Avautuneet pohjoismaiset sähkömarkkinat Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu

1. Avautuneet pohjoismaiset sähkömarkkinat Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu

2. Avoimet sähkömarkkinat • (pienasiakaskauppaa ei nyt tarkastella) • mukana Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska • sähkön myyjiä ja on monia ja vastapuolen voi itse valita • kaikilla ei omaa tuotantoa tai kulutusta • siirrossa pistetariffi eli myyjän ja ostajan maantieteellisellä etäisyydellä ei merkitystä • pääsääntöisesti kansallisilla rajoilla ei merkitystä • pullonkaulapisteitä rajoilla sekä Norjan sisällä • johtavat hinta-alueisiin

3. Kaupankäynnin muodot (fyysiset toimitukset) • keskeisenä Nord Poolin Elspot-kauppapaikka • kauppaa käydään seuraavan vuorokauden tuntienergioista (12-36 t ennen toimitusta) • volyymi 20-25% alueen sähköntoimituksista • keskeinen hintareferenssi kaikelle muulle sähkökaupalle • kahdenväliset sopimukset • valtaosa volyymista • vanhat sopimukset umpeutuvat vaiheittain • Nord Poolin hinnat vaikuttavat uusiin sopimuksiin • sopimusten kestot tunneista vuosiin

4. Kaupankäynnin muodot (finanssimarkkinat) • Nord Poolin Elterm-kauppapaikka • kohteena sopimukset hinnanerokorvauksista • ero lasketaan vähentämällä kohdeajanjakson toteutuneesta Elspot-hinnasta kaupansolmimis-hetken futuurihinta • kohdeajanjaksot 1 vrk – 1 v, lyhimmät lähitulevai-suudessa, vuodet kolmen kalenterivuoden päähän • Elterm-futuuri + turvautuminen Elspot-kauppaan olennaisesti ekvivalentti kiinteän ostosopimuksen kanssa • OTC-markkinat täydentävät Nord Poolin tarjontaa

5. Kaupankäynnin muodot (järjestelmävastuu ja tasehallinta) • sähköjärjestelmä ei toimi ilman keskitettyä ohjausta, jota hoitavat pohjoismaiset järjestelmävastaavat Statnett, Svenska Kraftnät, Fingrid, Eltra ja Elkraft • ennalta sovituista energiamääristä poiketaan aina toteutuvissa toimituksissa • tarvittavista fyysisistä järjestelyistä huolehtivat järjestelmävastaavat ostaen resursseja säätökapasi-teetin haltijoilta • poikkeamista aiheutuvat taloudelliset korvaukset määrätään taseselvitysten avulla jälkikäteen

6. Pohjoismaiden fyysinen sähköjärjestelmä • karkeasti: puolet energiasta vesivoimaa, neljännes ydinvoimaa ja loput polttoaineilla (1% tuulesta) • vesivoima • nimellisteho yli kaksi kertaa keskiteho • säätökapasiteetti yli 6 kk tuotanto • suuret vuotuiset vaihtelut (-30 TWh ... +40 TWh) • tärkein säätövoima pohjoismaisilla markkinoilla • monia merkittäviä tuottajia etenkin Norjassa • nimelliskapasiteetti 86 GW ylittää reilusti huippukuorman 70 GW, mutta kaikki kapasiteetti ei ole käytettävissä huipunaikana. Kapasiteetti on laskenut 1998-99 yli 2 GW

12. Pohjoismaiden fyysinen sähköjärjestelmä (2) • luonnollinen toimintamalli • ydinvoima pyörii jatkuvasti (pl. vuosiseisokit) • yhteistuotanto toimii lämpökuormaa mukaillen, jolloin se hoitaa automaattisesti osan vuodenaikavaihteluista • vesivoima hoitaa vuorokausisäädön valtaosin ja merkittävän osan vuodenaikavaihteluista • hyvänä vesivuotena vesivoima dominoi kesäajan tuotantoa, jotta altaat eivät ylitäyttyisi, jolloin muu tuotanto kuin ydinvoima painottuu talvikauteen • huonona vesivuotena muu lauhdevoima käy myös kesällä, kun altaissa on tilaa

13. Hinnat sähkömarkkinoilla • Elspot • kuvastaa tilannetta tuntitasolla • kilpailun vallitessa perustuu muuttuviin kustannuksiin • vesivoimantuottajan muuttuva kustannus on varastoidun veden arvo ja tämä taas määräytyy odotetuista tulevista hinnoista ja altaan ylitäyttymisriskistä • ei toimi tehokkaana tuotannon ohjaajana ellei perustu muuttuviin kustannuksiin

16. Hinnat sähkömarkkinoilla (2) • Futuurit • referenssinä Elspot => heijastavat odotuksia Elspot-hinnoista • Kahdenväliset ja OTC-sopimukset saavat vastaavasti referenssinsä Elspotista ja Nord Poolin futuureista • => kaikki hinnat lähtevät muuttuvista kustannuksista ja alittavat kokonaiskustannukset

18. Kapasiteettitilanne • Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa työryhmäraportit • Suomen tilanne vielä nyt kunnossa, mutta kehitys huolestuttava • Norjassa ja Ruotsissa pelkoja jo tulevan talven osalta ja tilanne pahenemassa • edellä kuvailtu huoli painottuu tehotilanteeseen talvikaudella, mutta vuosienergiatilanne saattaa olla vielä kriittisempi • raporteissa on esitetty erilaisia muutoksia nykyiseen sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän toimintaan, mutta kaikissa esityksissä ongelmansa (tehottomia tai synnyttävät uusia ongelmia)

19. Kapasiteettitilanne (2) • Syynä tämänhetkisiin ongelmiin • siirron pullonkaulat lähinnä Norjassa • riittämätön polttoaineisiin perustuva säätövoima • ratkaisisi perinteiseen tapaan lyhytkestoiset tehovajausongelmat • ratkaisisi myös kuivien vuosien ongelmat, jos voi toimia kuukausia • Kummankin ratkaisun kannattavuus on nykyisin ongelma • todennäköisesti tarvitaan muutoksia markkinoiden toimintatapoihin, mahdollisesti lainsäädäntöönkin

20. Miksi juuri säätövoimaa • tuotantokapasiteetin nykyinen kustannusrakenne vääristynyt • vain alhaisten muuttuvien kustannusten pääomaval-taista kapasiteettia (kun jätetään järjestelmävastaavan hallinnoima varavoima ottamatta huomioon) • muuttuvia kustannuksia seuraava pörssisähkön hinta ei voi nousta terveellä tavalla kapasiteettitilanteen tiukentuessa

21. Milloin ydinvoimaa? • ei oikea ratkaisu tämän päivän ongelmiin, mutta ei niihin ehtisikään • tuleva taloudellinen edullisuus määräytyy pitkälti niistä ratkaisuista, joilla akuutimmat ongelmat selvitetään • ajankohtaista, kun uutta perusvoiman tarvetta syntymässä pohjoismaisilla markkinoilla • optimaalisesti toimittaessa sen jälkeen, kun tuotanto-koneiston rakenne sisältää riittävästi säätövoimaa ja kapasiteetti on sen kanssakin käymässä riittämättömäksi • uusi perusvoima tuotuna liian aikaisin ”pilaa markkinat” sähköntuottajan näkökulmasta (mutta ei ehkä käyttäjän)