PIENTEN LASTEN ASTMA
Download
1 / 38

PIENTEN LASTEN ASTMA Anna Pelkonen, LT Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri - PowerPoint PPT Presentation


  • 207 Views
  • Uploaded on

PIENTEN LASTEN ASTMA Anna Pelkonen, LT Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS; Iho-ja allergiasairaala. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut potilaat vuonna 1990 ja 2001 10 000 henkilöä kohden. Braun-FahrländerC et al. ERJ 2004.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' PIENTEN LASTEN ASTMA Anna Pelkonen, LT Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri' - nathan


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

PIENTEN LASTEN ASTMA

Anna Pelkonen, LT

Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri

HYKS; Iho-ja allergiasairaala


Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut potilaat vuonna 1990 ja 2001 10 000 henkilöä kohden


Braun-FahrländerC et al. ERJ 2004 potilaat vuonna 1990 ja 2001


PIENTEN POIKIEN ASTMALÄÄKITYS YLEISTYY potilaat vuonna 1990 ja 2001

SLL 46/21003


Hoidon porrastus
Hoidon porrastus potilaat vuonna 1990 ja 2001

Perusterveydenhuolto

- Epäily astmasta (hengityksen vinkuna, hengenahdistus, yskä yli 2 kk, tihentynyt hengitys)

- Ei tulehduspesäkkeitä

- Keuhkoputkia laajentava lääkitys

Erikoissairaanhoito

- Lisäselvittelyt (erotusdg/allergia/kf)

- ASTMADIAGNOOSI


Pikkulapsen astman fenotyypit
Pikkulapsen astman fenotyypit potilaat vuonna 1990 ja 2001

Vinkuva  keuhkoputkitulehdus

Bronkioliitti 

Astma

Ikä

3 v

6kk

Virusinfektiot

Keuhkoputkien

hyperreaktiviteetti,

allergiat


Pienen lapsen astmadiagnoosi
Pienen lapsen astmadiagnoosi potilaat vuonna 1990 ja 2001

- perustana epäily astmasta

  • yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, rohina, jatkuvasti tihentynyt hengitys

    - tavoitteena keuhkojen toimintahäiriön, avautuvan ahtauman osoittaminen


Pikkulapsen astman diagnoosi
Pikkulapsen astman diagnoosi potilaat vuonna 1990 ja 2001

kliiniseen kuvaan perustuva arvio

  • ”toistuva uloshengityksen vinkuminen ja/tai pitkittynyt yskä olosuhteissa, joissa astma on todennäköinen ja muut harvinaisemmat syyt on poissuljettu” WarnerJO 1998


Pikkulapsen astman diagnoosi1
Pikkulapsen astman diagnoosi potilaat vuonna 1990 ja 2001

inhaloitava anti-inflammatorinen steroidihoito kannattaa aloittaa atooppiselle pikkulapselle toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen ja aloittamista harkitaan ensimmäisen vaiheen jälkeen, jos hengitysvaikeus vaatii sairaalahoitoa tai on vaikea,

ei atooppisella lapsella, jos hengitysvaikeus esiintyy kolme kertaa puolen vuoden aikana tai johtaa toistuvasti sairaalahoitoihin

T Reijonen ym 2001



Vauvan astma erotusdiagnostiikka
Vauvan astma, erotusdiagnostiikka potilaat vuonna 1990 ja 2001

  • INFEKTIO: bronkioliitti (RSV), klamydia, mykoplasma, hinkuyskä, tulehduspesäkkeet,virusinfektion jälkeinen yskä

  • GASTROESOFAGEAALINEN REFLUX: mahdollinen aspiraatio

  • SYNNYNNÄISET RAKENNEPOIKKEAVUUDET: laryngomalasia ym, vascular ring, sydänvika

  • AHTAUTTAVAT TEKIJÄT: vierasesine, iso kitarisa

  • INFLAMMAATIO: kystinen fibroosi, BPD


Tutkimukset
Tutkimukset ? potilaat vuonna 1990 ja 2001

- thorax; kitarisa tai NSO-rtg (PTH)

- B-EOS (PTH, ESH)

- atopiaselvitys (ihon pistokoe tai RAST: ruokasarja + kissa+ koira + vähintään koivu) (ESH)


Miksi keuhkofunktiotutkimuksia
Miksi keuhkofunktiotutkimuksia ? potilaat vuonna 1990 ja 2001

- Tieteellinen tutkimustyö

  • astman patofysiologia

  • tutkimusaineiston tarkka karakterisointi

  • interventiotutkimuksissa objektiivinen endpoint

    - Yksittäisen lapsen kliininen diagnostiikka

  • oireiden mekanismin selvittäminen

  • vaikeusasteen selvittäminen

  • yksilöllisen lääkevasteen arviointi

  • kriteerien vakioiminen


Pikkulasten astma keuhkojen toiminnan tutkiminen
Pikkulasten astma, keuhkojen toiminnan tutkiminen potilaat vuonna 1990 ja 2001

imeväisiässä kehopletysmografiatutkimus

- vaatii kevyen sedaation (kloraalihydraatti)

- määritetään hengitysteiden virtausvastus (keuhkoputkien ahtautuminen) ja keuhkotilavuus (hyperinflaatio)

  • eurooppalaiset viitearvot (Kraemer R ym. Respiration 1997)

    - bronkodilataatiokoe (astmaan sopiva reversibiliteetti)

  • mikä on astmalle diagnostista ?


Rtc rapid thoracoabdominal compression
RTC = rapid thoracoabdominal compression potilaat vuonna 1990 ja 2001


Pikkulasten astma keuhkojen toiminnan tutkiminen1
Pikkulasten astma, keuhkojen toiminnan tutkiminen potilaat vuonna 1990 ja 2001

  • leikki-iässä impulssioskillometria lepohengityksen aikana

    • hengityselimistön resistanssi (Rrs) ja reaktanssi (Xrs)

  • uloshengityksen NO-analyysi

    • herkkä mutta epäspesifinen

    • standardoitu, nopea ja helppo

    • turvallinen


Oskillometrinen tekniikka
Oskillometrinen tekniikka potilaat vuonna 1990 ja 2001


Oskillometrian suureet
Oskillometrian suureet potilaat vuonna 1990 ja 2001

- hengityselimistön resistanssi (Rrs)

  • keuhkoputkien ahtautuminen

  • perifeerinen (Rrs5)

  • sentraalinen (Rrs20)

    - hengityselimistön reaktanssi (Xrs)

  • keuhkojen elastiset ominaisuudet

  • pienten hengitysteiden obstruktio

  • keuhkojen fibroottiset muutokset


Astmainflammaation tutkiminen pikkulapsilla
Astmainflammaation tutkiminen potilaat vuonna 1990 ja 2001pikkulapsilla


Johtop t ksi tutkimuksesta
Johtopäätöksiä tutkimuksesta potilaat vuonna 1990 ja 2001

- uloshengityksen typpioksidi on keuhkojen toimintakokeita (oskillometriaa) parempi erottelemaan leikki-ikäisiä lapsia, joilla todennäköinen astma

- korostaa astman tulehduksellista luonnetta myös leikki-ikäisillä

- pitkittynyttä yskää potevilla vain osalla (22%) astmaan viittaavia keuhkofunktiomuutoksia ja/tai kohonnut uloshengityksen typpioksidi: tässä ryhmässä diagnostinen tarve on suurin !


L kehoito
Lääkehoito potilaat vuonna 1990 ja 2001

- varhainen anti-inflammatorinen hoito oleellinen myös pikkulapsilla

- hengitettävillä kostikosteroideilla kiistattomasti osoitettu teho imeväisiästä lähtien

  • sisäänhengitettävät lääkkeet

  • alle kouluikäisillä yleensä tilajatkeella (Babyhaler, Nebunette, alle 3-vuotiaalla lisäksi maski)


Babyhaler potilaat vuonna 1990 ja 2001

Nebunette

Auttaako oireisiin?


Reticular basement membrane epiteelin alainen tyvikalvo
Reticular basement membrane potilaat vuonna 1990 ja 2001epiteelin alainen tyvikalvo

- aikuisastmaatikoilla tyvilkalvo on paksuuntunut

- paksuuntuminen jo lievässä astmassa ja taudin alkuvaiheessa

- tyvikalvon paksuuntumista kuvattu jo kouluikäisillä lapsilla

- keskimääräinen tyvikalvon paksuus aikuisilla:

astmassa 8.3 um terveillä 4.0 um (Jeffery 2001)


Barbato 2003
Barbato 2003 potilaat vuonna 1990 ja 2001

  • lapset N ikä (v)

    • lievä astma 9 8 (4-12)

    • atopia, ei astmaa 6 7 (3-13)

    • kontrollit 7 7 (4-12)

  • lapsilla, joilla lievä astma tai atopia oli keuhkoputkien limakalvon eosinofiliaa ja tyvikalvon paksuuntumista merkitsevästi enemmän kuin kontrolleilla


Barbato et al. AJRCCM 2003 potilaat vuonna 1990 ja 2001


Lasten astman l kehoito nordic consensus report on asthma management respir med 2000

Astman vaikeus potilaat vuonna 1990 ja 2001

- lievä jaksottainen

- lievä jatkuvaoireinen

- keskivaikea

- vaikea

Lääkitys

- ei säännöllistä lääkitystä, beetamimeetti tarvittaessa

- inhal glukokortikoidi (0.2-0.4 mg/vrk)

- inhal glukokortikoidi (0.4-0.8 mg/vrk) / pitkävaikutteinen beetamimeetti /leukotrieenin salpaajat

- inhaloitava glukokortikoidi (> 1 mg/vrk)/ glukokortikoidi suun kautta / pitkävaikutteinen beetamimeetti / leukotrieenin salpaajat

Lasten astman lääkehoito(Nordic consensus report on asthma management. Respir Med 2000)


Astmaoireisen vauvan l kehoito
Astmaoireisen vauvan lääkehoito potilaat vuonna 1990 ja 2001

- Infektioissa vinkuvat vauvat hyötyvät jaksottaisesta suuriannoksisesta inhaloitavasta glukokortikoidista(Cochrane Database Syst Rev 2000)

- Toistuvasti / jatkuvasti oireilevien vauvojen hengitystieoireet vähenevät inhaloitavalla glukokortikoidilla


Astmal kitys
ASTMALÄÄKITYS potilaat vuonna 1990 ja 2001

- hengitettävä kortikosteroidi säännölliseen käyttöön 1-2:sti vrk:ssa ja keuhkoputkia avaava lääke tarvittaessa käytettäväksi

BabyhalerR: FlixotideR 125 ug x 2 ja VentolineR 0,1 mg, 1-2 sh tarv 4 t välein

NebunetteR: PulmicortR 100-200 ug x 2 ja BricanylR 0,25 mg, 1-2 sh tarv 4 t välein

SpiraR harvoin tarpeen: Pulmicort 250-500 ug x 2 ja salbutamoli 5 mg / ml, joko peruslääkkeen kanssa tai fysiologisen NaCl-liuoksen kanssa

- astmalääkitys on joko ympärivuotista tai jaksottaista


Pienen lapsen astma l kehoito
Pienen lapsen astma - lääkehoito potilaat vuonna 1990 ja 2001

- tehokkaan alkuhoidon jälkeen hengitettävän kortikosteroidin annos pyritään pitämään pienimpänä mahdollisena, joka pitää sairauden kurissa.

- jos steroidin vrk annos pyrkii kasvamaan suuremmaksi kuin 400 ug beklometasonia tai budesonidia tai 200 ug flutikasonia,

harkitaan toista lääkettä, pitkävaikutteinen beetamimeetti, salmeteroli, SeretideR 25/125 ug, 1 shx2 babyhalerilla

tai leukotrieeninsalpaaja, montelukasti 4 mg purutbl 2-5 v lapsille, 4 mg rakeet 0,5-5 v lapsille


Hengitett vien kortokosteroidien sivuvaikutuksia
Hengitettävien kortokosteroidien sivuvaikutuksia potilaat vuonna 1990 ja 2001

  • voivat hidastaa lapsen kasvua, tavallisimmin ensimmäisen puolenvuoden hoidon aikana, mutta niillä hoidettavat lapset saavuttavat kuitenkin ennakoidun loppupituuden (Agertoft and Pedersen, NEJM 2000)

  • nielun hiivakasvu ja äänen käheys

  • lisämunuaisen toiminta

  • luun aineenvaihdunta

  • ihon oheneminen

  • silmämuutokset (PSC, IOP)

    LAPSEN PITUUSKASVUA JA PAINOA TULEE SEURATA


Lapsen astman hoito
Lapsen astman hoito potilaat vuonna 1990 ja 2001

- astmalääkityksen kesto on yksilöllinen, jatkuu yleensä vähintään 1-2 v ajan

- infektiot ja allerginen nuha tärkeää hoitaa hyvin

- ”elämäntapahoito”: liikunta, hyvä kunto, tupakansavun ja oman tupakoinnin välttäminen tärkeää

- normaali perussiisti tupakansavuton koti on paras ympäristö astmaa sairastavalle lapselle

- seurantakäynnit yleensä 6-12 kk välein

- normaali ikätasoinen elämä ja suorityskyky


Todistukset
Todistukset potilaat vuonna 1990 ja 2001

- B-todistus,75% lääkekorvaus ympärivuotista lääkitystä käyttäville

- alle 5-v. anotaan heti kun dg, yli 5-vuotiaille 6kk lääkityksen aloituksesta

- C-todistus, hoitotuki; alle kouluikäisille lapsiastmaatikoille


Lapsen astman ennuste
Lapsen astman ennuste potilaat vuonna 1990 ja 2001

  • varhaisvaiheen vinkujista puolet pääsee eroon taipumuksesta kolmeen ikävuoteen mennessä (Reijonen ym, Pediatrics 2000;106:1406-1412)

  • 10 ikävuoteen mennessä 60-80% oireettomia

  • 20% (?) viimeksimainituista alkavat saada astmaoireita taas aikuisiällä


Lapsen astmal kityksen lopettaminen
Lapsen astmalääkityksen lopettaminen potilaat vuonna 1990 ja 2001

- ei näyttöön perustuvaa tietoa kriteereistä, joiden perusteella voidaan ennustaa remissiota lääkityksen jälkeen

- jos 3-6 kk (lähes) oireeton ja kf hyvä, vähennä lääkitystä

- jos pieni (100-200ug/vrk) steroidiannos pitää oireet kurissa ja kf hyvä, kokeile lääketaukoa

- 1/3 ei muutenkaan enää käytä lääkettä?

- anna ohjeet astman pahenemisvaiheen varalle


Seurantak ynti esh ja pth
Seurantakäynti, esh ja pth potilaat vuonna 1990 ja 2001

Jatkoseuranta, seuraava käynti:

  • (3kk)- 6kk- 12kk välein

  • 1. Kausiluontoinen lääkitys ( siitepöly / infektio /pakkasaika ): PTH

  • 3. Ympärivuotista lääkitystä saavat sekä alle kouluikäiset: ESH

  • 3. Vuorotteluseuranta ESH + PTH

  • 4. Oma lastenlääkäri avoterv.huollossa (yl. vakuutus)


Yhteenveto
YHTEENVETO potilaat vuonna 1990 ja 2001

- lapsuusiässä on useita astman fenotyyppejä

- diagnostiikalla tärkeä merkitys ja keinot ovat kehittyneet oleellisesti 90-luvun aikana

- keuhkofunktion määrittäminen mahdollista kaikenikäisillä

- hoito oleellisesti muuttunut ja parantunut jo 80-luvun lopulta lähtien


ad