Vaikuttavuutta Työpajayhteistyöhön

Ohjaajat moniammatillisessa Palveluverkossa Uusi väylä ammattiin –projektin aloitusseminaari 27.4.2009 Juha Oulujärvi Opetusalan koulutuskeskus Pyhäjärvenkatu 5 A juha.oulujarvi@opeko.fi P. 050 4109318 Vaikuttavuutta Työpajayhteistyöhön Opetusalan koulutuskeskus Opeko (Hakija) Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (osatoteuttaja) Bovallius -ammattiopisto (osatoteuttaja) Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus (osatoteuttaja) Jupiter-säätiö (osatoteuttaja) Silta-Valmennusyhdistys ry (osatoteuttaja)

VAIKUTTAVUUTTA TYÖPAJAYHTEISTYÖHÖN Päämääränäon nivelvaiheen ja ammattiin opiskelun aikaisen yhteistyön ja ohjauksen parantaminen sekä uusien toimintamallien tuominen oppilashuollon ja ohjauksen käytettäväksi • Vaikutukset • Nuorten vahvempi kiinnittyminen koulutus- ja työmarkkinoille- opintojen keskeyttämisten vähentyminen- työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten tehokkaampi yhteistyö- yläasteen ja aol:n tehokkaampi yhteistyö- työssäoppimisen ja tekemällä oppimisen menetelmien vakiinnuttaminen työpaja/aol - yhteistyössä sekä niitä koskevien arviointikäytäntöjen kehittyminen Keskeisinä tavoitteinaovat opintojen keskeyttämisen vähentyminen ja nivelvaiheen siirtymien tehostuminen Paikallisina vaikutuksinatoimijoiden välinen yhteistyö ja -toiminta tehostuu, kun ymmärretään useiden organisaatioiden työskentelevän saman päämäärän saavuttamiseksi Toimenpiteetkoostuvat oppilaitosten, työpajojen, työvoiman palvelukeskusten ja työnantajien henkilöstön kouluttamisesta, palvelukeskusten asiakasohjauksesta sekä oppilasvalmennuksesta ja –ohjauksesta

Oulun tavoitteet • Työpajanuorille suunnatun tuetun oppisopimusmallin edelleen kehittäminen tukitoimia täsmentämällä ja rakentamalla yhteyksiä työnantajiin. • Oppisopimusopiskelijoiden työssäoppimis- ja levähdysjaksot työpajoilla sekä työelämävalmennuksen hyödyntäminen • Oppisopimusopiskelijoiden ja yritysten työpaikkaohjaajien kouluttaminen yhteisesti • Ammattiosaamisen näyttöjen vastaanottaminen työpajoilla • Työ- ja yksilövalmentajien työelämäjaksojen järjestäminen työpaikoilla ja oppilaitoksissa

Jyväskylän tavoitteet Osaamiskartta oppimisen ja oppimisympäristöjen tunnistamisen välineeksi • Osaamiskartta perustuu virallisen OPS:n purkamiseen ja ”kääntämiseen” työelämän kielelle • Osaamiskartta mahdollistaa seuraavia toimenpiteitä: - oppimisympäristön tunnistaminen eli voidaan arvioida millaisia mahdollisuuksia on suorittaa osia tutkinnosta - aiemmin opitun tunnistaminen – voidaan arvioida mitä on aiemmin opittu ja miten se liittyy eri tutkintoihin - väline oppimisen suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin

Tampereen tavoitteet • Teema: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden jatko-ohjaus työelämään • Päätavoite:Työhönvalmennuspalvelun kehittäminen ja tuotteistaminen • - kehitetään ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille työhönvalmennuspalvelu- 3. vuoden opiskelija ohjautuu oppilaitoksen yhteyshenkilön kautta Sillan työhönvalmennukseen- oppilaitoksessa on havaittu, että opiskelija tarvitsee tukea työllistymiseen opintojen päättyessä- työhönvalmentaja tukee ja ohjaa yksilöllisesti opiskelijaa työpaikan etsinnässä, työllistymisessä tai pääsyssä työelämään suuntaavaan toimintaan- pilotoidaan kevään 2009 aikana Pirkanmaan ammattiopiston kanssa, jonka jälkeen palvelua laajennetaan kattamaan myös Tampereen ammattiopistoa • 2. Teema: Yhteistyömallien levittäminen • Päätavoite: Yhteistyömallien levittäminen ja konsultointi vähintään yhden paja-oppilaitos-yhteistyön käynnistämiseksi Pirkanmaalla • Silta-Valmennusyhdistys toteuttaa ja kehittää oppimista tukevia työvaltaisia opetusmenetelmiä PIRKOn kanssa • levitetään yhteistyömalleja erityisesti Pirkanmaan alueella • elokuussa 2009 aloitetaan Taika-koulutus, jossa opetus ja ohjaus perustuu keskeisesti taito- ja taidepainotteiseen toimintaan ja ympäristöön • - Silta-Valmennusyhdistys toteuttaa myös perustutkintotavoitteista (catering-, auto- ja rakennusala) koulutusta alihankintasopimuksella ammattiopisto Luovin kanssa - Kiipulan ammattiopiston kanssa alihankintasopimus koskee ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta. • 3. Teema: Opetussuunnitelmien ja tuotannollisen työn yhteensovittaminen • Päätavoite: Mallintaa vähintään yksi opetussuunnitelman osista koostuva kokonaisuus työvalmennusyksikköön • - muokataan opetussuunnitelmia eri koulutusaloilla työpajan oppimisympäristöön sopiviksi- työammattikoulutukseen ja Taika-koulutukseen laaditaan soveltuvat opetussuunnitelmat- molemmat koulutukset pohjautuvat opiskelijoiden valmentavaan ja kuntouttavaan opetussuunnitelmaan- Silta-Valmennuksessa on yhdeksän eri ammattialojen työvalmennusyksikköä eli pajaa

VASTUU MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ • Pohdittava vastuita ja selvitettävä kenelle tai keille vastuu jakautuu nyt • Palvelun tuottajatkukin hoitaa oman osuutensa  kuka vastaa kokonaisuudesta? • Vastuu usein jakautunut: koti, koulu, oppilashuoltoryhmä, työpaja, sosiaalitoimi, työvoimatoimi, projektit, verkostot • Oppivelvollisuus ulottuu peruskoulun loppuun  peruskoulu vastaa tietyssä määrin, mutta sen jälkeen ei mikään taho? (kaikki vastaa, kukaan ei vastaa) - Rimpelän malli (oppivelvollisuus 18 ikävuoteen, vrt. muut pohj.maat 20) • Nuorten yhteiskuntatakuu koskee työttömiksi tulevia 17-24 vuotiaita • Nuorten koulutustakuu: peruskoulun päättäville jatkopaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa (vrt. Vaskooli-projekti) • Osallisuushankkeet (70 kuntaa) tutkivat mahdollisuuksia tähän + Vaskooli • Miten seuranta tulisi järjestää (vrt. Hollannin keskeyttäneiden rekisteröinti)

MONIAMMATILLISEN ALUEELLISEN YHTEISTYÖN HAASTEET • - vastuu nivelvaiheen nuorista ei kuulu kenellekään, peruskoulun jälkeen ei vastuutahoa • kukin on keskittynyt hoitamaan ”omaa tonttiaan”- nuoren ongelma määritellään oman hallinnonalan näkökulmasta- ammattikunnilla erilaiset työkäytännöt ja erilainen kieli- organisaatiot eivät tunne toistensa toimintaa riittävästi- palveluista tiedotetaan liian vähän, jonka seurauksena niitä ei tunneta- palvelujärjestelmän pirstaleisuus • - kehittämisprojekteja on paljon, mutta niiden koordinointia ei ole järjestetty- ovatko ongelmat kustannustenjaossa - yhteistyötä ei ole resurssoitu- salassapitoasiat - mitkä asiat salassa pidettäviä, pykäliä ylitulkitaan- organisaatioiden rakenteiden jatkuva muuttuminen- rahoitusrakenne: esim. kannattaako oppilaitoksen maksaa ja miten paljon pajalle palveluista (jos 8000 €/ opiskelija / vuosi, n. 42 € / päivä, erityisopiskelija n. 63 € / päivä; pajalla xx € / päivä) • ovatko osapuolet valmiita tekemään yhdessä tunnistamis-, tunnustamistyötä ja hyväksymään • aiemmin opittuja asioita osaksi ammatillisia opintoja YHTEISTYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. Tutustutaan muiden toimijoiden työhön ja työtapoihin, ymmärretään yhteinen päämäärä 2. Kerrotaan ja tiedotetaan omasta toiminnasta muille verkoston jäsenille, vanhemmille ja nuorille 3. Selvitetään oma rooli ja vastuu yhteisessä työssä 4. Rakennetaan yhteinen tietojen siirtämisjärjestelmä 5. Sovitaan toiminnan koordinoinnista, tehtävistä ja vastuista

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Kolme mallia Lakisääteinen malli (esim. opiskelijahuolto) Keskittävät mallit (samaan organisaatioon kootaan eri ammattiryhmiä) Verkottavat mallit (jokainen edustaa omaa organisaatiotaan) Parhaiten yhteistyö on onnistunut silloin, kun moniammatillinen yhteistyö on syntynyt keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä ja kun yhteistyöhön osallistuvat tuntevat riittävästi toistensa palveluvalikoimaa ja työkulttuuria Keskustelu yhteistyön lakisääteistämisestä käynnistyy • Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto • Työn näkyvyys (esim. osaksi tulosrahoitusta ja –ohjausta) • Osaksi strategioita • Osaksi taloussuunnittelua • Tieto lasten kasvu- ja elinoloista

TAMPEREEN SEUDUN YHTEISTYÖMALLI TAMPERE NOKIA VESILAHTI YHTEISTYÖRYHMÄ-MALLI AKU-TOIMINTA YLÖJÄRVI NUORET peruskoulun päättäneet, jotka eivät ole sijoittuneet jatkokoulutukseen tai ovat keskeyttäneet toisen asteen koulutuksen seutukunnan oppilaitoksessa, ilmoitetaankunnan yhdyshenkilöille ja Aku-toimintaan LEMPÄÄLÄ PIRKKALA Yhdyshenkilö = 10-luokan ope KANGASALA

LAKISÄÄTEISTÄMINEN Nuorta ei jätetä - puhalletaan yhteen hiileen Moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistäselvittävän poikkihallinnollisen työryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:5 • Yksintekemisen aika on ohi • Kokonaisvaltaisuus • Varhainen puuttuminen http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Nuorta_ei_jxtetx_-_Puhalletaan_yhteen_hiileen Työryhmän tehtävänä oli selvittää paikallistason julkisen sektorin moniammatillisenviranomaisyhteistyön ja nuorten työpajatoiminnan lakisääteistämisen tarvetta Työryhmän tuli tehdä esitys siitä, miten paikallistasolla toteutetaan jatoimeenpannaan nuorille suunnattujen varhaisen puuttumisen palvelujenkoordinointi ja siihen liittyvä tiedon keruu sekä nuorten koulutukseen,työelämään tai muuhun nk. aktivointitoimenpiteisiin sijoittumisen seuranta (alle 25 v.) • Yksilön tietosuoja ja vastuu suhteessa yhteiskunnan oikeuteen ja vastuuseen kansalaisistaan • Viranomaisen oikeutta tai lupaa kerätä tietoja nuorista ja käsitellä heidän asioitaan muun muassa moniammatillisessa viranomaisyhteistyöryhmässä • Nykyiset, voimassa olevat tietosuoja ja salassapitosäännökset eivät ole varsinaisia esteitä moniammatilliselle yhteistyölle • Ongelmia aiheutuu hallinnonalojen ja yksittäisten viranomaisten erilaiset tulkinnat siitä, voiko nuorta koskevaa tietoa siirtää tai välittää

YHTEISTYÖN ONGELMIA • Palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja sektoroituneisuus • Resurssiongelmat • Valta, toimivalta ja vastuunjaot ovat epäselviä • Salassapito, tietosuoja, yhteinen tietojen käsittely ja luovutus sektorilta toiselle sekä • tiedonkulku ja tietojenkäsittely myös vertikaalisesti (hallinnosta käytännön kentälle ja toisin päin) • Moniammatillisesti avoimen asenteen ja koulutuksen puute • Moniammatillisten työyhteisöjen johtamistaitojen puute (yksittäisistä organisaatioista paikallisiin alueisiin) • Moniammatillisen työn oikeutus ja näkyvyys on hauras • Nuorten kasautuneet / yhä vaikeammin tunnistettavat tuen tarpeet • Nuorten kynnys palveluihin kiinni pääsemiseksi usein korkea • Moniammatillisen työn poliittis-eettinen status kontrollin ja tuen jännitteisessä välimaastossa. • Kirjallinen suostumus nuorta koskevien tietojen siirtämiseen ja asioiden hoitamiseen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa • Samassa yhteydessä tietoa siitä, mitä tietoa tarvitaan • Esim. yhteishakulomakkeen täyttämisen yhteydessä • Jos ei saada lupaa, sen tulee perustua lakiin eli siitä tulee säätää laissa – tiedonsiirron • tulee aina perustua asianomaisen suostumukseen tai lakiin

ERITYISTÄ TUKEA JA OHJAUSTA TARVITAAN • nuori ei osallistu oppivelvollisuusikäisenä perusasteen koulutukseen ja nuoren huoltajat kokevat tarvitsevansa viranomaisapua tilanteen selvittämiseksi, • nuori ei ole hakenut yhteishaussa jatko-opiskelupaikkaa, • nuori ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa, • nuori ei ole vastaanottanut samaansa jatko-opiskelupaikkaa • nuori ei aloittanut opintojaan saamassaan jatko-opiskelupaikassa tai • nuori keskeyttää toisen asteen opinnot siirtymättä toiselle opintoalalle, töihin tai muuhun aktiiviseen toimintaan • nuori ei työllisty ja hänen arvioidaan tarvitsevan moniammatillista yhteistyötä • nuori keskeyttää toistuvasti hänellä suunnitellut aktivointipalvelut • nuori keskeyttää ase- tai siviilipalveluksen • nuori arvioi tarvitsevansa tukea elämäntilanteensa järjestämiseen • nuori arvioi tarvitsevansa moniammatillista palvelukokonaisuutta, joka räätälöidään asiakaslähtöisesti • nuori itse pyytää päästä toiselle viranomaiselle tai toisen sektorin palveluihin

Ehdotus 1 Työryhmä esittää, että kunta asettaisi moniammatillisen viranomaisyhteistyöryhmän (nuorten ohjaus-ja palveluverkoston) palvelujen kehittämiseksi, koordinoimiseksi ja yhteensovittamiseksi palveluja tarjoavien erihallintokuntien viranhaltijoista. Verkosto koostuu paikallistasolla toimivistakunnan ja valtion hallinnonalojenviranomaisista. Kunta nimeäisi verkoston toiminnasta vastaavat viranhaltijat (verkoston puheenjohtajan ja sihteerin). Ehdotus 2 Työryhmä esittää, että kunta tarjoaisi ja lisäisi nuorille suunnattuja ohjaus- ja tukipalveluja järjestämällä etsivän työparitoiminnan kaltaista nuorille suunnattua ja nuorten parissa tapahtuvaa nuorisotyötä. Tavoitteena olisi parantaa mahdollisuutta tavoittaa ja auttaa niitä nuoria, joilla on vaikeuksia oma-aloitteisesti saavuttaa julkisen sektorin palveluja. Ehdotus 3 Työryhmä esittää, että opm, stm, tem ja muut ministeriöt yhdessä suosittaisivat omalle hallinnolleensitoutumista paikallistason moniammatillisen viranomaisyhteistyön, nuorten ohjaus- ja palveluverkostonkehittämiseen nuorten palvelujen tehostamiseksi ja niiden laadun turvaamiseksi. Tarvittaessa lisätään hallinnonalojen lakeihin säännös viranomaisten välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä. Osallistuminen verkostotoimintaan on viranomaistehtävä. Ehdotus 4 Työryhmä esittää, että nuorten ohjaus- ja palveluverkoston sekä etsivän työparitoiminnan kaltaista työtä varten perustetaan valtion budjettiin momentti valtionapua varten. Varataan 10 000 000 euroa, joka kohdennetaan ensisijaisesti palkkauskustannuksiin. Ehdotus 5 Työryhmä esittää, että verkostossa toimivien viranomaisten sekä etsivän työparin osaamistaparannetaan koulutuksella, jossa perehdytään tietosuoja- ja salassapitosäännöksiin ja parannetaan muitamoniammatilliseen viranomaisyhteistyöhön liittyviä asenteellisia ja tiedollisia valmiuksia. Työryhmä tähdentää, että kaikkien verkostoyhteistyöhön osallistuvien ja etsivää työtä tekevien tulee osallistua ao. koulutukseen. Ehdotus 6 Työryhmä esittää, että nuorten palveluja tarjoavat eri hallinnonalojen viranhaltijat ja työntekijät aktiivisesti ottavat nuoret mukaan heidän omien asioidensa hoitamiseen

Vaikuttavuutta Työpajayhteistyöhön