Työkunnossa? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat

1. Poimintoja raportista: Fit For Work? Musculoskeletal Disorders and the Finnish Labour Market Työkunnossa?Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja suomalaiset työmarkkinat

2. Sisältö • Johdanto • Työ ja TULE-sairaudet Suomessa • Interventiot • Johtopäätökset ja suositukset

3. Johdanto

4. Miksi työväestön terveys on tärkeää Suomessa? • Muiden länsimaiden tapaan Suomi on elänyt pitkään suotuisan talouskasvun ja työllisyyskehityksen aikaa • Taloustaantuma on vaikuttanut negatiivisesti Suomen työmarkkinoihin: työttömyys kerrannaisvaikutuksineen • Terveys on osaamisen ohella merkittävä työvoiman tuottavuuden osatekijä

5. OECD-maiden vertailussa työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa korkein

6. Mikä aiheuttaa työkyvyttömyyttä? • 44% suomalaisista työntekijöistä on ainakin kerran sairaslomalla vuoden aikana, EU:n keskiarvon ollessa 22% (European working Condition Survey 2005) • Kolmannes suomalaisten sairauspoissaoloista aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista (TULES) sekä niihin liittyvistä oireista • Raportti keskittyy tarkastelemaan seuraavia TULES-ryhmiä: • työperäiset yläraajan ongelmat • selkäkipu • nivelreuma • selkärankareuma-ryhmän sairaudet

7. Työkunnossa -projekti • Osa 25 maassa toteutettavaa ohjelmaa, jossa tarkastellaan TULE-sairauksien vaikutuksia yksilön työkykyyn sekä työvoimaan ja talouteen yleensä

8. Raportti käsittelee seuraava kysymyksiä: • Mikä on TULE-sairauksien vaikutus työllisyyteen ja talouden toimintaan Suomessa ja mihin suuntaan tilanne kehittyy tulevaisuudessa? • Mikä yhteys TULE-sairauksilla on työhön ja millainen vaikutus biologisilla, psykologisilla ja sosiaalisilla tekijöillä on TULE-sairauksiin? • Miten hyvin työnantajat, viranomaiset, yleislääkärit, ja työterveyshuollon ammattilaiset ymmärtävät TULE-sairauksien vaikutukset työhön ja mikä on terveyssektorin kyky varhaiseen puuttumiseen, kuntoutukseen ja muuhun tukeen? • Millaisia varhaisen puuttumisen keinoja tulisi luoda, jotta TULE-sairailla on mahdollisuus a) pysyä töissä b) maksimoida työelämän laatu ja työpanos c) työllistyä uudestaan?

9. Tiedonkeruu: • Olemassa olevankirjallisuuden (lääketieteen, työterveyshuollon, terveystaloustieteen) avulla selvitettiin TULE-sairauksien • luonnetta ja laajuutta • niiden vaikutuksia ja kustannuksia Eri alojen asiantuntijoita haastateltiin (työterveyshuolto, reumasairaudet, selkäkivut, talous) • olemassa olevien käytäntöjen identifioimiseksi

10. Työ ja TULE-sairaudet Suomessa – esimerkkinä nivelreuma

11. Työssä jatkaminen oireiden alkamisen jälkeen 100% 80% 60% 40% 20% 0% nopea alku 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sairauden kesto, vuosia Sokka, Mottonen, Hannonen. J Rheumatol 1999.

12. Nivelreumassa: • Tuottavuusmenetys 7217 euroa per potilasvuosi ensimmäisten 5 vuoden aikana (Puolakka et al 2005)

13. Interventiot

14. TULE-sairauksiin puututtava ajoissa • Mahdollisimman nopea hoitoonohjaus, taudinmääritys ja tehokas hoito • Pitkiä poissaoloja vältettävä – mitä pidempään poissa töistä, sitä vaikeampaa töihin paluu on • Tällä hetkellä ainoastaan 41% työterveyshuollon toimijoista Suomessa tarjoaa työnantajille ja työntekijöille sellaisia palveluita, joiden tavoitteena on nimenomaan nopea töihinpaluu

15. Sosiaaliturvajärjestelmä ja työ • Sosiaaliturvajärjestelmän interventiot ovat tärkeä keino puuttua työhön ja työkykyyn • Työkyvyttömyyden osalta eläkejärjestelmä on kattava • Korjaamisen varaa: • Osittainen työkyvyttömyys/työkykyisyys • Töihin paluu työkyvyttömyyseläkkeeltä

16. Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen • Työ voi ehkäistä työkyvyn heikentymistä ja auttaa selviytymään sairauden taakasta • Useimmat TULE-sairaat voisivat jatkaa työelämässä, mikäli heille annettaisiin tilaisuus • Ajattelutapoja muuttamalla ja eri vaihtoehtoja tarjoamalla näille työntekijöille kyllä löytyisi hyödyllisiä tehtäviä, mikä tukisi heidän lopullista paluuta kokopäivätyöhön • Työantajien ja lääkärien tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä TULE-sairas työntekijä voi tehdä (ei siihen, mitä hän ei voi tehdä) • Tulisiko lääkärin siis kirjoittaa jatkossa ”työkykytodistus” perinteisen sairastodistuksen sijaan? • TULES-potillalla on oikeus työhön!

17. Johtopäätökset ja suositukset

18. Suositukset työnantajille • Johtajien tietoisuutta TULE-sairauksista ja niiden merkityksestä työkykyyn tulisi lisätä: lähimmät esimiehet ovat parhaita henkilöitä tunnistamaan ongelmat ajoissa ja auttamaan työntekijää kuntouksessa • Mielekäs työnkuva on avain kuntoukseen: muuttamalla organisointitapoja estetään TULE-ongelmien pahentumista ja edistetään töihin paluuta • Lääkäreiltä vaadittava tarkempia selvityksiä työntekijän työkyvystä, ei vain työkyvyttömyydestä • TULE-ongelmiin puututtava ajoissa: viivyttely vaikeuttaa kuntoutumista • Työntekijä ohjattava työterveyshuollon palveluihin niin nopeasti kuin mahdollista • Työntekijän paras paikka on töissä – pitkä sairasloma voi olla turhaa riskinvälttämistä • Biopsykososiaalisen mallin omaksuminen auttaa arvioimaan TULE-sairauksien seuraamuksia ja toisaalta kuntoutuksen hyötyjä kokonaisvaltaisesti • Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen – työntekijän ei tarvitse olla 100% työkunnossa palatakseen töihin

19. Suositukset työntekijöille • Huomio työkykyyn, ei työkyvyttömyyteen: työntekijä voi kokea syyllisyyttä työkykynsä heikkenemisestä, vaikka hänellä olisi edelleen paljon annettavaa työntekijänä • Työkyky riippuu paljon asenteesta: osaaminen ja kokemus ei katoa mihinkään, vaikka TULE-ongelmat rajoittavat työkykyä • TULE-ongelmat ja niiden tuomat rajoitteet kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa, jotta niihin voidaan puuttua tarpeeksi ajoissa • TULE-sairaan kannattaa olla itse aktiivinen sairauden hallinnassa, jolloin työhön paluu helpottuu • TULE-sairaan on hyvä tietää oikeutensa sekä potilaana että työntekijänä ja pitää niistä kiinni • Perheen ja lähipiirin rooli on tärkeä: heidän osallistamisellaan voi olla ratkaiseva vaikutus kuntouksen onnistumiselle ja työhön paluulle

20. Suositukset yleislääkäreille • Työ on hyväksi terveydelle: lääkärin tulisi osata tunnistaa tilanteet, joissa potilaan jatkaminen työssä edes osittain on TULE-sairauden kannalta parempi ratkaisu kuin sairasloma • Aikainen puuttuminen on tärkeää: lääkärin tulisi ohjata potilas erikoishoitoon niin aikaisin kuin mahdollista • TULE-sairauden diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja kuntouksessa tulee ajatella fyysisiä oireita pidemmälle eli omaksua terveyden biopsykososiaalinen malli • On vältettävä katastrofisointia: kiinnittämällä potilaan huomio työkykyyn työkyvyttömyyden sijasta ehkäistään potilaan negatiivinen ajatuskierre ja helpotetaan työhön paluuta • On rohkaistava potilasta omatoimisuuteen sairauden hallinnassa, erityisesti tilanteissa, joissa potilas haluaa pysyä töissä tai suunnittelee paluuta töihin

21. Suositukset työterveyshuollon ammattilaisille • Työterveyshuollon toimijoiden tulisi varmistaa, että kaikki osapuolet – työnantaja, työntekijä ja lääkärit – omaksuvat biopsykososiaalinen mallin rakentavan, aktiivisen, osallistavan ja pysyvän kuntouksen aikaansaamiseksi • Aikainen puuttuminen on tärkeää: työterveyshuollolla on avainrooli, kun mietitään yhteistyötä työnantajan ja työntekijän välillä ja toisaalta työntekijän ja yleislääkärin välillä • TULE-sairasta työntekijää tulee rohkaista omatoimisuuteen: yhteistyössä työntekijän, kollegoiden ja esimiesten kanssa autetaan sairasta löytämään parhaat keinot sairauden hallintaan • Työterveyshuollon täytyy tukea myös työnantajaa siinä suunnittelussa, jossa etsitään TULE-sairaan työssä pysymistä ja työhön paluuta helpottavia joustavia työjärjestelyjä

22. Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille • TULE-sairauksien verrattain korkea ja yhä lisääntyvä osuus suomalaisen työväestön keskuudessa tulee ottaa vakavasti • Yhteistyö viranomaisten, työterveyshuollon palveluntarjoajien, yleislääkäreiden ja työnantajien välillä koskien TULE-sairauksien hallintaa täytyisi miettiä uudestaan • TULE-sairauksien määritelmiä tulisi laajentaa ja tarkentaa nykyisessä ammattitautien luokittelussa • Pitäisi myös antaa tunnustus sille tosiasialle, että työ ei ole TULE-sairauksia aiheuttava, vaan pikemminkin niitä ehkäisevä tekijä • Pääsy erikoishoitoon on turvattava – varsinkin syrjäseudulla reumatologien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten puute voi estää aikaisen puuttumisen • Yleislääkäreille pitäisi luoda paremmat edellytykset ammatillisten terveysongelmien hallintaan – tämä vaatii panostusta lääkäreiden lisäkoulutukseen

23. Suositukset viranomaisille ja poliittisille päättäjille 2 • Iso-Britanniassa sovellettua mallia, jossa lääkärin kirjoittama sairaustodistus on korvattu ns. työkykytodistuksella, voisi harkita käytettäväksi myös Suomessa • Valikoiduille lääkäriasemille kannattaisi kohdentaa erityisiä ammatillisen terveyden osaajia, jotka voisivat tarjota parhaan asiantuntemuksen TULES-potilaiden työkykyä koskevissa asioissa • Työikäisen väestön terveyteen liittyvää tilastointia on syytä kehittää, jotta saataisiin tarkempi kuva työkyvyttömyydestä ja sen vaikutuksista Suomessa ja että havaittuihin ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan oikealla tavalla