1 / 26

Maria Jokiniemi 14.11.2000 Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset

Maria Jokiniemi 14.11.2000 Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset. Michel P. Janisse (1974): Pupil Size, Affect and Exposure Frequency. Sisältö. Taustaa 2 Hypoteesit 1 Koe 1: Menetelmä, tulokset, diskussio 7 Koe 2: Menetelmä, tulokset, diskussio 3

love
Download Presentation

Maria Jokiniemi 14.11.2000 Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Maria Jokiniemi 14.11.2000Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset Michel P. Janisse (1974):Pupil Size, Affect and Exposure Frequency

  2. Sisältö • Taustaa 2 • Hypoteesit 1 • Koe 1: Menetelmä, tulokset, diskussio 7 • Koe 2: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 • Koe 1 ja 2: Lisäanalyysit 1 • Koe 3: Menetelmä, tulokset, diskussio 5 • Koe 4: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 • Yhteenveto 1 • Omat arviot 1

  3. Taustaa • emootiot käsitetään nk. dimensionaalisen mallin mukaisesti • emootioiden kuvaamiseen käytetään valenssi- ja intensiteetti-dimensioita • motivaationa testata Hessin hypoteesi: pupilli laajenee positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta ja supistuu negatiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta • ei näyttäisi saaneen vahvistusta - ärsykkeen intensiteetti valenssia tärkeämpi tekijä

  4. Taustaa • ärsykkeen uutuus on positiivisessa suhteessa pupillin kokoon • Zajonckin tutkimukset • uusi ärsyke herättää aina negatiivisen emootion • ärsykkeelle altistuminen muuttaa emootiota positiivisemmaksi • Janisse yhdistää dimensiot • negatiivinen - positiivinen • uusi - tuttu • intensiteetti

  5. Hypoteesit • pupilli ainoastaan laajenee, supistumista ei havaita • pupilli laajenee eniten uutuus-dimension (eli myös valenssi-dimension) molemmissa päissä ja melko vähän keskikohdassa • ärsykkeiden esitysmäärän ja pupillin koon suhde on siis kurvilineaarinen • emootion intensiteetti on valenssia määräävämpi tekijä pupillin reaktiossa

  6. Koe 1: Menetelmä • 14 koehenkilöä • varioitiin ärsykkeiden esitysmäärää, ts. tuttuutta • ärsykkeinä 14 seitsenkirjaimista turkinkielistä adjektiivia • kokeessa kolme vaihetta: ärsykkeille altistus, pupillin koon mittaus ja ärsykkeiden arviointi • kaksi konditiota: mittaus- ja arviointivaiheen keskinäistä järjestystä vaihdeltiin

  7. Koe 1: Menetelmä • ärsykkeille altistus –vaiheessa koehenkilö näki sanat yksi kerrallaan ja lausui ne ääneen • käytetyt esitysmäärät olivat 0, 1, 2, 5, 10, 25 ja 75 • jokaisessa kategoriassa oli kaksi sanaa • sanat näytettiin satunnaisessa järjestyksessä • ärsykkeet esitettiin 7,62 x 12,7 cm:n korteilla

  8. Koe 1: Menetelmä • mittausvaiheessa koehenkilö näki kaikki sanat yksitellen ja hänen tuli taas lausua ne ääneen • kontrolliärsykkeinä käytettiin seitsemän tähden jonoa • session alussa koehenkilölle näytettiin neljä kertaa kontrolliärsyke, sitten vuorotellen sana ja kontrolliärsyke • jokaista ärsykettä näytettiin 8 sekuntia, välissä oli 0,75 sekuntia taukoa

  9. Koe 1: Menetelmä • koejärjestely • ärsykkeet esitettiin Kodak Carousel 800 -projektorilla • koehenkilö istui 3,2 metrin päässä kankaasta • pää tuettiin otsa-leukatuella • pupillin kokoa mitattiin katselun aikana 16 mm Bolex H16 M –kameralla, joka otti kaksi kuvaa sekunnissa

  10. Koe 1: Menetelmä • arviointivaiheessa kaikki sanat nähtiin vielä kertaalleen ja arvioitiin niiden valenssi seitsenportaisella asteikolla (hyvästä pahaan) • instruktiona oli arvata, kuinka negatiivinen tai positiivinen sanan merkitys on • analyysi • laskettiin pupillin suhteellinen koko kaavalla [(Stimulus – Pre and Post)/ Pre and Post] x 100 • analyysiin otettiin kunkin ärsykkeen ajasta seitsemän keskimmäistä mittausta

  11. Koe 1: Tulokset • esityskertojen määrällä ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon • kondition vaikutus oli merkitsevä: pupillin koko kasvoi merkitsevästi enemmän niillä, jotka tekivät ensin arviointivaiheen • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

  12. Koe 1: Diskussio • ennustettua esitysmäärän vaikutusta koettuun emootioon ei tullut esille • epäiltiin otoksessa sattunutta virhettä, mutta 7 henkilöllä tehdyssä lisäkokeessakaan vaikutusta ei ilmennyt • pääteltiin, että syynä oli lisätty 75 esityksen kategoria • kondition vaikutus johtui ehkä vireystilan laskusta: pupillin koko oli pienempi, joten sillä oli enemmän ”tilaa kasvaa” ärsykkeen vaikutuksesta

  13. Koe 2: Menetelmä • 12 koehenkilöä, kaikki naisia • samanlainen kuin koe 1, mutta • ärsykkeitä 12 • esitysmäärät 0, 1, 2, 5, 10 ja 25 • ärsykkeitä esitettiin 5 sekuntia • analyysiin otettiin jokaisen ärsykkeen ajalta kolme viimeistä sekuntia

  14. Koe 2: Tulokset • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

  15. Koe 2: Diskussio • tulokset eivät osoittaneet selvää yhteyttä emootioiden ja pupillin koon välillä • ärsykkeiden esitysmäärällä ei ollut selvää yhteyttä koettuun valenssiin tai pupillin kokoon

  16. Koe 1 ja 2: lisäanalyysit • molempien kokeiden osalta laskettiin korrelaatiot subjektiivisten arvioiden ja pupillin koon välille • emootioiden ja pupillin koon välillä on merkitsevää lähestyvä riippuvuus, mutta se ei ole lineaarinen • pupilli laajenee ehkä enemmän negatiivisten kuin positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta • neutraaleihin ärsykkeisiin näyttää liittyvän suurempi pupillin suhteellinen koko kuin hieman negatiivisiksi tai hieman positiivisiksi luokiteltuihin

  17. Koe 3: Menetelmä • 5 koehenkilöä, kaikki miehiä • kilpailivat toisiaan vastaan, motivoitiin rahapalkkiolla • koehenkilölle näytettiin aluksi kahta kuvaa • keskellä pystyviiva, toisessa kuvassa pallo viivan vasemmalla, toisessa oikealla puolella • tehtävänä oli reagoida painamalla nappia sen mukaan, kummalla puolella viivaa pallo koehenkilön mielestä oli

  18. Koe 3: Menetelmä • itse kokeessa ärsykkeenä oli pelkkä pystyviiva, jota näytettiin 8 ms ajan • tehtäviä oli 100 • 10 tehtävän jälkeen koehenkilölle annettiin palaute • palautevaihtoehdot olivat 3 alle, 1 alle, 0, 1 yli ja 3 yli viiden • palautteet tulivat satunnaisesti, jokainen kuultiin kokeen aikana 10 kertaa

  19. Koe 3: Menetelmä • pupillin kokoa mitattiin viisi sekuntia ennen palautetta (=baseline) ja viisi sekuntia palautteen jälkeen (=stimulus) • palautteen aika = 1,5 s ennen stimulus onsetia - 1,5 s jälkeen stimulus onsetin • analyysi: laskettiin pupillin koon prosentuaalinen muutos baselinen ja stimuluksen välillä

  20. Koe 3: Tulokset • pupillin koko suureni kaikkien palautteiden vaikutuksesta • 0- ja 1-palautteiden välillä oli merkitsevä ero, muiden vierekkäisten palautekategorioiden välillä ei

  21. Koe 3: Diskussio • suhteellinen pupillin koko noudattaa melko hyvin kurvilineaarista muotoa • pupillin supistumista ei tapahtunut • miksi negatiivisten palautteiden jälkeen pupillin koko ei kasvanut yhtä paljon kuin positiivisten? • negatiivisia palautteita ei ehkä koettu yhtä voimakkaiksi kuin positiivisia

  22. Koe 4: Menetelmä • 17 koehenkilöä, kaikki miehiä • 6 hylättiin teknisten ongelmien takiaja 10 analysoitiin - mitä tapahtui yhdelle? • samanlainen kuin koe 3, mutta nyt myös mahdollisuus menettää rahaa

  23. Koe 4: Tulokset • kaikkien palautteiden jälkeen pupilli laajeni merkitsevästi baselineen nähden • palautteiden välillä ei ollut merkitsevää eroa

  24. Koe 4: Diskussio • tulokset eivät tue Hessin hypoteesia • instruktion muutos näyttäisi saaneen aikaan negatiivisten emootioiden voimistumisen • miksi erot eivät olleet merkitseviä? • palautteiden väliset erot liian pieniä • miksi neutraalin palautteen jälkeen pupillin koko oli niin suuri? • 0-palautekin koettiin tunnepitoiseksi

  25. Yhteenveto • tulokset eivät antaneet kovin rohkaisevaa tukea asetetuille hypoteeseille • kuvaajista kuitenkin nähdään, että pupillin suhteellinen koko valenssin funktiona noudattaa enemmän kurvilineaarista kuin lineaarista muotoa • ei supistumista • poikkeuksena neutraali alue • voiko neutraalia ärsykettä ollakaan? • pääteltiin tulosten osoittavan, että pupillin koko on lineaarisessa suhteessa kiihtyneisyyteen ja kurvilineaarisessa suhteessa valenssiin

  26. Omat arviot • plussaa • melko hyvin replikoitavissa • miinusta • artikkelin rakenne sekava • neljä koetta liikaa yhteen paperiin • oletukset rohkeita • johtopäätöksetkin aika pitkälle meneviä

More Related