Tutorointi tietoverkossa

1. Tutorointi tietoverkossa Kokemuksia käytännöstä Seppo Räsänen 27.4.2005

2. Tiivistelmä "Tutorointi tietoverkossa - kokemuksia käytännöstä" • Opetuksen monimuotoistamisen ja verkko-opetuksen käytön myötä tutoroinnin, opiskelun ohjaamisen tarve korostuu. Tutorointia tehdään luentojen ohella luokissa, kasvokkain käydyissä keskusteluissa ja opiskelijakollegoiden käymissä keskusteluissa. • Tutoroinnin toteuttaminen on mahdollista varsin laajamittaisesti myös tietoverkkojen tarjoamien palveluiden avulla. Jokaiselle on tuttua käydä keskustelua sähköpostin avulla. Sähköposti on hyvin yleinen tutoroinnin tietoverkkosovellutus, mutta mitä muita välineitä voidaan valjastaa tutorointiin? • Tämän seminaariesityksen avulla esittelen omien opettajakokemusten ja verkko-opetuksen kehittämisprojekteissa toimimisen myötä saatuja kokemuksia. Seminaarin teemoina ovat mm. verkko-opiskelun ja tutoroinnin määrittely, mitä vaaditaan opiskelijalta ja opettajalta onnistuneessa tutoroinnissa, Virtuaaliopetuksen etuja ja haasteita, tutoroinnin tietoteknisiä välineitä ja kokemukset niiden käytöstä, käytänteitä eri opiskelijaryhmille tarjottavista tietoverkkojen avulla toteutettavista ratkaisuista sekä kuvausta verkko-opiskelusta ja yrityksen henkilöstön kehittämisestä. Tervetuloa! Seppo Räsänen

3. Sisältö • Verkko-opiskelun, tutoroinnin ja ohjauksen määrittely • Mitä vaaditaan opiskelijalta ja opettajalta? • Virtuaaliopetuksen etuja ja haasteita • Tutoroinnin välineet ja kokemukset välineistä • Verkko-opetuksen tuotanto • Käytänteitä eri Tekun opiskelijaryhmille • Verkko-opiskelu ja yrityksen henkilöstön kehittämisessä

4. Verkko-opiskelun määrittely • Oppimisympäristö on opiskelun kokonaisvaltainen toimintaympäristö, johon kuuluvat mm. opiskelijat, kouluttajat, oppimisnäkemykset, toimintamuodot, oppimislähteet, tekniikka ja media (Pohjonen & Collan & Kari & Karjalainen 1995). • Oppimisympäristöön kuuluvat teknisen ja ohjelmallisen kokonaisuuden lisäksi oppimistilanteen sosiaalinen, tiedollinen ja kulturaalinen konteksti (Salovaara 1998). • Verkko-oppimisympäristöstä käytetään eri nimityksiä (Manninen & Pesonen 1997): • virtuaalinen oppimisympäristö, avoin oppimisympäristö, digitaalinen oppimisympäristö, moderni oppimisympäristö, verkostopohjainen oppimisympäristö • Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Oppimisympäristöön liittyy organisaatiokeskeisyys, oppijakeskeisyys sekä teknologia. (Manninen & Pesonen 1997) • Avoin oppimisympäristö on opiskelupaikka, joka voi olla työpaikka, koti, oppilaitos tai oppimiskeskus tai näiden muodostama kokonaisuus. Oppimisympäristön on oltava toimiva pedagogisesti ja teknisesti sekä sen tulee tukea psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintaa. (Nieminen 2002)

5. Verkko-opiskelun määrittely • Verkko-opiskelun rinnalle liittyy käsite monimuoto-opiskelu (Mäki-Komsi 1999). • Lähiopetus, etäopiskelu, itsenäinen opiskelu (työssä oppiminen) • Onnistuneeseen monimuoto-opetuksen toteutukseen tarvitaan avoin oppiminen sekä ohjaus ja neuvonta. • Verkko-oppimisympäristöt ovat tieto- ja viestintätekniikkaan nojautuvia avoimia oppimisympäristöjä, jotka tukevat tiedon yhteisöllistä rakentelua ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tuotettu tieto on yleensä julkista, jolloin ympäristö muodostaa yhteisen työskentelyavaruuden koko oppimisyhteisölle. (Koli & Kylämä 2002) • Avoimessa oppimisympäristössä tapahtuva opiskelu = monimuotoinen opiskelu. (Helakorpi 2001) • Metodiikka • Organisaatiolta edellytetään mm. avointa toimintakulttuuria, tiimeissä tapahtuvaa työskentelyä, opiskelua työn ohessa tai päätoimisesti. Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti oppijakeskeisesti ja tiimityöskentelynä. • Fyysinen oppimisympäristö sisältää tiedon hankintaa, opetusteknologisten ratkaisujen soveltamista (mm. tietoverkot, multimedia) ja työpajojen käyttöä.

6. Verkko-opiskelun määrittely • Alimmalla tasolla • Verkko-oppimisympäristö toimii materiaali/informaatiopankkina  materiaalin välittäminen • Oppiminen perustuu käsitykseen, jonka mukaan informaatio on sinänsä tietoa ja informaation esille saattaminen takaa oppimisen. • Toisella tasolla • Verkko-oppimisympäristö koetaan verkostona, joka korostaa tietoverkkojen tarjoamia kommunikaatiomahdollisuuksia ja reaaliaikaisen informaation saatavuutta • Kolmannella tasolla • Verkko-oppimisympäristö ymmärretään rakenteena, jossa muodostetaan hypermedisiä verkko-materiaaleja • Kolmanteen tasoon liittyy myös yksilöllinen eriyttäminen ja erilaisten oppimistyylien huomioiminen. • Neljännellä tasolla • Verkkopohjainen oppimisympäristö toimii virtuaaliluokkana. • Toteutukseen sisältyy kolmen edellisen tason asiat: ”kalvopankki”, oppimista tukeva ja ohjaava hypertekstirakenne ja vuorovaikutuskanava. (Matikainen & Manninen 2000)

7. Verkko-opiskelun määrittely • Tutorointi tietoverkossa olennaisena osana verkko-opiskelua • Informointi, Ymmärtävä auttaminen, Sisällöllinen ohjaus, Opiskelutekninen ohjaus (Lehtinen 1992) • Vanhemman opiskelijan antama tutorointi opiskelun alussa oleville opiskelijoille • Opintojen ohjaus, opo-toiminta • Tietotekniikka apuvälineenä – miten soveltaa eri välineitä? • Tutoreina asiantuntija, opettaja, kollega

8. Verkko-opiskelun määrittely • A-malli • perinteinen luokkaopetustilanne, jossa opettaja käyttää tyypillisiä havainnointivälineitä • B-malli • viittaa itsenäiseen opiskeluun, jossa opiskelijat tekevät joustavasti ohjeistettuja harjoituksia • C-malli • viestintä tapahtuu teknisten medioiden avulla • olennaisena ajatuksena on, että opiskelijat ja opettajat voivat olla yhteydessä toisiinsa, vaikka eivät ole samassa fyysisessä tilassa • D-malli • opiskelu pääsääntöisesti itsenäistä • itsenäisen opiskelun ohjaus esimerkiksi www-sivujen kautta • E-malli • kaikkien mallien yhdistelmä • tilanteesta, ryhmästä, opiskeltavasta asiasta tai opiskelun toteutuksesta riippuen valitaan sopivat menetelmät Looms O. P. (1993), Pohjonen J. (2004).

9. Mitä vaaditaan ? • Opiskelijalta • Tarvittavat laitteet ja ohjelmat • Välineiden käyttötaito • Aika, motivoituneisuus, itseohjautuvuus • Opettajalta, tutorilta • Tarvittavat laitteet ja ohjelmat • Tuottamiseen resursseja • Tutorointitaidot ja –aika • Innokkuutta kokeilla ja mahdollisuutta myös erehtyä • Tuotantoverkosto • Tukipalvelut ja kannustava organisaatio kehittelyyn

10. Mitä vaaditaan ? Ennen verkko-opiskelun alkua • Opastaa opiskelijoita välineiden käytössä • Selvittää kurssin sisältö ja keskeiset asiat • Opastaa toimintaohjeissa ja –säännöissä • Antaa ohjeet kurssin vaatimuksista ja suorituksesta • Kertoa, mistä tarvittava materiaali löytyy • Ohjata harjoitusten tekoon • Kertoa, mistä löytyy kurssin informatiiviset tiedot • Johdattaa eri opiskelumenetelmien käyttöön • Opastaa hakukoneiden käytössä ja tiedonhaussa • Motivoida, mahdollistaa yhteistoiminnallisuus

11. Virtuaaliopetuksen etuja • Ajasta ja paikasta riippumattomuus • Kustannussäästö, varauksin • Ajankäyttö, esim. tunnin kokous Hkissä?? • Materiaalin välitys, jakelukanava • Lähiopiskelun tuki, osaamisen syventäminen ja ongelmanratkaisu • Oman osaamisen testaaminen • Dialogin käynti kollegoiden kanssa • Itsenäinen opiskelu • Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö • Saatavuus, hyödynnettävyys, toistettavuus, laajennettavuus, tiedon siirron monipuolisuus, materiaalin moni-ilmeisyys, maantieteellisen etäisyyden merkitsemättömyys sekä ajasta ja paikasta vapautuminen • Ratkaisu vaikeasti harjoiteltaville asioille (esim. simulaatio) • Koulutuksen joustavuus • Tietovaltaisilla aloilla tietotyökalu

12. Virtuaaliopetuksen haasteita • Kasvokkain tapaamiset tärkeitä • Ajankäytön hallinta • Teknologiataitojen hallinta • Laite-, ohjelmisto- ja tukikustannukset • Ei vielä kovin tuttua • Päätteeltä luku erilaista kuin kirjasta • Oma opiskelutahdin vertaamisen hankaluus • Ohjausviive • Lähiopetuksen väheneminen • Opiskelun motivointi, itsekuri, omatoimisuus • Laitteiden ja järjestelmien toiminnan epävarmuus • Laitteiden hankinta ja kalleus, monimediaisen tuotteen tuottaminen kallista ja työlästä • Laajan organisaation yksiköiden erilaiset tarpeet

13. Verkko-opiskelun välineet • Sähköposti • materiaalin välittämiseen • tehtävien/ratkaisujen välittämiseen • tutorointiin • keskusteluun • informointiin

14. Verkko-opiskelun välineet • WWW-sivut • materiaalin, tehtävien ja ratkaisujen välittämiseen • dynaaminen materiaali • tutorointiin • keskusteluihin • informointiin • verkkotesteihin (esim. oman osaamisen selvittävät testit) • yhteistyön tekoon (esim. mahdollistaa hajautetun materiaalin teon)

15. Verkko-opiskelun välineet • News, chat, keskustelupalstat • tiedon välittämiseen ja hakuun • asian ”pähkäilyyn”, keskusteluun (esim. kielten opetuksessa) • tutorointiin • informointiin

16. Verkko-opiskelun välineet • Langaton viestintä • informointiin • tutorointiin • neuvotteluihin • tiedon kerääminen yhteiseen materiaalipankkiin (teoria, tiedonkeruu, analysointi/reflektointi)

17. Verkko-opiskelun välineet • Audioneuvottelu • Audioneuvottelulla tarkoitetaan kahden tai useamman pisteen tietoliikenneyhteyttä, jossa siirretään ääntä. • Äänen lisäksi tietokonepohjaisissa järjestelmissä voidaan mm. siirtää tiedostoja ja näyttää yhteisessä työtilassa dokumenttia, chattailla ja äänestää  toiminnot riippuvat järjestelmistä • Matkapuhelimilla, VoIP-järjestelmillä, tietokoneohjelmien avulla, web-neuvottelut • PC:llä tarvitaan äänikortti, mikrofoni-kuuloke, Internet-yhteys, sovellus (esim. Skype, TeamSpeak, Ventrilo) • ”Ilmaiset puhelut”

18. Verkko-opiskelun välineet • Videoneuvottelu • Älypuhelimilla, PC-pohjaiset järjestelmät, raskaammat IP/ISDN-järjestelmät • PC-järjestelmissä videon ja äänen lisäksi, sovelluksen jako, yhteistyö, tiedostojen siirto, chat  toiminnot riippuvat järjestelmistä • PC:llä tarvitaan äänikortti, mikrofoni-kuuloke, web-kamera, Internet-yhteys, sovellus (esim. Messanger, NetMeeting)

19. Verkko-opiskelun välineet • Audio- ja videoneuvottelu • f-to-f keskustelu • tutorointiin • yhteistyönteko (esim. istuntoon osallistuvat voivat käsitellä samaa dokumenttia) • asiantuntija luennointi, luennot eri toimipisteisiin saman aikaisesti • esityksen tallennus jälkeenpäin katseltavaksi (esim. streaming)

20. Verkko-opiskelun välineet • Oppimisalustat • = verkko-oppimisalusta (platform) tai WBE (web based education) • alustoja mm. • BlackBoard (http://www.blackboard.com) • Moodle (http://www.moodle.com) • R5Vision Portal 1.0 (http://www.r5vision.com/index_frontpage.asp) • WebBoard (http://webboard.oreilly.com/) • WebCT (http://www.webct.com) • Verkkosalkku (http://www.verkkosalkku.fi). • vaatii kantapalvelimen, sovelluspalvelimen, ohjelmistot • voi hankkia ASP-sovelluksena tai omaan ylläpitoon, osa ilmaisia • Toimintoja mm. • Posti, keskustelu, ryhmätyötila, chat, materiaalien teko ja julkaisu, tiedostojen siirto, ylläpitotyökalut  toiminnot riippuvat järjestelmistä

21. Verkko-opiskelun välineet (ulkoinen) Kurssimateri-aali Käyt-täjätie-dot Käyttäjänselain www-palvelin Alustanpalvelin Tietokanta- palvelin Sähköposti-palvelin Kurs-sit Kurssimateri-aali Käyt-täjätie-dot Oppimisympäristö-alusta

22. Alustojen eroja Tekninen rakenne Ohjelman rakenne Ohjelman muokattavuus Materiaalin tuotanto, jakelu ja ylläpito Testit ja palaute Ryhmätyö- ja kommunikointivälineet Muut opiskelua tukevat välineet Oppimisympäristön hallinnointi ja ylläpito Integroitavuus muihin järjestelmiin Oppimateriaalin tuottaminen, standardointi Ominaisuuksien määrä ja laatu Laite- ja selainsuositukset Hinta Käytettävyys Verkko-opiskelun välineet

23. Verkko-opiskelun välineet • Oppimisalustat • materiaalin välittämiseen • tehtävien/ratkaisujen välittämiseen • tutorointiin • keskusteluihin (keskusteluhierarkia helpommin havainnoitavissa) • verkkotesteihin (esim. oman osaamisen selvittävät testit) • informointiin

24. Verkko-opiskelun välineet • Simulaatio • Simuloinnilla tarkoitetaan jonkin tuotteen, prosessin tai järjestelmän olennaisten osien jäljittelyä tietyllä aikavälillä • Kohteen käyttäytymistä voidaan ennakoida siitä tehtävän simulointimallin avulla • Muuttamalla mallin tai siihen vaikuttavan ympäristön parametreja voidaan tehdä päätelmiä kohteen käyttäytymisestä eri tilanteissa • Virtuaalinen (virtual) simulaatio tarkoittaa simulaattoreita, joita ohjaa ihminen, mutta maailma on tietokoneen luoma (esim. ajoneuvosimulaattorit) • Aito (live) simulaatio tapahtuu oikeilla välineillä todellisessa ympäristössä (esim. hätäkeskuksen viestintävälineiden simulointi) • Konstruktiivinen (constructive) simulaatio tapahtuu pääasiallisesti tietokoneen ohjaamana. Ihminen antaa järjestelmälle syötteitä, muttei suoranaisesti vaikuta lopputulokseen (esim. strategiset simulaatiot, joissa simulaattorin käyttäjä (=ihminen) ohjaa suurta joukkoa tietokoneen ohjaamia yksiköitä, joissa reaaliaikavaatimukset eivät aina ole oleellisia) • Simulaatiopeli, jossa näyttönä pääasiallisesti 2D tai 3D karttanäyttö ja vastapuolena voi olla joko muita harjoitukseen osallistuvia tai tietokone

25. Verkko-opiskelun välineet • Simulaatio käyttökohteet • laitteiden käytön harjoittelu (lentokonesimulaatio) • vaarallisten tilanteiden harjoittelu (lentokoneen pakkolasku) • kriittisten tilanteiden harjoittelu (onnettomuuspaikan ensihoito) • syy-seuraus suhteiden opiskelu (viruksen toiminta solussa, päätöksenteko) • prosessin ohjaus (puusta paperirullaksi) • jne…

26. Verkko-opiskelun välineet • Simulaatio ja opetus • opiskeltavan asian havainnointi • toiminnan mallintaminen • kertaaminen • opitun asian soveltaminen • rutiinin hallinta • ammattitaidon osoittaminen • testit • arviointi, itsearviointi • jne…

27. Verkko-opiskelun välineet • Verkottunut simulaatio • integraatio verkko-oppimisympäristöön • tutor ohjaamassa tutoroitavia, tutor seuraa verkossa simulaation käyttäjien toimintaa • yhteistoiminnallisuus verkossa (HLA, IEEE1516) Ohjaajan työasema Harjoittelijoiden työasemat Pkauko Jmattil Jpitkän Internet Hoffren & all 2004

28. Verkko-opiskelun välineet • Simulaatio • havainnollistamiseen • kertaamiseen, orientointiin, testaamiseen • yhteistoiminnalliseen työskentelyyn • teorian soveltamiseen käytännössä

29. Verkko-opiskelun välineet • Digi-TV • tiedon välittämiseen, jakelukanava • ???

30. Verkko-opiskelun välineet • Streaming • Streaming tarkoittaa mm. diojen, videokuvan ja äänen esittämistä Internetin välityksellä. • Streaming-tekniikan avulla voidaan aloittaa äänen tai videon katselu melkein heti, kun on aloitettu tietojen lataaminen. • Streaming mahdollistaa myös suorien lähetyksien seuraamisen. • Streaming esityksiä voidaan tehdä mm. multimedialla, videoneuvottelusta ja videon tallenteesta • Vaatii palvelimen ja tarvittavat ohjelmat palvelimelle ja myös työasemalle (esim. RealPlayer)

31. Verkko-opiskelun välineet • Streaming • luentojen välittämiseen • luentojen kertaamiseen, toistamiseen

32. Verkko-opetuksen tuotanto • Itse ei kannata tehdä kaikkea!  Monen osaajan yhteistyö, verkostoituneisuus • Esim. simulaation tuotantoprojekti etenee kuten sovellustuotantoprojekti (elinkaaren vaiheet, dokumentointi, jne..) • Kustannusten arviointi  mietittävä tilannekohtaisesti, miten verkkoa käytetään • Lisäarvoa valituista menetelmistä perinteiseen opetukseen verrattuna

33. Verkko-opetuksen tuotanto • Verkko-opetuksen kokonaisprosessi muodostuu seuraavista laajoista osatekijöistä: • hallinto (esimerkiksi ilmoittautumiset, opintosuoritukset) • opetus ja opiskelu • pedagoginen tuki (tutorointi) • sisällöntuotanto (kurssien ja oppimateriaalien kirjoittaminen verkko-oppimisympäristöön) • tekninen ylläpito ja tuki

34. Verkko-opetuksen tuotanto Törmälä & al. 2003)

35. Käytänteet • Sähköposti • informointi, substanssiohjaus, materiaalivälitys, tehtävien palautukset, jne. • Wip • opintorekisteri, kursseille ja rästeihin ilmoittautuminen, opiskelijalistat, kursseille osallistuvien spostilista • OpiPal • opintojaksopalautteet • webMathematica • matematiikan ja sähköopin harjoituksia • virtualcampus • verkkomateriaalikirjasto, toteutuvan kurssin kuvaukset, ilmoitustaulu • verkkoresurssi • kotihakemisto, ftp, http • Cisco (CCNA, CCNP) • materiaali, välitestit, loppukoe • Verkkosalkku, R5, (Moodle) • virtuaalinen oppimisympäristö, koko koulutusryhmän yhteinen työtila, kurssikohtainen työtila, kyselyt • videoneuvottelu • etäluennot, asiantuntijaluennot • VNC • Opettajan näytön ”siirto” opiskelijoille • Skype, TeamSpeak • tutorointi • kokouskäytänteet

36. Henkilöstön kehittäminen Miksi verkko-opiskelua tarvitaan? • Elinikäinen oppiminen • Tutkinnossa saavutetaan perusosaaminen, työn kautta syvennetään osaamista • Työn vaatimusten muuttumisen, laaja-alaisen osaamisen vaatimuksen, työn sisällön muuttumisen, jne. takia vaaditaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä • Yritysten verkostoitumisen myötä henkilökunnalta vaaditaan uutta- / lisäosaamista • Tietotekniikan kehittyminen vaikuttaa monen työn osaamisvaatimuksiin

37. Henkilöstön kehittäminen Miksi verkko-opiskelua tarvitaan? • Verkko-opiskelu ja ”hajautettu” yritys • Yrityksen toimipisteet voivat olla etäällä toisistaan (esim. kansainvälinen yritys) • Yhteistyöverkosto monien eri yritysten kanssa vaatii yhteistyötä, vuorovaikutusta • Koulutus vaatii henkilöiden matkustamista  kustannukset, työajan menetykset • Projektityyppinen työkäytänne • Tiedon luonne muuttunut; dynaamista, saatavuus, tiedonhankinta - luotettavuuden arviointi - soveltaminen • Osa opiskelusta ja kokouskäytänteistä siirrettävissä tietoverkkojen avulla toteutettavaksi

38. Henkilöstön kehittäminen Miksi verkko-opiskelua tarvitaan? • Verkko-opiskelu ja asiakkaat • Tuotteiden tai palveluiden tuottaminen • Projektiluontoinen työ • Virtuaaliorganisaatiot • Tuotetietouden hankinta (esim. lainsäädännön muuttuminen, standardointi, laitteen rajapinnat muihin laitteisiin..) • Tuotteiden tai palveluiden käyttökoulutus • Fyysisenä lähiopetuksena tuotantopaikalla, asiakkaan oikeassa käyttötilassa • Tuottajan tiloissa tapahtuvana koulutuksena • Monimuotoistettuna tietoverkkoja hyödyntävänä opetuksena  teemoitettu opetuksen malli, jossa sykleinä lähijaksot, etäjaksot ja palautejaksot sekä mahdolliset osaamistestit

39. Henkilöstön kehittäminen Miksi verkko-opiskelua tarvitaan? • Liiketoiminnan tukeminen • Laitteiden käytön koulutus, laitteiden huoltokoulutus, asennuskoulutus • Viestintä yhteistyökumppaneiden, tuttavien kanssa • Projektitoiminta • Hajautetun yrityksen sisäisen viestinnän tukena • Toiminnan kehittämiseen • Myynnin ja markkinoinnin edistämiseen • Asiakaspalveluun ja –koulutukseen • Tutkimukseen • Tuotekehitykseen • Johtoryhmätyöskentelyyn • Tuotekehitys • Asiakassuhteiden hallinta • Osaamisen kehittäminen • Osaamisen testaamisessa, sertifiointi • Opiskelun osana  funktio määriteltävä • Perehdyttämiseen • Työntekijöiden sisäiseen koulutukseen • Tiedottamiseen

40. Henkilöstön kehittäminen • Käytettyjä palveluita • Simulaatio (raskas teollisuus) • Video, streaming • Oppimisalustat • Sähköposti • Video- ja audioneuvottelu • Jne.

41. Kiitos ajastanne! Kysymyksiä? Kommentteja

42. Lähteet • Helakorpi, S. 2001. Innovatiivinen tiimi- ja verkostokoulu. • Hoffren, H, Karppinen, H, Laakkonen, J, Lång, J, Mattila, M, Miinalainen, O, Pirttilä, A & Räsänen, S. 2004. Interaktiiviset opetusohjelmistot – Tuotannon, markkinoinnin ja verkkomyynnin toimintamalli • Koli, H. Kylämä, M. 2002. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia – välineitä kehittämistyöhön. • Manninen, J. Pesonen, S. 1997. Uudet oppimisympäristöt. Matikainen, J. Manninen, J. (toim.). 2000. Aikuiskoulutus verkossa – Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. • Mäki-Komsi, S. 1999. Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri?. • Nieminen, J. (toim.). 2002. Verkot ja virtuaalistaminen oppimisen tukena. • Pohjonen, J. Collan, S. Kari, J. Karjalainen, M. 1995. Teknologia koulutuksessa. • Salovaara, H. 1998. Mistä oikea väline webbi-oppimiseen?. • Looms O. P. (1993) Technology supported learning (distance learning) • Pohjonen J. (2004). ALMA MATER – QUO VADIS? Tieto- ja viestintätekniikka yliopistojen strategisena haasteena • Törmälä V. & all. (2003). Verkkokurssin tuotantoprosessi ja tuotantoon liittyvä liiketoiminta