1 / 7

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa. LUONNOS 4.10.2011 Juhlaseminaarin osallistujien käyttöön.

kalkin
Download Presentation

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa LUONNOS 4.10.2011 Juhlaseminaarin osallistujien käyttöön

  2. Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan yhteisömme asioita hieman pidemmällä tähtäimellä. Siten voi nähdä suurempia linjoja ja rakentaa pitkäjänteisesti mielekästä tulevaisuutta. Minkälainen sinä toivoisit Satakuntamme olevan vuonna 2035? Mitä Satakunta on tänään ja miten kuljetaan kohti vuoden 2035 tavoittelemisen arvoista olotilaa? Näitä ajatuksia on kysytty parin viime vuoden ajanjaksolla yli 2000 satakuntalaiselta toreilla, oppilaitoksissa, työpaikoilla, tutkijakammioissa ja seminaarihuoneissa. Pohdintojen välituloksia on voinut avoimesti kommentoida verkossa ja työpajoissa. Työn yhteenvetona on tämä Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035. Taustapohdintoihin osallistuneet kansalaiset nostivat esille aikaa kestäviä perustarpeita, jotka tulevat lähelle arkeamme ja joista ”hyvä elämä” koostuu. Haastatteluiden perusteella pääelementit ovat turvattu toimeentulo, hyvä elinympäristö, sujuva arki, lähimmäiset ja yhteisö sekä terveys. Näiden arvojen vahvistaminen on tämän työn perustana. Tarkoituksena on korostaa kansalaisen tarpeita hallinnollisen kehittämisen lähtökohtana ja tuoda usein etäiseksi ja vaikeaselkoiseksi jäävä suunnittelutyö lähelle arkea. Ensin tässä käsikirjassa vedetään yhteen käsitys Satakunnan nykytilanteesta. Sitten koostetaan kuva hyvästä elämästä maakunnassamme vuonna 2035. Lopulta rakennetaan konkreettisia siltoja nykytilasta tulevaisuuteen. Sopiviksi siltojen kantaviksi rakenteiksi nousivat puhtaan elinvoiman vahvistaminen, kannustava yhteisöllisyys ja ihmislähtöiset ratkaisut. Ne muodostavat myös vuonna 2035 keskeisen tukirangan hyvälle elämälle. Ne toteutuvat muun muassa eri satakuntalaisten toimijoiden vetäminä toimenpiteinä ja projekteina, jotka tässä käsikirjassa esitellään. Avoimen yhteistyön merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa. Tähän käsikirjaan kirjatut tavoitteet on mahdollista saavuttaa, mutta siihen tarvitaan meiltä satakuntalaisilta aktiivisuutta ja perinteiset rajat ylittävää kansalaisten, hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistä osallistumista. Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Maakuntajohtaja Pertti Rajala

  3. Satakunta 2011 Satakunta saa toimeentulonsa teollisuudesta ja maa- ja metsätaloudesta Merellisyys, metsät, joet ja viljelyalueet antavat leimansa maakunnallemme ja muodostavat monipuolisen luonnonympäristön. Vesistöjen osalta suojelussa on parantamisen varaa, joskin suunta on ollut oikea. Teollinen perinteemme on vankka ja teknologiateollisuus merkittävin työllistäjä. Nykyisiä vahvoja aloja on useita: metalli, koneenrakennus, kemia, energia, elintarvikeketju, metsä, meriteollisuus sekä elämys- ja tapahtumatuotanto. Ulkomaankauppa on merkittävässä roolissa hyvinvointimme kannalta.Rajojen merkitys taasen on vähenemässä ja siksi verkostoituminen on menestymisen ehto. Yrittäjähenkisyys on vahvaa erityisesti pohjoissatakuntalaisena piirteenä. Työllisyys on kohtuullinen, joskin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat isoja ongelmia. Toisaalta pula osaajista näkyy jo nyt hyvinvointialoilla ja teollisuudessa. Maakuntamme syntyvyys on kuolleisuutta pienempi, mutta tilannetta paikkaavat paluumuuttajat ja maakunnan ulkopuoletta muuttavat opiskelijat. Maakuntamme koulutusmahdollisuudet ovatkin melko monipuolisia ja korkeakoulutusta on onnistuttu vahvistamaan. Satakunta voisi olla vielä houkuttelevampi uusille yrityksille. Maakuntabrändion hukassa ja ylipäätään kehittämiseen voisi suhtautua pitkäjänteisemmin ja paremmin koko maakunta huomioiden. Yhteispeli on parantunut, mutta politiikka näyttäytyy riitaisena Yhteisten asioiden hoidossa yhteispeli on parantunut, mutta maakuntamme politiikka näyttäytyy silti vielä riitaisena. Luottamuspulaa on ja kehityshankkeita saattaa jäädä toteutumatta. Kaavoitus ei ole sekään ongelmaton aihe. Porin ja Rauman yhteistyö ja sen puute puhuttavat maakunnassa – samoin keskuskaupungin suhde lähiympäristöönsä ja maakunnan reuna-alueisiin. Tilannetta ei helpota jatkuva muutospaine hallintorajoissa. Hallintosektorien rajat haittaavat palveluiden järjestämistä ja tuovat ristiriitoja päätöksentekoon. Samalla avoimuus ja demokratia kärsivät. Asukaslähtöisyyttä ja lähidemokratiaa, esimerkiksi kylien ja kaupunginosien roolin vahvistamista, on viime aikoina korostettu, mutta käytännön tasolla satakuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja keskusteluun on ollut melko vähäistä. Yhteisöön ja yhteistyöhön vaikuttaa myös miten Satakunnan asioita käsitellään mediassa. Tämä puhe on usein koettu negatiiviseksi. Yhteistyö kyllä onnistuu satakuntalaisilta, muttei ehkä tule luonnostaan. Paremminkin vasta, kun se on välttämätöntä. Toisten asioihin puuttumisen kynnys on korkealla. Toisaalta vahva talkooperinne on tekemässä paluuta ja yhteisöllisyyden merkitys näyttäisi olevan kasvussa, mikä näkyy kyläyhteisöjen ja paikallistapahtumien vahvistumisena. Ulkomaalaisten osuus Satakunnan väestössä on suhteellisesti pieni ja maahanmuutto on usein työperäistä. Toiset pitävät monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä mutkattomana piirteenä kun taas toiset eivät sitä oikein ympäristöstään tunnista. Terveydestä huolehtimisessa alkaa pikku hiljaa korostua yksilön vastuu. Satakuntalaiset jakautuvat terveydestään huolehtiviin ja sitä laiminlyöviin. Ehkä nuoret ovat hieman laajemmin valmiita huolehtimaan omasta terveydestään. Terveydenhoito on liiaksi keskittynyt seuraamusten hoitoon ja liian vähän ennaltaehkäisyyn. Terveys ei myöskään ole juuri esillä työelämän piirissä. Terveysasioihin vaikuttavat myös väestön ikääntyminen, pitenevä eliniän odote ja ilmastonmuutos. Satakunnalla on myös elintarviketeollisuuden ja ympäristöteknologian kautta hyvät mahdollisuudet tukea terveyttä. Asuminen on edullista mutta palveluissa ja yhteyksissä on parantamista Satakunnassa on edullista asua. Kohtuulliset välimatkat helpottavat erilaisten työn, vapaa-ajan ja asumisen yhdistelmien luomista. Täällä on myös turvallista, vaikka esimerkiksi tulvariski Kokemäenjoessa on todellinen. Paikalliset kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet ovat moninaiset. Julkishallinon kyky ylläpitää hyvää elinympäristöä näyttäisi heikkenevän. Myös julkisten rakennuksien kunto on paikoin erittäin huono. Satakunnassa alueelliset erot ovat suuret mutta ne eivät ole erityisesti kasvaneet. Palveluiden saatavuus on monin paikoin heikentynyt ja terveydenhuoltoa pidetään puutteellisena. Yhteydet sisämaahan, pääkaupunkiseudulle ja maailmalle voisivat olla paremmat. Tietoliikenteessä on paljon katvealueita ja puutteita.

  4. kulttuurien välinen vuorovaikutus on vireää. Yhdessä tehdyt tapahtumat ja asiat yhdistävät. Yrittäjähenki on vahvaa koko Satakunnassa. Myös nuoret ja ikäihmiset ovat aktiivisia ja väliinputoajia tai passiivisia on vähän. Kansainvälisyys on arkipäivää.Muualta maakuntaan muuttaneet sulautuvat joukkoon mutkattomasti. Terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin panostaminen ja niistä keskustelu ovat arkipäivää. Esimerkiksi johtajat ovat kiinnostuneita työntekijöidensä hyvinvoinnista ja terveydestä, ja vastavuoroisesti terveys on valtti työmarkkinoilla. Ihmislähtöisiä ratkaisuja Asumisen edullisuus ja sen monipuoliset vaihtoehdot ovat maakuntamme vahvuuksia. Satakuntalainen asuminen on tilavaa ja luonnonläheistä. Myös kaupungeissa on persoonallisia ja viihtyisiä asuinalueita. Oman asuinalueen kulttuuriperintö tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Kylät, lähiöt ja kaupunginosat ovat profiloituneet vahvistaen omia erityispiirteitään ja vetovoimaansa. Asumisyhteisöjä on syntynyt paitsi sukujen, myös uudenlaisen yhteisöllisyyden ja samanhenkisyyden varaan. Asuinympäristöjä hoidetaan yhdessä, mikä vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta. Luonto alkaa usein melkein kotiovelta ja yhdessä hoidetut puistot, leikki- ja urheilukentät lisäävät asuinviihtyvyyttä ja liikunnan mahdollisuuksia. Yhteiset tilat ja julkiset rakennukset ovat monipuolisesti yhteisön käytössä. Satakuntalaisen asumiseen yhdistyy saumattomasti ekologisuus: luonnonmukaiset materiaalit, kierrätys, jätteiden hyötykäyttö ja energiatehokkuus sekä paikallinen energiantuotanto. Julkinen päätöksenteko ja palvelujen järjestäminen lähtevät asukkaiden tarpeesta ja osallisuudesta. Hallinnolliset raja-aidat eivät estä palvelujen tasa-arvoista toteutumista. Paikallisdemokratian vahvistumisen myötä on kasvanut myös asukkaiden vastuu omasta ympäristöstään ja palveluistaan. Peruspalvelut tuotetaan yhteistyöllä jossa ovat mukana kansalaiset ja järjestöt sekä yksityinen ja julkinen sektori. Uudet teknologiat edistävät sujuvaa arkea, ja mobiili-ja verkkopalvelut ovat kattavat. Peruspalvelut kuuluvat kaikille, mutta ne voivat toteutua eri tavoin eri puolilla maakuntaa. Osa palveluista kulkee pyörillä lähemmäs asiakkaita. Yhden luukun periaate erilaisissa palveluissa on parantunut. Satakunnasta pääsee helposti maailmalle pyörillä, raiteilla ja lentäen. Maakunnan sisällä joukkoliikenne toimii vilkkaimmilla reiteillä ja kimppakyydit ja kutsutaksit huolehtivat autottomien liikkumisesta kun joukkoliikenne ei kannata. Ekoautot valtaavat maanteitä, työmatkat sujuvat usein myös pyöräillen.Käytössämme on ajanmukaiset tietoliikenneyhteydet. Ne helpottavat mukavasti myös monipaikkaisen asumisen järjestämistä. Satakunta 2035 Puhdasta elinvoimaa Satakunnan luonto ja vedet ovat puhtaita. Asukkaat, yritykset ja julkinen sektori ottavat toiminnassaan huomioon elinympäristön puhtauden. Säiden ääri-ilmiöt on huomioitu alueiden suunnittelussa ja Kokemäenjoen tulvariski on hallinnassa.Teollisuus on uudistunut ja kehittänyt uusia eri alojen yhdistelmiä. Kehityksen ansiosta teknologia- ja kemianteollisuuden osaaminen ja merkitys ovat säilyneet vahvoina. Elantomme tulee edelleen suurelta osin maakuntamme rajojen ulkopuolelta. Hyvin verkostoituneet yrityksemme menestyvät kansainvälisessä kilpailussa ja kasvumarkkinoilla.’Ajatelemme globaalisti ja toimimme paikallisesti.’ Biotalous ja energia ovat maakuntamme kärkialoja, joiden korkeatasoinen tutkimus ja kehitys yhdistyvät laadukkaaseen prosessiosaamiseen ja vientiin. Biotaloudessa puhtauden ja terveyden brändimme tunnetaan laajasti, ja yhdistetään ruoka- ja vesiosaamiseen. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet lajikkeet ovat entisestään lisännet Satakunnan merkitystä ruuan tuottajana ja jalostajana. Maatilayritysten ympärille on rakentunut monipuolinen yritysverkosto tarjoamaan palveluita sekä oman alueen asukkaille että koko maakunnalle. Lähiruokakonseptia hyödynnetään laajasti.Kuluttajina arvostamme ja käytämme puhdasta lähiruokaa. Energia-alan tukijalkoina ovat ydin- ja uusiutuva energia. Satakunta tunnetaan edelleen meri- ja turvallisuusteollisuudesta. Yhä useampi saa elantonsa elämys-, tapahtuma- ja luontomatkailusta sekä hyvinvointipalveluista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty niin, että se vastaa maakunnan elikeinoelämän tarpeita ja sitouttaa sitä kautta opiskelijoita jäämään satakuntalaisiksi ja käyttämään osaamistaan Satakunnan hyväksi. Kansainvälinen koulutustarjonta on keskittynyt kärkialoille ja Satakunnassa opiskelu on suosittua. Satakunta houkuttelee kärkialojensa sekä puhtauden, asumismukavuuden ja turvallisuuden brändillä asukkaita muualta Suomesta ja ulkomailta. Opiskelijalle asettuminen Satakuntaan on houkutteleva vaihtoehto. Kannustavaa yhteisöllisyyttä Haluamme ottaa vastuuta itsestämme ja yhteisöstämme. Yhteisinä arvoinamme vaalimme tasa-arvoa, suvaitsevuutta, heikommista välittämistä, yhteistyötä ja sovittelua. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon on luontaista. Vahva yhteisöllisyytemme tukee hyvinvointia. Erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset osallistuvat ja otetaan aktiivisesti mukaan yhteiseen toimintaan. Sukupolvien ja

  5. Puhdasta elinvoimaa • ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI • Otetaan puhtaus osaksi Satakunta-brändiä. • Panostetaan kärkialoina energiaan ja biotalouteen • (käsittäen niiden koko tuotantoketju osaajien koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä valmistuksen kautta myyntiin ja markkinointiin sekä palveluliiketoiminnan kehittämiseen). • Tehdään maakuntamme tunnetuksi puhtaan ruoan ja veden osaamisesta ja tehdään niistä menestyviä vientituotteita. • Tehdään lähi- ja luomuruoasta osa helppoa ja tavallista arkea. • Julkaistaan lähiruokakeittokirja ja jaetaan se koteihin. • Kehitetään lähiruoan jakelukanavia yhteistyössä. • Huomioidaan ilmastonmuutoksen myönteiset ja kielteiset vaikutukset kuten kasvanut Kokemäenjoen tulvavaara ja uusien lajikkeiden hyödyntäminen. Varaudutaan ajoissa muutoksiin. • Pidetään rakennettu ympäristö hyvässä kunnossa. • Ylläpidetään maakunnan luonnon puhtautta ja ryhdytään toimiin mikäli se on likaantunut. • Kerätään roska päivässä , kierrätetään, lajittellaan. • Tehdään puhtauden vaaliminen ja ekologisuus helpoksi. Puhdas luonnonympäristö Siisti rakennettu ympäristö Kärkialat biotalous ja energia Puhdas ruoka ja juomavesi Puhtaus heijastuu hyvän elämän osa-alueisiin monin tavoin. Se vaikuttaa toimeentuloon, hyvään elinympäristöön ja terveyteen. Sitä ei kannata nähdä vain luonnonympäristön saasteettomuutena, vaan myös vastuullisuutena, siisteytenä ja puhtautena rakennetussa ympäristössä, tuotannossa ja arjen toiminnassa. Puhtauden kautta arkemme laatu paranee ja syntyy edellytyksiä elinkeinoelämämme menestykselle, eli elinvoimalle. Siksi on syytä keskittyä vahvistamaan maakuntamme puhdasta elinvoimaa – puhtaudesta moninaisena elinkeinotoimintana nousevaa toimeentuloa. Puhtauden ja sen taustalla olevien kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille rakentuu teollisuutemme ympäristöteknologiaan nojaava tulevaisuuden menestys. (Biotalous on se osa taloutta, ”joka luo kasvua ja työpaikkoja biologisten resurssien kehittämisestä, jalostamisesta ja käytöstä, ymäristöllisesti kestävällä tavalla.” - EU Komissaari Maire Geoghegan-Quinn) • Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät…

  6. ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI • Kannustetaan myönteisesti toisiamme. Otetaan itse vastuuta itsestämme ja muista ihmisistä. • Nostetaan esiin myönteistä puhetta ja yhteistyön hedelmiä. • Tuetaan nuoria koulunpenkiltä opiskeluun ja sieltä työelämään.Tarjotaan ammattiin koulutetuille nuorille työllistymistakuu. Luodaan harjoitteluohjelmia, jotta osaajat kiinnittyvät maakuntaan jo opintovaiheessa ja nuoret työllistyvät. • Saadaan nuoret osaajat sitoutumaan Satakuntaan. • Tutustutaan kotiseutuumme, Satakuntaan, oppitunneilla, luokkaretkillä ja aktiviteettipäivinä. [Entä työpaikoilla esim. kuntien väliset vastavuoroiset tykypäivät?] • Järjestetään tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka murtavat kansainvälisyyden toteutumisen esteenä olevat raja-aidat. • Otetaan vastuu hyvinvoinnistamme ja nostetaan terveyden teemoja ja tietoa terveydestä esiin yhteisillä areenoilla. • Kehitetään Poriin elämysteollisuuden ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin keskittymä, jolla on tiivis yhteys maakunnan taide- ja kulttuurialan koulutukseen, työllistävyyteen ja ympäröiviin kuntiin. Lisäksi keskittymässä on tiloja julkisille kulttuuripalveluille, kulttuuri/taide-yhdistyksille ja taidekasvatukselle. Kannustavaa yhteisöllisyyttä • Myönteisyys • Terveydestä huolehtiminen • Yrittäjähenki • Kansainvälisyys • Kannustamisella luodaan pohjaa hyvälle myönteiselle vireelle maakunnassamme. Sen vahvistuminen näkyy myös maakuntamme ulkopuolelle ja lisää vetovoimaisuutta. Yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys nostetaan itsestäänselvyyden asemasta kehittämisen kohteeksi. • Seurauksena hyvän elämän elementit vahvistuvat ja pystymme antamaan enemmän lähimmäisille ja yhteisölle. • Yhteisöllinen vastuunkanto ja välittäminen saavat meidät jaksamaan paremmin töissä ja vapaa-ajalla, ja entistä harvempi putoaa kärryiltä. Pystymme yhtenäisinä paremmin kohtaamaan tulevat haasteet: entisestään kovenevan liike-elämän kansainvälisen kilpailun ja vähenevät yhteiskunnalliset resurssit. • Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät…

  7. Ihmislähtöisiä ratkaisuja • ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI • Vahvistetaan olemassa olevia kyliä ja kaupunginosia asukaslähtöisesti niiden profiilia korostavalla rakentamisella ja varmistetaan luonnossa liikkumisen, harrastamisen ja työn mahdollisuudet asumisen yhteydessä. • Haetaan ennakkoluulottomia ratkaisuja tuoda palveluita lähelle myös keskustaajamien ulkopuolella kuten pyörillä toimivat palvelut, palvelujen yhdistäminen, kyläsairaanhoitajat ja -poliisit. Sitoudutaan käyttämään ja kehittämään niitä. • Haetaan erilaisia palveluiden kehittämisen ratkaisuja, kuten julkisten rakennusten laaja hyödyntäminen yhteisön tarpeisiin. • Vahvistetaan yhteisvastuullisuutta ’koko kylä kasvattaa’ -periaatteen mukaisesti. Asuminen ja turvallisuus Palveluiden tuotantoja yhteisten asioiden hoito Arjen yhteydet Nämä asiat liittyvät hyvän elämän sujuvaan arkeen ja hyvään elinympäristöön. Laadukkaat palvelut ja arjen infrastruktuuri tukevat myös yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Siksi me haemme asumisen, turvallisuuden, palveluiden tuotannon, yhteisten asioiden hoidon ja arjen yhteyksien ylläpitoon ja kehittämiseen uusia ratkaisuja ihmislähtöisyyttä ja osallistumista painottaen. Näin kannamme yhdessä vastuun sujuvan arjen toimivuudesta ja järjestämisestä. Se on omien sekä yhteisön ja yhteiskunnan resurssien kohdentamista ja käyttöä. Siihen osallistumme me kaikki yksilöinä, päätöksentekijät, viranomaiset, järjestötoimijat ja elinkeinoelämä. • Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät…

More Related