Geenitekniikan ekologiset ja terveydelliset riskit

1. FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999 Geenitekniikan ekologiset ja terveydelliset riskit

2. Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon • Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden • ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 • yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

4. Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho-promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet 1999

5. Tekniikka on alkeellinen • Tekniikka on alkeellinen: synteettinen geeni on virusmainen, kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia • Riski eliökunnalle: koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia • Gm-jalostus tuottaa yllätyksiä

6. Muuntogeenisten solujen toiminta on poikkeavaa. • Vieraan DNA:n lisäys voi vaikuttaa solun toimintaan muuallakin kuin vieraan DNA:n lisäyskohdassa. • Ruuan mukana syöty DNA löytyy useista eri elimistä sekä sikiöistä ja poikasista. Doerfler et al. 2001.

7. Tekniikka on hallitsematon • viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 • bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994

8. Sikoihin siirretty ihmisen komplementin estäjä CD46-geeni on myös tuhkarokkoviruksen reseptori. Aikaisemmin luontaisesti tuhkarokolle resistentit siat voivat siis siirtogeenisinä sairastua. Meri 2002.

9. Immuunireaktiot lääkeyhdisteitä vastaan tulisi huomioida erityisen tarkasti (gm) biologisten valmisteiden kohdalla.Schellekens 2002. • Biolääkevalmisteet aiheuttavat tuntemattomista syistä usein vasta-aineen muodostusta, jopa hengenvaarallisia vaikutuksia. Useissa valmisteissa löytyi väärin laskostuneita proteiineja. Maas et al. 2007.

10. Ei täsmäjalostusta: yllätyksiä! • kuolioita lehdissä vehnällä • muhkuroita perunan mukuloissa • tuotannon aleneminen soijapavulla • korkeampi ligniinipitoisuus soijalla • lisääntyneet karvasaineet perunalla • aineenvaihdunnan muutokset rapsilla • uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä • 34% enemmän nikotiinia tupakalla

11. Paljon kuluja, vähän tuloksia • kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys • sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi • kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita • koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta

12. Parempia tuotteita? • sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007 • ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)‏ • tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp)‏ • lisänä tuotteessa muut kasvin-suojeluaineet

13. Maatalouden myrkkyjen käyttö on vain lisääntynyt gm-kasvien käyttöönoton jälkeen USA:ssa Benbrook, C.M. 2004

14. Ympäristöystävällisiä? • myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä • vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkky- määriä Benbrook 2004 -> ympäristövaikutukset pahemmat • sademetsiä raivataan gm-soijalle

15. Round Up on myrkyllisempää kuin sen ainesosat erikseen. Se on tappavaa alkiokudokselle jo hyvin matalina pitoisuuksina. Se heikentää ihmisten hedelmällisyyttä ja keräytyy elimistöön, jossa vaikuttaa estrogeenin tavoin. Richard et al. 2005.

16. Vain paikallinen vaikutus? • Bt-toksiinia erittyy gm-kasvissa kaikkiin kasvinosiin koko kasvukauden. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50-kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä. Raps et al. 2001. • Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005.

17. Satunnainen kohde • Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007. • ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005. • Bt toksiinia löytyy kasvinsyöjälajeista, joiden ei pitäisi olla kohteena, sekä petohyönteisistä. • Bt-toksiini kulkeutuu ravintoketjussa. Harwood et al. 2005.

18. Erillään luonnosta? • muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004. • joessa 82 km Douville et al. 2007. • gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinäGebhard & Smalla 1998 • gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

19. Gm-jätettä vesiin • Pelloilta veteen huuhtoutuvat gm-maissin korjuutähteet heikentävät vesien pikkueläinten kasvua ja lisäävät niiden kuolleisuutta. Tämä vaikuttaa myös näitä eläimiä syöviin petoihin, eli laajemmin myös koko ekosysteemiin. Rosi-Marshall et al. 2007.

20. Kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al. 2006.

21. Vapaaehtoisille ihmisille syötettiin gm-soijaa. Suolipussia käyttävillä korkeintaan 3,7 % siirtogeenimateriaalista selvisi ohutsuolen läpi hajoamatta. Terveillä ihmisillä siirtogeeniä ei löytynyt ulosteesta. Kolmella seitsemästä suolipussia käyttävästä oli havaittavissa geenien siirtymistä gm-soijasta ohutsuolen bakteereihin jo ennen koetta. Netherwood 2004.

23. Testattuja ja turvallisia? • tieteellisiä kokeita on vähän • kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk • ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen • yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole • USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

24. Tulokset ja selitykset • Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005. • Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.

25. Uusinta-analyysi Monsanton ruokintakokeessa 90 pv rotalla • sukupuolet reagoi eri tavoin: uros laiha, naaras lihava. • Tilastollisesti merkittävät erot 50 veren aineenvaihduntamuuttujassa • Kuvaavat munuaistoksisuutta. Séralini et al. 2007.

26. 90 päivän ruokintakoe rotilla ei voi taata turvallisuutta koskien gm-rehua ja sen sisältämiä odottamattomia aineita. Schrøder 2007.

27. Gm-rehu näkyy tuotteessa • Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gm-soijaa Agodi 2006 • Ruokintakokeissa peto-kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006

28. Gm-soijalle on kehittynyt oma allergiansa, ja sitä kuvastaa oma immunoglobuliini E Yum et al. 2005.

29. Kontaminaatiot maailmanlaajuisia • Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004. • kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004. • LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin

30. Gm ei pysy erillään • Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan → edes suuri merialue ei estä leviämistä

31. Invaasio, ei rinnakkainelo • Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina Marvier & Van Acker 2005 • rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003. • luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

32. Eristäminen ei onnistu • gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006. • Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006. • myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

33. GM-vapaus on mahdollinen • Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös. • Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan (Mildola, Valio)‏ • gm-viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden • Rinnakkainelo-laki tulossa eduskuntaan: tarpeeksi tiukka laki estää koko viljelyn

34. Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille ei ole kysyntää Suomessa • Gm-peltoja maailmassa alle 3 %

35. Onko tarvetta? Onko oikeutta? • Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä • jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua • kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa • otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

36. Vaihtoehto on luomu • gm-viljely on tehoviljelyn äärimuoto • YK:n maatalousjärjestön FAO:n lausunto: kehitysmaissa luomu lisää tuottavuutta ja on taloudellinen • Luomutuotteista puuttuvat rikkaruohomyrkkyjen ja hyönteismyrkkyjen jäämät ja peittausaineet

37. Luomuviljellyt tuotteet sisältävät enemmän antioksidantteja Carbonaro et al. 2002, makuaineita Lombardi-Boccia 2004 • hivenaineita kuten rautaa ja sinkkiä Quality Low Input Food EU-projekti 2007 • A- ja E-vitamiinia Quality Low Input Food EU-projekti 2007 • monityydyttymättömiä rasvahappoja Ellis et al. 2006 • Luomuperunoiden proteiinit ovat erilaisia. Lehesranta et al. 2007. • luomukotieläimet saavat ulkoilla ja käyttäytyä lajinsa mukaisesti

38. Luomu on hyväksi miehille • Luomuviljelijöiden sperma on parempaa. Juhler et al. 1999 • Luomuviljelijöillä on parempi sperma ja enemmän testosteronia. Larsen et al. 1999

39. KOKO SUOMI GM-VAPAAKSI • kunnallisaloite, poliitikkokyselyt • yleisönosasto, tuotekyselyt • www.telemail.fi/liisa.kuusipalo • www.gmovapaa.fi, siellä voit liittyä • sähköpostilistalle • viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi • oma koti, yritys, kunta, maakunta • Päätä itse ruuastasi!