisuus • osallistuminen • huomio kehitysympäristöihin • moniammatillisuus

  20. Luku 2. Terveystarkastusten sisältö ja määrä • Terveystarkastukset • Terveystarkastuksen sisältö • Laajan terveystarkastuksen sisältö • Määräaikaiset terveystarkastukset • Määräaikaiset suun terveystarkastukset • Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa • Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus • Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

  21. Terveystarkastukset ja niiden sisältö - kaikille ennalta määrättyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluvalle • lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan • th:n, kätilön tai lääkärin selvitettävä poisjäävien tuen tarve • terveystarkastuksen voi tehdä: • terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka • th tai klö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus) • selvitettävä • terveydentila, kasvu ja kehitys, perheen hyvinvointi • toivomukset ja mielipiteet ja otettava huomioon • toteutus tarpeen mukaan moniammatillisesti • tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma (potilaslaki)

  22. Määräaikaiset terveystarkastukset Odotusaika: 1 laaja tarkastus Imeväisiässä vähintään 9 tarkastusta • vähintään 2 lääkärintarkastusta • laaja tarkastus: 4 kk 1-6 vuoden iässä vähintään 6 tarkastusta • laaja tarkastus 18 kk ja 4 v Oppilaalle jokaisella vuosiluokalla, yht. 9 tarkastusta • laaja tarkastus: 1., 5. ja 8. lk Lukio ja ammatillinen oppilaitos: • th-tarkastus 1. vuonna, lääkärin tarkastus 1. tai 2. vuonna Ammattikorkeakoulu, yliopisto: • terveyskysely, jonka perusteella terveystarkastus

  23. Laaja terveystarkastus • koko perheen hyvinvointikatsastus • aina terveydenhoitaja tai kätilö ja lääkäri, tarvittaessa muu yhteistyö • sisältö: • lapsen tarkastus, • lapsiperheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta, • huoltajien kirjallisella suostumuksella päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio, opettajan arvio • yhteistyössä arvio lapsen terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta • mahdollistaa koko ikäluokan terveydentilan tarkastelun

  24. Laajat terveystarkastukset kouluth:ssa • ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla • tukee osaltaan kouluselviytymistä, toteutetaan yhteistyössä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa • 8. luokalla arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet • laajoista terveystarkastuksista tehtävää yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahd. lisätoimenpiteiden tarvetta

  25. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa • siirtyvät ktl:n asetuksesta ko. asetukseen sellaisinaan Kunnan on järjestettävä • erikoislääkärin tekemä näön ja kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä tutkimukset (lab., rtg ym.) • psykiatrin tekemä tutkimus ja • psykologin tekemä tutkimus

  26. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus • kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi • tarkastus tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluth:n, terveystarkastajan, henkilöstön työtyöterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, ja tarv. muiden kesken • puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain

  27. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • pohjana kaikille tehdyt terveystarkastukset • -> lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen varhainen tunnistaminen ja tuen järjestäminen viiveettä • tarve tulee selvittää, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä

  28. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen, esimerkkejä • Lapsen ja nuoren neurologisen kehityksen ongelmat, sairaus, oppimishäiriöt, käytöshäiriöt, mielenterveysongelmat tai kiusaaminen • lapsen kaltoinkohtelu • vanhempien vakavat sairaudet, päihde- tai mielenterveysongelma, läheisväkivalta • perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat

  29. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • edellyttää lisäkäyntejä ja tarvittaessa kotikäyntejä • laaditaan perheen ja lapsen kanssa yhteistyössä suunnitelma erityisen tuen järjestämiseksi • suunnitelman toteutumista on seurattava • tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa, esim. päivähoito, kotipalvelu, lastensuojelu, oppilas- ja opiskelijahuolto, erikoissairaanhoito

  30. Luku 3. Terveysneuvonnan sisältö ja määrä • Terveysneuvonnan yhteinen sisältö • Terveysneuvonnan täydentävä sisältö • Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta

  31. Terveysneuvonnan yhteinen sisältö • lähtökohtana yksilöllinen tarve, kehitysvaihe ja yhteistyö yksilön ja perheen kanssa • tuettava tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä • sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa • voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti • tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä sosiaalista tukiverkostoa, • tuettava terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistäainakin seuraavilla alueilla

  32. Terveysneuvonnan yhteinen sisältö Keskeisiä aihealueita ovat muun muassa: • kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; • ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, painonhallinta, liikunta, suun terveys, seksuaaliterveys; • lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien, tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; • kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; • soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut

  33. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö • Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle • perhevalmennusta • tehtävä kotikäynti (tai synnytyksen jälkeen) • Terveysneuvontaa tarjottava molemmille vanhemmille • Annettava tietoa .. ja tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta ja äidin voimavaroja imettää • Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan .. tuettava • lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta • lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta • vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta

  34. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on • tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä, • ehkäistävä koulukiusaamista, • annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä.

  35. Ehkäisyneuvonta ja muu seksuaaliterveysneuvonta • seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytettävä soveltuvin osin terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti • ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin

  36. Luku 4. Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat lisäksi myös 1 Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus, 2 Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus, 3 Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4 Suun terveydenhuollon palvelut

  37. Luku 5. Erinäiset säännökset • Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet • ilmoitusvelvollisuus • lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kunnan viranomaisten yhteistyönä • lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa • suunnitelman laatiminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi • Voimaantulo • 1.7.2009 • määräaikaistarkastuksia koskevien pykälien osalta 1.1.2011

  38. 3 Kustannukset • Stakesin tilasto 2008: äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto maksavat noin 250 milj. euroa • STM teetti kustannusselvityksen valmistelun yhteydessä (Stakes raportteja 40/2008) • n=192 terveyskeskusta, kattaa 93 % väestöstä • Tuloksia • kolmannes (71 tk) arvioi selviävänsä nykyisillä voimavaroilla • 105 arvioi tarvitsevansa lisävoimavaroja • arvio koko maan tasolla tarvittavasta lisärahoitustarpeesta 30 milj. euroa, • suuri osa kasautui noin 10:en pääosin suureen terveyskeskukseen, joissa terveystarkastusten ja henkilöstön määrä oli alle suositusten • vrt. kodin ulkopuolelle sijoitetut 2007: 530 milj. euroa

  39. Kustannukset • asetuksen sisältö ja velvoitteet eivät lisää kustannuksia niissä kunnissa, joissa on jo toimitettu kansallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti • kustannuksia aiheutuu niille kunnille, joissa ehkäisevät palvelut on järjestetty puutteellisesti • valtionosuuksia korotettu valtiontalouden kehyksissä 2010-2013 • asetus ja lama-aika • asetusta tarvitaan juuri nyt

  40. 4 Jatkovalmistelu • Viimeistely tehty (lausunnot) ja viralliset käsittelyt hoidettu • Valtioneuvoston hyväksyttäväksi huhti- toukokuussa 2009 • Julkaisu: asetusteksti ja perustelumuistio/ohje (tulkinta ja perustelut) keväällä 2009 • Koulutus ja tiedotus • mm. lääninhallitukset • Kehittämistyö asetuksen tueksi • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (=Stakes+KTL) • esim. laajat terveystarkastukset, apuvälineet, etsivä työ, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • Seuranta ja valvonta • seurantajärjestelmän kehittäminen (avoth tilastointijärjestelmä) • lääninhallitusten ennakkovalvonta, muu valvonta

  41. 5 Yhteenvetoa asetuksen merkityksestä • suunnitelmallinen terveysseuranta ja terveysneuvonta • huomio erilaisiin ympäristöihin, velvoittaa menemään kotiin • korostaa vanhempien tukemista, asiakkaiden näkökulmaa • tehostaa tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja varhaista tukea • ”antaa luvan” lisäkäynteihin ja muuhun palveluiden kohdentamiseen • vahvistaa terveyden edistämistä, ehkäisee syrjäytymistä (huom. tuleva työvoima) • tukee moniammatillista yhteistyötä • hillitsee korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua (mm. huostaanottojen määrän kasvun pysähtyminen) • velvoittaa jokaisen kunnan järjestämään asetuksen mukaiset palvelut • Pulmia/haasteita • ei sisällä säännöksiä henkilöstömitoituksesta, johtamisesta, osaamisesta, seurannasta • riittävän tuen järjestäminen, kun tuen tarve tunnistettu • palvelujen kokonaisuuden kehittäminen

  42. 6 Muita asetusta tukevia tai siihen liittyviä hankkeita, ohjelmia tai oppaita • Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Työryhmä asetettu. • Opiskeluterveyden huollon järjestäminen. Työryhmä asetettu. • Lasten ja nuorten terveysseuranta (Late ja Opte), THL kehittää • Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Selvityksiä 2009:4. • Kuritusväkivallan vähentäminen ja ehkäisy. Työryhmä asetettu • Diabetesta sairastavan lapsen hoidon järjestäminen päivähoidossa ja koulupäivän aikana. Opas tulossa • Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lastensuojelussa. Ohjeistus terveydenhuollolle. k 2009 • Kaste-ohjelma 2008-2011. Lasten ja nuorten hankkeet • Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Kansallinen toimintaohjelma 2009-2011. k 2009 • Tulossa kansallisia ohjelmia THL:sta: Imetys, vapaa-ajan tapat.

  43. Oppilashuollon kehittämisen tilanne • Oppilashuollon uudistamistyöryhmän (STM 2006:33) ehdotukset: • Oppilashuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen • Oppilashuollosta säätäminen • Kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuosituksen toimeenpano • Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut • Koulukuraattorin kelpoisuus • Tietosuoja oppilashuollossa • Oppilashuollon opas • Henkilöstön täydennyskoulutus • Valtakunnallinen tilastointi- ja seurantajärjestelmä

  44. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmä • STM ja OPM asettivat uuden työryhmän 1.12.2008-31.5.2009 • Tehtävänä on päivittää em. suositukset, toteuttaa lisätehtävät ja tarkastella lainsäädännön kehittämistä • Kattaa oppilashuollon lisäksi opiskelijahuollon • Uudet tehtävät • Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuuden turvaaminen ja ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen • Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän roolin määritteleminen koulun yleisen turvallisuuden edistämisessä

  45. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ammattikorkeakoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa • Työryhmä asetettu STM:ssä • Tehtävänä • selvittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapoja • tukea ja kehittää opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta

  46. Miten tästä eteenpäin? • Toimeenpanosuunnitelma • Alueellinen koordinaatio ja kehitystyö • Kansallinen koordinaatio ja kehitystyö

More Related