TUTOROINTI

1. TUTOROINTI Toiminnallinen ote yksilö- ja ryhmäohjaustilanteissa - menetelmien mahdollisuuksia,

2. Mitä on ohjaus: • Ohjauksella voidaan tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla ohjaaja edistää opiskelijan ja/tai opiskelijaryhmän oppimista, oppimismahdollisuuksien luomista sekä oppimishalun virittämistä ja säilyttämistä

3. Ohjaus on • Vaikuttamista ja tietoista kommunikaa-tiota: ohjausta ovat kaikki vaikuttamisen keinot, jotka edistävät oppijan oppimista. • Oppimisen edistämistä: Ohjaaja voi vaikuttaa oppimisen edistämiseen, kun hän tuntee oppijan ajatuksia, emootioita, asenteita ja ongelmanratkaisuprosesseja.

4. Oppimisen haasteiden ja keinojen löytämistä: kun oppijan ajattelu- ja ongelman-ratkaisuprosessit tehdään näkyviksi. • Tietoista kommunikointia opittavien tietojen, taitojen ja kokemusten työstämiseksi ja ymmärtämiseksi. • Kannustamista

5. Ohjaajan tehtävät: • Opettajan tehtävänä on toimia ohjaajana, työn organisoijana ja sosiaalisen tuen järjestäjänä sekä luoda sellainen ilmapiiri, joka rohkaisee opiskelijoita yhdessä oppimiseen

6. Organisoida ohjaustilanteet siten, että osaamisen jakaminen ja yhteistoiminta on mahdollista • Olla vuorovaikutuksessa: ohjaustoiminnassa korostuu vuorovaikutuksen ja dialogin synnyttäminen ja sen ylläpitäminen.

7. Etsiä vaihtoehtoja ja valintoja, tutkia esteitä ja mahdollisuuksia. • Antaa ohjattavalle ohjaustilanteessa aikaa, huomiota ja kunnioitusta

8. Millaista ohjaus voi olla? • terapiasävytteinen ’counselling’, • neuvontaan ja ohjantaan viittaava ’guidance’ • neuvojen antamiseen viittaava ’advising’ • valvovaa ohjaamista kuvaava ’supervising’ ja • yksipuoliseen informointiin viittaava ’giving information’ (ks. esim. Lairio & Puukari 1999.) • holistinen ohjausmalli, jossa ovat eri asiantuntijuusasteet ja eri sektorit (uranvalinnan ohjaus, opiskelun ohjaus, kasvun ja kehittymisen tukeminen) (van Esbroeck & Watts 1998)

9. Jatkuvasti muutoksessa oleva ammattitaitovaatimukset: Perusosaaminen: Yleiset työelämäkvalifikaatiot Erityisosaaminen Ammatillinen osaaminen

10. SSDL-malli (The Staged Self-Directed Learning Model) • Pyrkii kuvaamaan oppijan vaiheittaista kehitystä riippuvuudesta itseohjautuvuuteen. • Ohjaaja kohtaa oppijan juuri sillä tasolla, jolla tämä on. • Ohjaustapa muuttuu asteittain autoritaarisesta motivoivaksi, avustavaksi ja delegoivaksi. • Ohjaaja saa oppijan selviytymään omin neuvoin.

11. SSDL-malli (Lehtinen & Jokinen 1996, alkup. Grow 1991) Oppija itseohjaava 4 sitoutunut 3 kiinnostunut 2 riippuva 1 1 2 3 4 Ohjaaja auktoriteetti motivoija avustaja delegoija

12. Riippuva oppija • Ohjaus on opettajajohtoista ja sisältöpainotteista. • Tehtävät ovat spesifejä, ja harjoitukset tähtäävät tiettyjen taitojen oppimiseen. • Tehtävistä ja harjoituksista annetaan välitön palkitseva palaute. • Ohjaaja auttaa oppijaa voittamaan puutteita ja vastarintaa.

13. Kiinnostunut oppija • Ohjaus on innostamista ja sisäistä motivaatiota edistävää. • Tehtävät ovat perusteltuja, ja ne on sidottu oppijan intresseihin. • Palaute on rohkaisevaa ja oppijaa innostavaa.

14. Sitoutunut oppija • Ohjaaja antaa tietoisesti oppimisvastuuta ja kehittämistehtäviä yksittäiselle oppijalle ja ryhmälle. • Oppija on valmis tutkimaan oppiainesta melko itsenäisesti. • Oppija tarvitsee palautetta itsetunnon lujittamiseksi.

15. Itseohjautuva oppija • Ohjaaja on ”konsultti”, joka antaa tietoisesti tilaa oppijan itsenäiselle ja luovalle työskentelylle. • Oppija kykenee ja on halukas ottamaan vastuun oppimisestaan, asettamaan tavoitteita, arvioimaan omaa ja toisten oppimista sekä hyödyntämään oppimismahdollisuuksia monipuolisesti. • Ohjaajan ja oppijan kontaktit vähenevät.

16. Erilaisia ohjaustyylejä • Hyväksyvä ohjaustyyli • Katalysoiva ohjaustyyli • Konfrontoiva ohjaustyyli • Ohjeita antava

17. Hyväksyvä tyyli • Käytetään, kun ohjattavalla on tarve purkaa ahdistavaa tilannettaan tai kokemustaan. • Ohjaaja kuuntelee, antaa tilaa ja auttaa ohjattavaa tunteiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. • Ohjaaja rohkaisee ohjattavaa puhumaan omista näkemyksistä ja tunteista.

18. Katalysoiva tyyli • Käytetään, kun tarkoituksena on saada monipuolisesti tietoa ohjattavan tilanteesta tai ongelmasta. • Ohjaaja haastattelee, tekee avoimia kysymyksiä, auttaa ohjattavaa selkiyttämään ajatuksiaan ja näkemyksiään sekä löytämään uusia ratkaisuja ongelmaansa.

19. Konfrontoiva tyyli • Käytetään silloin, kun tarkoituksena on osoittaa ristiriitaisuuksia ohjattavan puheessa tai toiminnassa. • Tämä ohjaustyyli voi aiheuttaa helposti puolustautumisreaktion, jos ilmapiiri ei ole turvallinen ja käsiteltävä ongelma selkeä. • Se ei sovi ohjauksen alkuvaiheeseen, jolloin luottamussuhdetta rakennetaan.

20. Ohjeita antava tyyli • Käytetään, kun ohjattavan tilanteeseen tarvitaan pikaista ratkaisua. • Ohjaaja voi antaa jotakin ratkaisevan tärkeää ohjattavan ongelman selvittämiseksi. • Ohjaaja diagnosoi ohjattavan ongelman ja antaa toimintaohjeet.

21. Ohjauskeskustelu • Avausvaihe • orientoituminen, myönteinen ilmapiiri, kokonaistilanne • tavoitteiden käsittely • Selvitysvaihe • tilanteen tai ongelman määrittely ja tutkiminen • tosiasioiden ja olennaisen löytäminen • Jäsentämisvaihe • näkökulman laajentaminen, ymmärtäminen • Päätöksenteko • realististen tavoitteiden määrittely • ongelmanratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu • Päätösvaihe • toimintasuunnitelman laatiminen

22. Harjoituksia • ”Jana”: Ota paikka janalta eri asioiden suhteen. Tässä harjoituksessa: Oma kokemus siitä, kuinka paljon opiskelijan tuutorointi / ohjauskokemusta. -> jokainen haastatellaan erikseen. • Kun katsot eteenpäin, mitä vielä pitää oppia ohjauksesta • Kirjaa omat oppimistavoitteet. Mieti parin kanssa, miten tavoitteet saavutetaan (keinot) • Ryhmässä: Miten janatyöskentelyä voisi soveltaa omassa ohjaustilanteessa. • Huom! Millaisia seikkoja on tärkeää ottaa huomioon, kun työskennellään kokemusten kanssa?

23. Haasteiden/esteiden hahmottaminen: • Mieti hetken aikaa ohjaamiasi tilanteita. Valitse yksi, jonka olet kokenut haasteelliseksi. Sanoita yhdellä sanalla haasteet.

24. Roolityöskentely: Millaisia rooleja on tuutorilla /ohjaajalla: Piirrä paperille. Kuvaa piirroksessa myös roolien suhteet. Kuvataan jokaisen osallistujan roolit myös ”näyttämöllä” Kysymys: Mitä roolia/rooleja ohjauksen aikana olisi hyvä vahvistaa / heikentää? Ryhmänä: Miten roolityöskentelyä voisi hyödyntää

25. Tulevaisuuden verstas: Kirjoita itsellesi kirje: Kirjeen aihe: Minä opiskelijana, mitä toivoisin ohjaajaltani.