Opetus peruskoulussa

2. Opetus peruskoulussa • Kaikessa peruskoulun opetuksessa on huomioitava peruskoulun yleistavoitteet, oppiaineen opetus on vain osa tuntien tavoitteista • Opetus toteutettava OPS:n mukaisesti • Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (PoL 3. §)

3. Opetusryhmäsäännökset • PoL 1998/ 30 § Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet • PoA 1998 mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa (multi-grade-luokka)

4. Käsitteitä eri-ikäisryhmille • Multi-age-luokat harkitusti kasvatuksellisen hyödyn tähden (luokattomassa koulussa) • Multi-grade –luokka, combination class, mixed-age class, split-grade class, double-grade class, dual-age/vertically-grouped class, liitklass, åldersblandade grupp, syskongrupp • Osastoluokka, yhdysluokka, yhdysryhmä (esim. ET ja ortodoksinen uskonto), kyläkouluissa vallitseva, taajaman kouluissa väliaikaisia tai harkittuja, kuten Iggesundin ugglanit ja Poikkilaakson ”itämantut”

5. Pitkä historia yhdysluokilla • alkuperäisin muoto • kiertokouluissa 1680-luvulta aina 1950-luvun alkuun, mamsellinkouluissa ym sekä maaseudun kansakouluissa pääsääntöisesti eri-ikäiset opiskelivat yhdessä • Bell-Lancaster-metodi mm. Ahlmanin kouluissa, joissa suuret eri-ikäisryhmät • 1940-luvulla 6000 yhdysluokkaista koulua • 1980-luvulla 3/4 peruskouluistamme oli yhdysluokkakouluja • Raju pudotus 2000-luvulle tultaessa • Vuonna 2010 enää noin 800 yhdysluokkakoulua • Pienkoulujen rajussa alasajossa 2000-luvulla yhdysluokkapedagogiikka hiipuu, joskin suositaan esim. esi- ja alkuopetusluokkia yhdessä opetettaviksi (OPH) • Sanotaan: ”YHDYSLUOKKAAN JOUTUU”, mikä on täysin virheellinen viesti kuulijalle!

6. Bell-Lancaster-metodilla toimivissa kouluissa oli yhdellä opettajalla suurluokat. Opettaja käytti varttuneempia oppilaita monitoreina, apulaisinaan.

7. Yhdysluokkapedagogiikan kehittymishistoria • Cygnaeuksen suunnitelmassa, eikä KkA:ssa 1866 eikä Jyväskylän seminaarissa aluksi asiaan kiinnitetty huomiota. Cygnaeus tosin vihasi Lancaster-menetelmää • 1869 kansakoulukokous Jyväskylässä esitti kysymyksen eri vuosiluokilla olevien oppilaiden yhteisopetuksesta • 1870-luvulla aloitettiin kehittämistyö • 1881 rinnakkaiskurssijärjestelmä kehitettiin (opettajan opettaessa yhtä ryhmää, toiset hiljaisessa työssä), myös laajenevat kehät • 1904 vuorokurssijärjestelmä vähensi opetettavien ryhmien määrää, käytetään paljon yhä edelleen • 1970-luvun lopulta spiraaliopetus/vuosikurssijärjestelmä, jossa lapsen kehitys otetaan huomioon oppisisällöissä, jotka laajenevat ja syvenevät vuosi vuodelta (esim. biologiassa) • peruskoulun alkuaikoina oli yhdysluokkaopetuksen lääninkouluttajia ja ohjaavia opettajia sekä oppimateriaaleja (esim. Kuusamossa)

8. Pedagoginen tausta eri-ikäisten yhdessä opiskelulle • 1920-luvulla Jenan yliopistossa Peter Petersen kiinnitti sosiaalipedagogisiin näkökohtiin kasvatuksessa huomionsa. Jena-kouluissa yhteistyöperiaate tärkeä. Oppilaat 10-vuotisissa kansakouluissa (koulutuvissa) ryhmiin 1-3, 4-6 ja 6-8+ nuorisoryhmä. Näin kaikki sosiaaliset vivahteet tulivat esiin: avun antaminen ja sen vastaanottaminen, johtaminen, alistuminen. Kun ryhmässä riittävän suuria kehityseroja, ryhmän oma kasvattava vaikutus riittävän tehokas. Petersen: vuosiluokkaopetus epäonnistunut koulumuoto • Jena-kouluja edelleen esim. Hollannissa sadoittain • Matti Koskenniemi toi Jenasta sosiaaliset periaatteet Suomeen • Vygotskyn lähikehitysvyöhyketeoria tukee eri-ikäisten yhdessä opiskelua

9. Eri-ikäisten yhdessä opetus myös: • Montessori-pedagogiikassa yhdysluokkajärjestelyt ovat tarkoituksellisia: lapset oppivat toisiltaan luonnollisella tavalla. Jos lapset olisivat samanikäisiä, heillä olisi samat tarpeet, jolloin opettajan rooli muuttuisi niin, että kaikki riippuisi hänestä. Lapset oppivat kunnioittamaan muiden tarpeita. Kunkin oppilaan valmiudet kehittyvät yksilöllisesti. • Freinet’läisyydessä eri-ikäisryhmät ovat vahvasti esillä. Freinet piti parhaana kouluna, joka toimi kuin suuri perhe. • Lahjakkaiden lasten opetuksessa on katsottu merkitykselliseksi. Joan Freeman pitää joustavia opetusmenetelmiä lahjakkaiden lasten opetuksessa avainasemassa. • Viron koulun uudistaja Johannes Käis kehitti 1920-luvulta alkaen yhdysluokkia (liitklass) • Ruotsissa, esim. Hudiksvallissa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa luokat pedagogisista syistä Petersenin oppien mukaisesti

10. Ilon pedagogiikkaa • = vuorovaikutukseen perustuvaa konstruktiivinen käyttöteoria • Juha Juurikkala ollut pioneeri • Teennäinen vuorokurssijärjestelmä romukoppaan! • Prof. Eira Korpinen: ilon saavuttamiseksi koulussa pyritään eri-ikäisten lasten vuorovaikutuksen lisäämiseen koulussa, mikä laajentaa yksilön minäkäsitystä menneisyyden ja tulevaisuuden suuntaan: miten olen kehittynyt tällaiseksi ja millainen minä olen tulevaisuudessa. Koulun tulisi olla yhteisö, jossa lasten ja nuorten itsetunto rakentuvat sosiaalisten suhteiden kautta • Outi Kyrö-Ämmälä (2007): Kognitiivisia kykyjä voidaan lisätä ja se taas kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota merkittävästi. Viime mainittua voidaan lisätä mallien avulla, koska lapsi oppii käyttäytymistä toisten käyttäytymistä tarkastelemalla. Oppilaita tulisi ryhmitellä joustavasti muutoin kuin ikäsidonnaisesti. Ikäsidonnainen malli kun olettaa, että oppilaat kypsyvät samaan tahtiin, vaikka todellisuus näin ei ole.

11. Roolinotto • Alakouluaika on roolinottokehityksen kulta-aikaa, kun kehitys mahdollistaa irtaantumisen egosentrismista. (Pulkkinen) • Roolin ottamiskyky on edellytyksenä empaattisen kokemuksen synnylle. Toisen rooliin asettuminen edellyttää sitä, että lapsi hallitsee jollakin tasolla omia tunteitaan. (Kalliopuska) • Yhdysluokassa roolinottoharjoituksia ei tarvitse luoda, niitä syntyy

12. Tutkimusta yhdysluokista • Taina Peltosen väitöskirja”Pienten koulujen esiopetuksen kehittäminen – entisajan alakoulusta esikouluun” (2002) • Risto Kilpeläisen väitöskirja ”Kyläkoulut Suomessa” (2010) • Gunilla Karlberg-Granlundin väitöskirja ” Att förstå det stora i det lilla – byskolan som pedagogik, kultur och struktur” (2009) • Joukko pro gradu –tutkielmia • SYTYn ”Pieni on parempi” – Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa. (2008), jossa mm. Cyntihia Reeves’n tutkimuskooste • Uutuusteos ”Eläköön kyläkoulu!” toim. Eira Korpinen (2010)

13. Yhdysluokkaopetuksesta havaittua • Suomessa: opetusryhmän koolla ei ole todettu olevan selviä vaikutuksia oppimistuloksiin • Kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu: oppilasmäärän kasvu voi tietyin ehdoin heikentää tuloksia (60 %:ssa tutkimuksista pieni oppilasryhmä osoittautui suurta paremmaksi, jos opetus muuttui ryhmäkoon mukaan) ja pienkoulujen riskioppilaat menestyvät paremmin vakiokokeissa kuin suurten koulujen vastaavat oppilaat • Mäkiaho: Kilpailutilanteita ei juuri synny eri-ikäisten ryhmässä; työrauha hyvä, ja oppilaat ohjaavat toisiaan sääntöjen noudattamiseen; uudet oppilaat sopeutuvat ryhmään jäljittelemällä ja omaksuvat näin yhteisön toimintatavat; erilaisuutta hyväksytään paremmin; eri-ikäisten ryhmä luo paremmat mahdollisuudet vertaistovereihin • Yhdysluokan oppilaat oppivat kokeilun ja omakohtaisen työskentelyn avulla ”tieteentekijöiksi” ja pienemmät mallintavat isommiltaan koulun toimintatavat • Yhdysluokassa kasvaa oivallisia maisemakonttorityöntekijöitä • Yhdysluokkaopetus on opettajan ongelma, ei oppilaan!

14. Opettajankoulutus ja yhdysluokkaopetus • Seminaarikoulutuksessa ja sen jälkeenkin luokanopettajat saivat vankan ”evässäkin” mukaansa yhdysluokkaopetusta varten • 1990-luvulla harjoittelukoulujen yhdysluokat lähes purettiin • Kenttäharjoittelu yhdysluokissa on tullut satunnaiseksi • Tutkimus vähäistä, • Harva opettajankouluttaja tuntee eri-ikäisten yhteisopetusta • Opettajien on todettu menestyvän ja viihtyvän työssä samanlaisilla kouluilla, joissa he ovat koulua käyneet ja/tai opiskeluaikana harjoitelleet • Jos opettaja ”joutuu” ilman harjoittelua yhdysluokkaan, hän usein kokee työnsä raskaaksi, ja syntyy ongelmia • Mielikuva ylimääräisestä työstä ja työn haastavuus rasittavat opettajien antautumista yhdysluokka-työhön • Opettajankoulutus ohjaa opiskelijansa suurten koulurakennusten ja vuosiluokkaopetuksen käyttäjäksi

15. Oppimisen teho • Oppimisen tehokkuutta säätelevät opetukseen käytetty aika, oppitilat, -välineet ja -materiaalit, opetusjärjestelyt, opettajan kommunikointitavat ja luokan sosiaalinen vuorovaikutus, luokan sisäiset pienryhmät, opettajan tapa antaa tehtäviä, ohjata työskentelyä ja tarjota palautetta (Jouni Välijärvi) • On 3 kasvattajaa: aikuiset, toiset lapset ja miljöö. Oppiminen, johon ei liity lapsen kokemuksia ja kokemuksen herättämiä kysymyksiä, jää irralliseksi tiedoksi. (Malaguzzi) • Koulun työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin (Opetussuunnitelma 2004) • Yhdysluokissa on otettava huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus

17. Vuosi-ja vuorokurssi • Pääsääntöisesti opetus järjestetään vuosikurssilukuna • Yhdysluokissa käytetään ns. reaaliaineissa usein vuorokursseja, jolloin vuosiluokat 1 ja 2, 3 ja 4 sekä 5 ja 6 sekä 7 ja 8 muodostavat vuorokurssiparit • Ensimmäinen vuorokurssi, kun lukuvuosi päättyy parittomaan (2010-2011) ja toinen kun lukuvuosi päättyy parilliseen (2011-2012) • Parillisina vuosina syntyneillä lapsilla opetus etenee ikätasoa vastaamattomasti, jos opettaja käyttää ylemmän tason oppimateriaalia! (Huom. POL 3 § ikäkauden ja kehitystason mukaan ei toteudu) • Oppimateriaalisidonnainen opetus johtaa oppilaat (etenkin II vuorokurssin alemmat ryhmät) helposti katastrofiin • Onnistuuko vuorokurssi, jos oppilasryhmät vaihtuvat vuosittain: esim. 1-2 lk ja seuraavana vuonna 2-3 tai 2-4 tms.? • Miten vuorokurssi on mahdollista 5.- ja 6-luokkalaisille, jos hyvän osaamisen tavoitteet ovat 5. kouluvuoden jälkeen, kuten uskonnossa? • Oppilaan koulun vaihdossa vuorokurssi tuottaa monesti hankaluutta • Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös oppikokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin (PoL 11 § 3 mom) • Oppimateriaalin ja oppilasarvioinnin ONGELMA vuorokurssiopetuksessa

24. Oppimateriaali • Oppimateriaali (oppikirja) ei ole koskaan ollut oppivelvollisuuskoulussamme opetussuunnitelma • Nykyinen oppimateriaali ei jätä tilaa oppilaan omille kysymyksille. Harjoituskirjojen liiallinen käyttö, nippelitiedon lukuun johtaa (esim. INO-materiaali peruskoulun alkuaikoina) • Tietoa ei voi siirtää, vaan jokainen rakentaa sen omassa toiminnassaan ⇆ kirja on hyvä renki, mutta huono isäntä! • Oppimateriaalin sopimattomuus vuorokurssiluvussa. • Tekstit ikäkaudelle sopivia? esim. 1-2 lk:lle sanojen tavutus: he liikkuivat ruu-miit-to-mi-na sillä seudulla; Jeesus kuvataan usein par-rak-kaa-na maalauksissa; mir-ha-voi-te-lul-la voidellut ihmiset • Luki-oppilaat? Lukutaidottomat alkuoppilaat sekä ikäkaudelle sopimattomat käsitteet ja tekstimerkinnät ( esim. Lintulan luostarin tattikeiton reseptissä 1 ½ l ja 1 rkl; Isoäidin pashassa 500 g) • On opetettava oppilaita, ei oppikirjoja!

25. Eri-ikäisryhmän ryhmäyttäminen • Kun ryhmään tulee uusia oppilaita, on ryhmän jäsenet tutustutettava toisiinsa • Erillisluokista yhdysryhmäopetukseen tulevat oppilaat eivät tunne yhdysryhmätyöskentelyä entuudestaan, se on opeteltava • Ryhmä kokoontuu vain kerran viikossa, joten ryhmäytyminen voi kestää viikkoja • Tarvitaan koko oppilasryhmän yhteistä toimintaa sekä pienryhmien välistä yhdessä työskentelyä mahdollisimman paljon • Leikinomaista harjoitusta ryhmäytyksessä

26. Ryhmäytysharjoitusleikkejä Esim. Kuka siellä tornissa istuu ”Luusopan” keitto Harrastustaulukon laadinta yhdessä ”Matkalaukun pakkaaminen”

27. Kurssipäivän harjoituksiin kuvia: • 2 kuvaa Aukusti Salon teoksesta Raamatunhistoriaa valkoliitupiirroksina (1932) • Seuraava kaavio ryhmätyöhön ”näyttelykävely”, jossa voisi olla oppilaita vähemmänkin, esim. 12, jolloin ryhmiä olisi 3-henkisiä ryhmiä 4 ja jokaisella ryhmällä omantasoiset tehtävät. Kun ryhmätyöt on tehty, oppilaat kokoontuvat ja muodostetaan nyt asiantuntijaryhmät, joihin jokaiseen tulee 1 edustaja kustakin alkuperäisryhmästä. Uudet ryhmät lähtevät kiertämään ja opiskelemaan, mitä kussakin työpisteessä on opiskeltu. Joka pisteessä löytyy jokaisesta ryhmästä asiantuntija, joka esittää ja opettaa kierroksella oleville pisteessä olevan asian.

32. Anna aikaa, anna palautetta • Anna aikaa ajatuksille, sydänten lyönneille. • Anna aikaa, anna tunnetta kitsastelematta • Ei hellyys lopu käyttämällä. • Jokaisella lapsella tulee olla onnistumisen tunteita, aitoa iloa, heleätä naurua, tunteita laidasta laitaan joka päivä. • Nauruton päivä on murheen päivä, iloton ilta kyyneleitä täynnään. • Jokainen oikealla hetkellä annettu tunnustus, hyvä sana, teko, ajatus vastaa viittä leipää ja kahta kalaa. (Mäntymaa 1983)