Filosofit, aatteet ja ympäristö

Filosofit, aatteet ja ympäristö

Esisokraattinen luonnonfilosofia • Eläin –termi ymmärrettiin tuolloin laajasti: animismi (myös kivissä ja kasveissa on henkeä) • Jakoa elottomaan ja elolliseen luontoon ei tehty

pohjalla mytologia: kertomukset, joissa luonnon vahingoittamisesta on seurannut ikävyyksiä

Pythagoras (580 – 496 eaa.) • Kasvissyöjä, koska omasi empaattisen suhteen eläimiin • Sisäinen vastenmielisyys syödä (ja tappaa) kaltaisiaan ystäviään, järkeviä ja tuntevia olentoja eli eläimiä

Plutarkhos • Plutarkhos (46- 120 jaa.) • Miksi ylipäänsä kukaan on aloittanut niin brutaalin tavan kuin sellaisen olennon tappamisen ja sen veren ja lihaksien syömisen, joka juuri oli onnellinen ja iloinen, elävä ja liikkuva ? • ”oman aikansa eläimien oikeuksien puolustaja”

Aristoteles (384–322) eaa • Aristoteelinen ajattelu näkyy edelleen • Tiede edustaa järkeä, eläimet eivät

Aristoteles 2 • Aristoteles määritteli luonnon hierarkkisesti, alemmat ovat ylempiä varten: kasvit – eläimet –orjat - naiset – vapaat miehet • suuri ero luonnonfilosofiaan, jossa ajateltiin, että kaikki ovat kaikkia varten, yhdessä

Roomalaiset • ”jus animalium”: eläimillä luonnollisia oikeuksia • kuitenkin julmia eläintaisteluita • vrt. gladiaattorit • vrt. härkätaistelut

Kristinusko • Eläin on usein kuvattu pahuuden ruumiillistumana • Sika, rotta, käärme • Brutal (engl.) on alun perin tarkoittanut eläintä • Ruumiillisuuden , seksuaalisuuteen liittyvät asiat liittyivät syntiin •  vertaa naisen ja eläinten asemaa

luomiskertomus: ihminen on Jumalan kuva, luomakunnan kruunu

toisaalta vedenpaisumuksessa ”liitto kaikkien luotujen kesken” • lepopäivän Jumala määräsi, jotta luonto saisi levätä

Nainen ja eläin ovat olleet paljon samassa asemassa • molemmilta puuttuu järki • Vaistonvarainen, ei-järjellinen toimiminen • (kuvassa Augustinus (354-430 jaa.)

Keskiaika • Eläimet moraalisesti vastuullisia • eläinoikeudenkäynnit (paluu luonnonfilosofiseen ajatteluun) • Esim. härkää pidettiin moraalisesti syyllisenä, jos se aiheutti ihmisen kuoleman. • Eläimet osa yhteisöä

Eläin eli usein keskiajalla samassa tuvassa kuin isäntänsä (niin agraari- kuin urbaanirahvas) • Eläimet saattoivat olla myös todistajana oikeudenkäynnissä.

Hyödyntäjä vai tilanhoitaja? • Ihmisen tilanhoitaja –asenne löytyy myös juutalais-kristillisestä perinteestä • Luontoa kunnioittavampi näkökulma, ei pelkästään hyödyntävä näkökulma

Tuomas Akvinolainen (1225-1274) • epätäydelliset ovat täydellisiä varten • ”Älä tapa” ei koske eläimiä, koska niitä tarvitaan ravinnoksi • kuitenkin hän tunsi kasvisyöjien manikelaisten lahkon • sääli eläimiä kohtaan saattaa johtaa sääliin ihmisiä kohtaan

Antroposentrinen näkemys (ihmiskeskeinen) • Vrt. biosentrinen = elämäkeskeinen

Renessanssi (n. 1400 – 1600) • ihminen entistä enemmän keskipisteenä (humanismi) • maailmankuvan muutos (Kopernikuksen myötä aurinko-keskeiseksi) ei vaikuttanut eläinten asemaan

Renessanssin kasvissyöjiä • Leonardo da Vinci (1452-1519) • joutui ystäviensä pilkan kohteeksi • Michel de Montaigne (1533-92) • ihaili Plutarkhosta ja katsoi eläimien julman kohtelun olevan itsessään väärin

Descartes (1596 – 1650) • kaikki paitsi ihminen on mekaniikan lakien alaista • eläimet ovat pelkkää ainetta, koneita • eläimillä ei ole sielua tai tajuntaa, joten ne eivät kärsi • leikkeli itsekin eläimiä niiden ulinasta välittämättä

Immanuel Kant (1724-1804) • eläimet ovat olemassa palvellakseen ihmistä • vain ihminen on arvo sinänsä • rationaalisuus, eettisyys • kärsimyksen tuottaminen eläimille on väärin ihmisen omaa eettisyyttä kohtaan • hyvä eläinten kohtelu edistää hyvää ihmisten kohtelua • Yhä antroposentrinen näkökulma

1700-luku ja valistus • Hume, Rousseau, Voltaire: on barbaarista elättää itsensä tappamalla kaltaisiaan. • Leibniz: ihminen – luonto –erottelu on järjetön, koska ne liittyvät toisiinsa erottamattomasti

Utilitarismi • Bentham (1748-1832): ihmisen valta eläimiin on tyranniaa • mielihyvä on hyvä ja kipu paha myös eläimillä

Kasvissyömättömyyttä • Utilitaristi Sidgwick (1838-1900 ) ja Schopenhauer (1788-1860), valittelivat lihansyöntiä, mutta pitivät sitä välttämättömänä • Darwin (1809-1882) osoitti, että ihmisen ja muiden eläinten ero ei ole suuri, mutta ei ollut kasvissyöjä

Ludwig Wittgenstein (1889-1951) • eläimillä ei ole kieltä • kieli on tae tietoisuudesta • ilman tietoisuutta ei voi olla kärsimystä • (onko kipu sama kuin kärsimys?)

Eläinsuojelulait • ensimmäiset muotoiltiin 1800-luvulla • eläinten olot toisaalta parantuivat, toisaalta teollinen vallankumous lisäsi eläinten tehokasta hyödyntämistä • eläintensuojeliliikkeet n. 40 vuotta sitten • ympäristöfilosofiaa n. 30 vuoden ajan • Suomen tunnetuin ympäristöfilosofi on Leena Vilkka

Pentti Linkolan ajatuksia • Pelkkä ihmiskunnan aineenvaihduntamassa syrjii muuta luontoa • Suomessa on maailman suurin väestötiheys/luonnonvara

maahanmuuttajia ei saisi ottaa näihin riisto-olosuhteisiin (heidän kulutuksensa moninkertaistuu) • yhden pakolaisen tilalle syntyy toisia: kulutus lisääntyy pohjoisessa, mutta ei vähene etelässä

on luonnon vastaista, että valkoinen asuu päiväntasaajalla tai musta auringottomasti • Amnestyn toiminta on kammottavaa: toisille karmeaa kärsimystä tuottaneet pitää teloittaa

”pelastusveneeseen” ei pidä ottaa liikaa väkeä • tärkeintä on lajin säilyminen, ei osapopulaation

ihmislajilla on arvokkaita erityispiirteitä: tiede, taide, filosofia, moraali • ihmisten enemmistö, jolla ei ole yhteyttä näihin, ei ratkaisevasti eroa muista eläimistä

elämänilo hallitsee eläimiä, ne eivät ole masentuneita kuten ihminen • diversiteetti on tärkeää, myös kulttuurisesti • matkailu tuhoaa luontoa ja yhtenäistää kulttuureja

Tärkeysjärjestys: • 3. kärsimyksen välttäminen, mielihyvä • ilman lähimmäisenrakkautta ihmiselämä ei ole suojelemisen arvoista

2. luonnonmukaisuus: evoluution tuottama on hyvää (ihminen on ”evoluution virhe”)

1. elämän säilyminen • Kaikki muu lähtee tästä, tärkeimmästä arvosta

Filosofit, aatteet ja ympäristö