1 / 62

Avohoidon potilasryhmityksen käyttö tk:n johtamisessa

Avohoidon potilasryhmityksen käyttö tk:n johtamisessa. Outi Elonheimo LKT, dosentti Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto Toimitusjohtaja DRG Medical Systems oy Kuopio 11.1.2013. Kuinka moni tietää. Mitä potilaita terveyskeskus hoitaa? Ja mitä potilaan hoitamiseksi tehdään?

Download Presentation

Avohoidon potilasryhmityksen käyttö tk:n johtamisessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Avohoidon potilasryhmityksen käyttö tk:n johtamisessa Outi Elonheimo LKT, dosentti Akateeminen terveyskeskus, Helsingin yliopisto Toimitusjohtaja DRG Medical Systems oy Kuopio 11.1.2013

  2. Kuinka moni tietää • Mitä potilaita terveyskeskus hoitaa? • Ja mitä potilaan hoitamiseksi tehdään? • Paljonko resursseja kuluu? • Paljonko euroja kuluu? • Tuotetaanko oikeita palveluja? • Tehdäänkö asiat oikein? • Tasataanko resurssit järkevästi? • Saako väestö tasapuoliset palvelut?

  3. Avohoidon potilasryhmityksen hyödyt tk:njohtamisessa • APR strategisen tason tarkastelussa • APR operatiivisen johdon työvälineenä • Vakioraportit, vuosiraportointi • Miten APR käyttöön? • APR-tuotteistus fullAPR episodiAPR • Esimerkit Kouvolasta (full- ja episodiAPR 3,5 vuotta, kattava kirjaaminen), mahdollisuuksien mukaan Kuopiosta (VATT:ntk-tuottavuustutkimushanke 1.1.11-30.4.12)

  4. Tuotannon kuvaamiseksi tarvitaan • Potilaskunnan kuvaus • Mitä sairauksia tai toisiinsa liittyviä sairauksia potilaat sairastavat  potilasryhmät • Hoitotuotannon (potilastyön) määrän mittaus • Mitä toimintoja (toimenpiteitä) potilaiden hoitamiseksi tehdään • Toiminnoille annettu km. kustannuspaino (APR-pisteet), joka kuvaa eri ammattiryhmien työaikapanostusta • Tietyn potilasryhmän hoitamiseksi tehdyt toiminnot yhteen laskettuna ovat sairauden hoitamiseksi tehty terveyspalveluiden tuotanto • Terveyskeskuksen kokonaistuotanto on kaikkien potilasryhmien yhteenlaskettu tuotanto

  5. Tuotteistus (potilasryhmitys) – tk-johdon työkalu • Johtaminen on taitolaji, johon tarvitaan kunnon työkalut • Samat tiedot voitava hyödyntää useissa johtamistehtävissä (poliittinen päätöksenteko, strateginen suunnittelu, päivittäistoiminnan johtaminen), annettava myös kliinikolle kuva omasta työstään ja potilaskunnastaan • Ei pidä aiheuttaa kliinikolle turhaa vaivaa • Jotain pitää silti tehdä: • Osattava kuvata, mitä potilaan ongelmia hoidan • (Ja mitä potilaalle tein)

  6. Palveluiden kokonaistuotannon tarkastelua • Strateginen johtaminen • Terveyskeskuksen painopistealueet ja resurssien kohdentaminen (Tehdäänkö oikeita asioita?) • Minkä sairauksien hoitaminen antaa suurimman terveyshyödyn tai säästää eniten resursseja? • Ajankohdan tai ulkoisten tekijöiden (poliittisten päätösten) vaikutus toimintaan ja tuotantoon • Ulkoistuksen seuranta • Tasapuolisten palveluiden takaaminen väestölle, yhtenäiset hoitokäytännöt • Toimintayksiköiden työn vaikutus toisiin yksiköihin: esim. vastaanotot vs. päivystys • Resurssien tarpeen perustelu poliitikoille…

  7. POTILASKIRJO MITÄ POTILAITA MEILLÄ HOIDETAAN? Palvelujen kokonaistuotanto PALJONKO PALVELUJA TUOTETAAN?

  8. Kouvolan terveyskeskuksen avohoidon palvelutuotannon (=resurssien käytön) jakauman muutos sairaustyypeittäin MIHIN TK:N RESURSSIT KÄYTETÄÄN?

  9. Sama ilman pandemian hoitoa

  10. Terveysasemien tuotannon vertailu v. 2011 Tasapuoliset palvelut eri kaupunginosien väestöille?

  11. Ulkoistuksen vaikutusten seuraaminen Saman verran vastaanottopalveluja eri kaupunginosien väestöille? Syys-marraskuu 2009 terveysasemien kaikkien potilasryhmien kokonaistuotanto (APR-pisteet)

  12. Koko Kouvolan tk 2011

  13. Koko Kouvolan tk 2011

  14. Tuotannon muutos

  15. Koko Kouvolan tk 2011

  16. Ehkäisevän terveydenhuollon yksiköiden ehkäisevästä th:sta lähtöisin olevien hoitoepisodien tuotannon vertailut Kouvolan tk:ssa v. 2010-12 Sitä tehdään, mitä mitataan… … siis täytyy mitata kokonaisuutta!

  17. Ennaltaehk th:n voimavarojen suhteellisten osuuksien muutokset 2011-2012 avovastaaotoilla Lähde: Miika Linna, Järvisydän 12/12

  18. Kouvolan tk:n toimintayksiköiden tuotanto v. 2011 Kunkin toimintayksikön osuus tuotannosta

  19. Yksittäisen potilasryhmän hoidon tarkastelua Operatiivinen (päivittäistoiminnan) johtaminen • Toimintakäytäntöjen kehittäminen • Poikkeamien ja kehittämiskohteiden etsiminen (volyymiltaan tai voimavarojen käytöltään suuret potilasryhmät) • Hyvät käytännöt muutoksen pohjaksi • Muutoksen seuranta

  20. Sairauden hoidon toimintakäytäntöerot terveyskeskusten välillä (lähde: tk-tuottavuuustutkimus) Erot havaitaan km. resurssien käytöistä ja muista indeksiluvuista

  21. Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin km. resurssien käytön vertailu(yhden potilaan hoitamiseksi vuoden aikana käytetyt km. resurssit) Terveysasemien toimintakäytäntöjen vertailu

  22. Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin kokonaisresurssien käyttö terveysasemittain Potilasryhmän kokonaistuotanto

  23. Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin resurssien käyttö / 1000 as vertailu Väestöön suhteutettu resurssien käyttö

  24. Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin työnjako Työnjaon vertailu

  25. Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin hoitoprosessiin osallistuneiden yksiköiden tuotanto-osuudet

  26. Toimintakäytäntömuutosten seuranta • Kouvolassa 2-vuotinen esimiesten muutos- ja kehittämiskoulutus, jossa päätettiin panostaa mm. diabeteksen hoidon painopisteen siirtämiseksi komplikaatioiden ehkäisemiseen • Esimiehet koulutettiin seuraamaan ja analysoimaan runsasta toimintatietoa • Toimintakäytäntöjen muutosten toteuttaminen omissa yksiöissä henkilökunnan kanssa • Seurantamittareiden käyttö • Vähenikö Diabetes ja elinkomplikaatiot –potilasryhmän resurssien käyttö? • Lisääntyikö komplisoitumattomien diabeetikoiden hoito?

  27. Komplisoitumattomien diabeetikoiden hoitotuotanto lisääntyi ja tasapuolistui

  28. Diabetes ja elinkomplikaatiot -potilasryhmän hoitotuotanto väheni

  29. Komplisoitumattomien diabeetikoiden hoitoon panostaminen lisääntyi 180 tuntia vuodesta 2010 vuoteen 2012

  30. Komplisoitumattomien diabeetikoiden hoitoon panostaminen väheni yli 3000 tuntia vuodesta 2010 vuoteen 2012. Työpanos on käytettävissä muiden sairauksien hoitoon.

  31. Oman työn sisällön tarkastelu • Päivittäistoiminnan kehittämisen väline: • Työntekijöiden oman työn kuvaus • Oman potilaskunnan tarpeiden hahmottamiseksi • Omien työtapojen kuvaamiseksi • Vastaanottoaikataulun laatimiseksi • Toimenkuvan määrittämiseksi, kehittymiskeskustelujen pohjaksi

  32. Kliinikon vuoden potilaat (lkm) Kliinikon potilaat

  33. Saman lääkärin toimenpiteet (lkm) 1 vuoden aikana Kliinikon toimenpiteet

  34. Saman lääkärin vuoden aikana toimenpiteisiin käyttämät resurssit (APR-pisteinä) Resurssien käyttö

  35. Saman lääkärin työmäärän jakautuminen sairausryhmittäin (1 vuosi) Potilaskirjo

  36. Kontaktien lkm ≠resurssien käyttö Kliinikon potilaat Potilaskirjo

  37. Toiminnan johtamiseksi tarvitaan • Kokonaisuuden kuvaamista, jotta löydetään ne kohteet, joiden toimintakäytäntöjä kehittämällä hyödynnetään vähäiset voimavarat parhaiten • Yksittäisten sairausryhmien toimintakäytäntöjen ja työnjaon kuvausta, jotta parhaat paikalliset toimintakäytännöt saadaan suunniteltua ja muutosta seurattua • Jämäkkää, suunnitelmallista johtamista, jotta muutokset saadaan toteutettua • Kunnolliset työkalut ja paljon työtä, oikotietä onneen ei ole (osaoptimoinnin vaara piilee aina!)

  38. Raportoinnista (1) • Terveysasemien ja toimintayksiköiden työn seuranta: sairauksien hoidon, potilaskirjon ja tehtyjen toimenpiteiden sekä kliinikon oman työn seurannan raportit vakioraportteina netissä kerran kuussa (seuraavan kuukauden 5. päivä) • Terveysasemien ja toimintayksiköiden työn ja toimintakäytäntöjen analysointi potilasryhmittäin • Esimiesten koulutus tiedon hyödyntämiseen

  39. Vakioraportit kuukausittain netissä

  40. Raportoinnista (2) • Räätälöidyt analyysit tk-johdon pyytämistä kohteista • Vuosiraportointi osana toimintakertomusta • Kullekin toimijatasolle tarvittavalla tarkkuudella • Poliitikot ja päätöksentekijät • Tk:n johto • Toimintayksiköiden esimiehet • Yksiköiden työntekijät • Yksittäiset työntekijät

  41. Miten APR-tuotteistus käyttöön? • Helposti tai • Kattavasti

  42. APR-tuotteistus • Nopea ja helppo tapa kuvata terveyskeskuksen potilaskirjo ja saada arvio sen tuotannon määrästä • (AvoHILMOn mukaiset) potilaskontaktitieot suoraan potilastietojärjestelmästä • vain käynnin syyt (ICD10- tai ICPC-diagnoosit tai ASL) • Raportointi sairausryhmittäin = tk:nsairauskirjo (sairauksien hoidon tarkastelu) • Palvelutuotannon määrä ”valtakunnallinen keskiarvo” omien potilaiden hoidossa • Potilaat ryhmitellään sairaus-ammattiryhmä-kontaktityyppi –ryhmiin • Ryhmille annetaan palvelutuotantoa kuvaava kustannuspaino APR-terveyskeskusten keskimääräisen resurssien käytön mukaan • Mahdollistaa resurssien käytön ja työnjaon vertailun, tuotantohinnoittelun (mm. ulkopaikkakuntalaskutukseen) ja episoditarkastelun

  43. FullAPR sairauden hoitokontaktin sisällön hahmottamiseksi • Kun terveyskeskuksen työntekijät kirjaavat myös toimenpiteitä (SPAT tai ATL-toiminnot), saadaan myös tarkka kuvaus oman hoitotuotannon sisällöstä ja määrästä • Potilaan ongelma + hoitamiseksi tehdyt toimenpiteet yhden kontaktin aikana = fullAPR-tuote • Tuotannon määrää= toimenpiteiden km. kustannuspainojen summa (todellinen oma tuotanto) • Hyödyt: Oman tuotannon määrän ja toimintakäytäntöjen kuvaus ja vertailun terveyskeskuksen sisällä eri yksiköissä • Yksiköiden toimintatapojen erot, hoitotuotannon vertailu (kontaktin km. resurssit) • Ammattiryhmien välisen työnjaon vertailu • Hoitotoimenpiteiden ja potilaan hoitopolun vertailu

  44. Terveysasemien yksiköiden toimenpiteiden tuotantoerot Yksikön toimenpiteiden resurssit / 1000 asukasta Eri määrä ja panostus Eri toimenpiteet

  45. Hinnoittelussa on käytetty terveysasemien omia tuotantokustannuksia. Erot johtuvat poikkeavista hoitokäytännöistä.

  46. EpisodiAPR (eAPR) on varsinainen tuote • Yhdistää saman potilaan saman sairauden (ja siihen läheisesti liittyvien sairauksien/komplikaatioiden) hoidon eri ammattiryhmien erilaisilla hoitokontakteilla • Kuvaa toteutuneen hoitoprosessin eli episodin ja sen hoitamiseksi käytetyt resurssit (hoitotuotannon määrän) • Kuvaa sairauksien hoidon sijasta potilaita ja potilaiden sairauksien hoidon kokonaisuuksia (hoitoprosessia) toiminnan johtamisen kannalta ja kliinisesti mielekkäinä kokonaisuuksina (potilaskirjo), ja paljonko minkäkinlaisten potilaiden hoitamiseksi kuluu resursseja

  47. EpisodiAPR-ryhmien muodostuminen yhden potilaan (vuoden aikaisista) hoitokontakteista

  48. APR-ryhmittely • APR-ryhmittelijä jakaa terveyskeskuksen potilaat potilasryhmiin (episodeihin) sairauksien ja niiden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen mukaan • Yksi potilas voi päätyä useampaan episodiin sairauksistaan riippuen • Yhdellä kontaktilla voidaan hoitaa useamman episodin ongelmia, ”päädiagonoosia” ei tarvitse määrittää  Kuvaus terveyskeskuksen potilaskirjosta eli potilaiden hoitoepisodeista sekä palvelutuotannon määrästä

  49. POTILASKIRJO Palvelujen kokonaistuotanto

More Related