1 / 41

Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Tulevaisuuden asuminen – toiveiden mosaiikkia vai yhtenäiskulttuuria … rakenteellisen kehityksen näkökulma Mäntsälän mahdollisuuksiin. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto. Näyttämö. OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja

lavender
Download Presentation

Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tulevaisuuden asuminen – toiveiden mosaiikkia vai yhtenäiskulttuuria … rakenteellisen kehityksen näkökulma Mäntsälän mahdollisuuksiin Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

  2. Näyttämö • OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ • Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja • Nyt kaupungistumisaste on 66% • Muualla se on 80-90 % välillä • Laskennallisesti olisi siis mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin

  3. Käytännössä • Suomen kunnista noin puolessa väkiluku kasvaa ja puolessa vähenee • Muuttotappioalueiden raja on valumassa kohti etelää (Timo Aro) • Väestörakenteeltaan heikoimmissa kunnissa kuolleiden suuri määrä vähentää väestöä monin verroin enemmän kuin muuttotappio. Heikoimmissa kunnissa väestörakenne on jo sellainen, ettei väkiluvun väheneminen paljon hidastuisi, vaikka muuttoliike lakkaisi kokonaan (Pekka Myrskylä 2007) • Toisaalla kaupunkiseudut kasvavat ”muuttovoiton lasten” eli nuoren väestön syntyvyyden kautta

  4. Seppo Laakso 2008

  5. Seppo Laakso 2008

  6. Seppo Laakso 2008

  7. Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia ….”Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti…Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli 200 000 nykyistä enemmän” - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

  8. Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia Laakso & al. 2007

  9. Mikä tuo mukanaan aivan uudenlaisia haasteita maapolitiikkaan

  10. Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti 1964-2004 3,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v. 2001- v. 2004 kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista Kirkkonummen väestö 1960-2004 Lähde Seppo Laakso & al. 2005

  11. Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa 2005-2024. • Tulot asukasta kohti laskevat kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa • Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu • Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus kasvaa Lähde: Seppo Laakso & al. 2005

  12. vuosikate: raha toimintakulujen ja –tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja nettorahoituskulujen jälkeen • positiivinen vuosikate edellytys investointien rahoittamiseksi • vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa • jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena • ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi JOHTOPÄÄTÖS: tulevaisuudessa entistä suurempi osa palveluinvestointien rahoituksesta saatava muusta kuin verotuloista – erityisesti maan arvon noususta Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa 2005-2024 Lähde: Seppo Laakso & al. 2005

  13. Vaikka kasvu ei suinkaan ole synonyymi kehitykselle (shrinking cities esimerkit), on sen merkitys suuri

  14. Toisaalla, siis väestö harvenee ja etäisyydet kasvavat –toisaalla kaupunkiseutu kasvaa nopealla vauhdilla

  15. Helsingin seutu on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan eräs Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista – mutta kaupungistuminen tapahtuu aiemmasta poikkeavalla tavalla

  16. Vaikka seudun kasvua on pitkään pyritty suuntaamaan kohti seudun keskusalueita, on kasvu siirtynyt yhä voimakkaammin kohti metropolialueen reunoja. • Keskuskaupunkien, esim. Helsingin väestönkasvu on varsin hidasta • Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti – myös Mäntsälän kasvuvauhti on ollut kohtuullisen ripeää viimevuosina

  17. Myös Helsingin uudessa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa (2008-2017) arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia seudun väestönkasvusta tapahtuu Helsingin ulkopuolella – eikä Sipoon anastus tilannetta merkittäviltä osin muuta

  18. Pääkaupunkiseudun kasvu nojaa yhä vahvemmin kerrostalomaisen asuntotuotannon varaan

  19. Asuntokanta joissakin Helsingin seudun kunnissa 2004

  20. Esimerkiksi Vantaan kasvu (Vantaan tilastokatsaus 1/2010)

  21. Yksiöiden osuus asuntokannasta (Helsingin kaupungin tietokeskus 2002)

  22. Tästä kokonaiskasvusta peräti 22 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja

  23. Vantaalla työssäkäyvien asuinkuntien muutos

  24. Suurimmat muuttotappiot kehyskuntiin….. Tuusulaan lähtö -ja tulomuutto valtionveronalaisten tulojen mukaan 2007

  25. Muuttoliikkeen valikoivuus v. 2007Huom! Vain yhden vuoden lukuja!

  26. Muuttoliikkeen valikoivuus, pienituloiset

  27. Työpaikkojen määrä kasvanut nopeimmin Espoossa ja Vantaalla, mutta myös kehyskunnissa • Tutkimuksen mukaan osaamisintensiiviset yritykset valitsevat sijaintinsa potentiaalisten työntekijöiden asumisen perusteella ”Espoo on alan Piilaakso Suomessa, sen vuoksi täällä on oltava….nämä osaajat on sitä joukkoa, joka hankkii omakotitalon tai vähintäänkin rivitalon. Useat harrastavat vapaa-ajallaan eksoottisia harrastuksia tai puuhastelua joka vaatii tilaa. Toisaalta useat ovat olleet ulkomailla pidempäänkin, ja referenssi asumiselle tulee sieltä” ACRE tutkimus Vaattovaara & al. 2009

  28. Toimintaympäristön murros – Taskukokoisen metropolin synty • (1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle

  29. 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:Pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

  30. (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

  31. Muuttotappiota seudun reuna-alueille

  32. Korkea-asteen suorittanut 25-49 – vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

  33. Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

  34. Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina 2001-2003 (Broberg 2007)

  35. Nähtävissä on liikehdintääVuokra-asumisesta omistusasumiseenKerrostaloista pientaloihin • Ison kyselyn mukaan (n= 10000) neljä prosenttia ihmisistä pitää korkeaa tiivistä, kaupunkikeskustan ulkopuolella sijaitsevaa kerrostaloasumista itselleen parhaana vaihtoehtona • 4/5 suosii luonnonläheisyyttä, rauhallista ja pientalomaista asumista

  36. Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijä-sukupolvea “Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella” Ilmonen & al. 2006.

  37. ELÄMÄNTAVAT & ELÄMÄNTYYLIT PREFERENSSI-PROFIILIT ASUMIS- VALINNAT YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT ASUMISEN ARKI TODELLISUUS Elämäntavat, asumisvalinnat ja asumisen arki Kyttä & al.

  38. Erilaistumista tapahtuu kaikilla tasoilla ELÄMÄNTAVAT & ELÄMÄNTYYLIT PREFERENSSI-PROFIILIT ASUMISVALINNAT ASUMISEN ARKI YKSILÖLLISET TOIVEET JA IDEAALIT TODELLISUUS

  39. Lopuksi muutama huoli tai kysymys • Väki loppuu? • Korostunut tarve maankäytön suunnittelulle

  40. Väki loppuu…? (Third life: Greater Helsinki Vision 2050)

  41. Miksi Mäntsälään? • Keskusta • Palvelut • Kaunis miljöö ? • Iso kaupunki moniin pikkukaupunkeihin verrattuna • Ei pelkkä nukkumalähiö • Paras etu ei pitäisi olla se, että pääsee junalla Helsinkiin • Mikä on se iso asia jonka varaan Mäntsälä rakentuu? • Kaikki terottaa kynsiään….

More Related