1 / 19

Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä

Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä. Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos. Väkivalta.

kiora
Download Presentation

Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos

  2. Väkivalta • Tahallaan, vahingoittamistarkoituksessa toiseen henkilöön kohdistettu fyysinen teko, joka aiheuttaa / voisi aiheuttaa vammoja • Aseella tehostettu uhkaus • Seksuaaliseen toimintaan pakottaminen Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

  3. Sukupuolieroista väkivaltakäyttäytymisessä yleensä • Pojat ja miehet suorittavat pääosan väkivaltarikoksista ja käyttäytyvät kaikissa ikäryhmissä erilaisissa tutkimusasetelmissa mitattuna useammin väkivaltaisesti kuin tytöt ja naiset • Jo taaperoikäisillä on osoitettu poikien käyttäytyvän aggressiivisemmin kuin tyttöjen, ja jo alle kouluikäisissä aggressio-ongelmaisissa lapsissa poikien osuus on huomattavasti tyttöjen osuutta suurempi • Ongelmallista aggressiivista käyttäytymistä ja väkivaltaista käyttäytymistapaa ei kuitenkaan voida palauttaa yksinkertaisesti mihinkään biologiseen seikkaan kuten vaikkapa hormonitasoihin

  4. Sukupuolieroista käytöshäiriöissä • Käytöshäiriöistä erottuu kaksi päälinjaa, lapsuudessa alava ja nuoruusikään rajoittuva • Lapsuudessa alkavissa käytöshäiriöissä ja antisosiaalisessa kehityksessä m:f 10:1 • Nuoruusiässä alkavissa m:f 1.5:1 • Lapsuudessa alkavissa käytöshäiriöissä ja antisosiaalisessa kehityksessä tärkeitä riskitekijöitä neurokognitiiviset vaikeudet, vaikea temperamentti ja puutteellinen vanhemmuus • Riskitekijät ovat samanlaisia tytöillä ja pojilla Moffitt ja Caspi 2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  5. Nuorten rikoskäyttäytymisen trendejä • Suomalaisnuoret ovat 1990-luvulta 2000-luvulle tulleet lainkuuliaisemmiksi, omaisuus- ja vahingonteko rikokset ovat vähentyneet (t ja p) • Väkivaltarikokset eivät ole vähentyneet • Todennäköisyys tulla poliisin tietoon väkivaltarikoksista on lisääntynyt (tytöillä jopa enemmän kuin pojilla?) • Tyttöjen väkivaltarikollisuus seuraa poikien väkivaltarikollisuuden trendejä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  6. Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

  7. Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

  8. 24.8.2014 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

  9. Tytöillä käytöshäiriöön ja antisosiaalisuuteen erityisesti liitettyä • Traumataustan suurempi merkitys? • Seksuaalisen holtittomuuden suurempi merkitys itsessään oireena? • Merkittävämpi päällekkäisyys depression, ahdistuneisuuden ja muiden internalisoivien oireiden kanssa? • Altistavien persoonallisuuspiirteiden erot? • Vanhemmuuden ja elinympäristön vaikutuksen erot? • Samanaikaisen itsetuhoisen toiminnan suurempi osuus • Jonkinlainen luovuttaminen tai heittäytyminen, kun ”raja” kerran on ylitetty, toivottomuus, huonompi ennuste? Berkout et al. 2011

  10. Kättä pidempää…? • Vakaviin käytöshäiriöihin ja aggressiiviseen käyttäytymismalliin liittyvistä riskitekijöistä monet ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä (fyysinen kuritus, tunnekylmät-empatiakyvyttömät piirteet, hyperaktiivisuus…), mutta kun niitä esiintyy, ne ennakoivat käytös- ja väkivaltaongelmia molemmilla sukupuolilla • Löydökset siitä, ennustavatko pojilla yleisemmät seikat tytöillä esiintyessään väkivalta/käytöshäiriöriskiä ehkä enemmän, ovat ristiriitaisia Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  11. Naisten miesten väkivaltaiselle käyttäytymiselle yhteistä ja erilaista • Yhteistä • Ilmenee ristiriitatilanteissa • Uhrina useammin mies • Tekijän heikko sosiaalinen asema • Varhainen huono-osaisuus • Marginalisoituminen • Naisilla • Uhrina useammin läheisiä • Tapahtuu useammin kotona • Tekijät vanhempia • Tekijöillä lapsia ja puoliso • Harvemmin aiempia rikostuomioita • Useammin psykiatrisia hoitoja Putkonen 2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  12. Aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyvistä biologisista seikoista • Aggressiivinen ja antisosiaalinen käyttäytyminen on liitetty vaimentuneeseen pelko- ja stressivasteeseen biologisten markkerien tasolla • HPA-akselin toiminta, ihon konduktanssi, sydämen syketaso ja sen reagointi • Sensation seeking / emotion dysregulation • Erilaiset HPA-akselin ja autonomisen hermostoin reagointitavat proaktiivisessa ja reaktiivisessa aggressiivisessa käyttäytymisessä? For review: deWries 2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  13. Aggressiivisen käyttäytymisen biologisten korrelaattien sukupuolieroista • Aggressiivinen käyttäytyminen on useammin liitetty vaimentuneeseen HPA-akselin toimintaan kuin kiihtyneeseen • Aggressiivisin käytösoirein oireilevilla tytöillä HPA-akselin toimintaa kuvaava kortisolivaste on ollut koskeampi kuin samoin oireilevilla pojilla ja oireettomilla tytöillä tai tytöillä, joilla eksternalisoivaan oireiluun liittyy myös internalisoivaa • Vrt HPA-akselin toiminta kaltoinkohdelluilla lapsilla ja nuorilla Marsman et al. 2007, Beauchaine et al. 2008 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  14. Multi-finality • Väkivaltaongelmaisilla ASPD, BPD ja narsistinen PD • Väkivaltaongelmaisten laitosaineistoissa miehillä enemmän ASPD ja naisilla BPD • BPD liittyy selkeämmin väkivaltakäyttäytymiseen naisilla (?) • Impulsiivisuuden, poikkeavuuden serotoniini- ja dopamiinijärjestelmän toiminnassa ja väkivaltariskiä lisäävien tekijöiden on esitetty johtavan pojilla ASPD-kehitykseen ja tytöillä BPD-kehitykseen Nicholls et al. 2008, Beauchaine et al. 2008 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  15. Sairaalaosastoilla sukupuoliero väkivaltakäyttäytymisessä hälvenee • Psykiatrisissa osastoaineistoissa sukupuolieroa väkivaltakäyttäytymisessä ei aina ole havaittu lainkaan • Naisten on raportoitu käyttäytyvän jopa aggressiivisemmin, ainakin verbaalisesti • Oikeuspsykiatrisissa aineistoissa naisten ja miesten väkivaltakäyttäytyminen on ollut samanlaista • Suljetuimpiin laitoksiin joutuvat mies- ja naispuoliset potilaat muistuttavat toisiaan monien elämänhistoriaan ja tarpeisiin liittyvien seikkojen osalta mm. Nicholls et al. 2008

  16. Väkivaltariskin arvioimisesta tytöillä • Valtaosa väkivaltariskikirjallisuutta ja useimmat strukturoidut instrumentit perustuvat poikien ja miesten joukosta hankittuun tutkimustietoon • Onko aihetta olettaa, että olemassa olevat instrumentit eivät tavoittaisi tyttöjen ja naisten väkivaltariskin kannalta oleellisia seikkoja? • Esimerkiksi EVAssa käytössä oleva SAVRY osoittautui psykometrisilta ominaisuuksiltaan huväksi myös tytöillä (Gammelgård ym. 2008)

  17. Korkean väkivaltariskin nuorten sukupuolierot • Laitoksiin joutuneilla pojilla useita väkivaltariskiin vaikuttavia riskitekijöitä enemmän kuin tytöillä • Rajattaessa korkean riskin nuoriin sukupuolieroista suurin osa katoaa • Korkean riskin tytöillä enemmän itsetuhoisuttta, pojilla enemmän ei-väkivaltaista rikoshistoriaa, heikkoa koulumenestystä ja ADHD:ta • Korkean riskin tytöillä väkivallantekoa ennakoivat aikaisempi väkivaltakäyttäytyminen sekä stressi ja heikot coping-keinot, pojilla ei-väkivaltainen rikoshistoria • Positiivisen asenteet ja sitoutuminen interventioihin: eri merkitys tytöillä ja pojilla Gammelgård ym 2012 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

  18. Tyttöjen väkivaltakäyttäytyminen EVAssa • EVA-yksikköön tulee enemmän poikia, mutta tyttöjen hoitoajat ovat pitempiä • Väkivaltatilanteet ovat useimmiten tyttöjen aiheuttamia ja tyttöjen hoidossa fyysistä rajaamista tarvitaan valtavasti enemmän kuin poikien • Tytöillä rajaamista vaatineiden tilanteiden 85 persentiili on sata tai enemmän tilannetta, pojilla enemmän kuin viisi

  19. Pohdintaa • Tyttöjen väkivaltakäyttäytymistä ei pidä mitätöidä eikä romantisoida • Riskitekijöissä ja liitännäisilmiöissä on enemmän samaa kuin eroja sukupuolten välillä • Jos nuori pystyisi parempaan, hän ei olisi väkivaltaongelmaisille tarkoitetussa laitoksessa • Olen huomannut, että tyttöjen herkästi epäillään teeskentelevän tai hakevan väärää huomiota, poikia vastaavasti aletaan pitää pahuudessa toivottomina • Nuoruusikäinen voi aina kehittyä parempaan suuntaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

More Related