1 / 16

Rakentamisessa huomioitavat ympäristönäkökohdat Pauli Välimäki 21.9.06

Rakentamisessa huomioitavat ympäristönäkökohdat Pauli Välimäki 21.9.06. Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta ja aiheuttavat noin 40 % CO2-päästöistä. Kaiken rakentamisen tulisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan edistää kestävää kehitystä.

gibson
Download Presentation

Rakentamisessa huomioitavat ympäristönäkökohdat Pauli Välimäki 21.9.06

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Rakentamisessa huomioitavat ympäristönäkökohdatPauli Välimäki 21.9.06 • Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta ja aiheuttavat noin 40 % CO2-päästöistä. • Kaiken rakentamisen tulisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan edistää kestävää kehitystä. • Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, kestävää energian ja luonnonvarojen käyttöä, ympäristökuormituksen sopeuttamista luonnon sietokykyyn ja kestävää materiaalitaloutta (esim. rakennusosien kierrätettävyyttä). • Ei ole vain yhtä tapaa rakentaa ympäristö-ystävällisesti. • Monimuotoisuus on ekologista! • Mikään materiaali ei sinällään tee rakennuksesta ekologista - kokonaisuus ratkaisee.

  2. Ekologinen kestävyys rakentamisessa • MRA 55 §: • Rakennusmateriaalien elinkaariselvitykset • Rakennusosien ja –järjestelmien korjattavuus • Rakennusjätteen lajittelu • Rakennuksen käyttöikä käyttö- ja huolto-ohjeessa

  3. Kestävä yhdyskuntarakenne • VN:n selonteko 1990: • ”Jo olevaa yhdyskuntarakennetta ja rakennuksia on käytettävä mahdollisimman pitkään huolehtimalla jatkuvasta kunnossapidosta, käyttämällä rakennuksia sellaisiin käyttötarkoituksiin, jotka mahdollisimman vähän muuttavat ja vahingoittavat rakennusten ja rakennetun ympäristön keskeisiä ratkaisuja, ja välttämällä rakennusten purkamista. Uusi rakentaminen olisi yhdyskuntarakenteen hajoamisen estämiseksi suunnattava jo olemassa oleviin yhdyskuntiin, jolloin asukkaat voivat käyttää valmiina olevia palveluja. Viheralueiden riittävyydestä ja viheralueverkon yhtenäisyydestä on huolehdittava. Rakentamista ja toimintojen sijoittamista on ohjattava niin, että syntyy ehjiä ja toimivia aluekokonaisuuksia. Palvelujen ja työpaikkojen on oltava helposti saavutettavissa jalkaisin tai julkisilla kulkuneuvoilla.”

  4. Mitä ympäristöasioita on otettava huomioon? • Rakennuksen sijoitus tontilla • Talon muoto ja tilajako • Energian ja veden kulutus • Terveelliset rakenteet ja hyvä sisäilma • Materiaalien ympäristövaikutukset • Jätevesien ja jätteiden käsittely • Sadevesien käsittely • Piha, lähiluonto ja pienilmasto • Rakennusjätteiden käsittely • Rakennuksen ikä ja elinkaari • Rakennetaanko uutta, korjataanko vanhaa vai tehostetaanko tilojen käyttöä?

  5. Luonnonmukainen rakentaminen • Perinteinen rakentaminen oli varsin luonnonmukaista. Hirsirakenteiset maalaistalot, vanhat puukaupungit ja paikalla rakennetut kivitalot täyttävät monia kestävän rakentamisen periaatteita: uusiutuvuus, paikallisuus, kierrätettävyys, korjattavuus, kestävyys… • Luonnonmukaisessa rakentamisessa suositaan uusiutuvia rakennusmateriaaleja. Perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja arvostetaan ja elvytetään. Pyritään ns. hengittäviin rakenteisiin. Vältetään synteettisiä raaka-aineita ja voimakkaita kemikaaleja. • Suositaan yksinkertaisia teknisiä rakenteita, kuten painovoimaista ilmanvaihtoa ja varaavia puu-uuneja. Kyse ei ole kuitenkaan tekniikan vastaisuudesta. Esimerkiksi aurinkopaneelit, tuuligeneraattorit ja maalämpöpumput kuuluvat myös luonnonmukaiseen rakentamiseen.

  6. Ekotekninen rakentaminen • Ekoteknistä rakentamista luonnehtii korkean teknologian hyväksikäyttö, raaka-aineiden ja energian kulutuksen minimointi ja elinkaariajattelu. Materiaali voi olla synteettistä tai luonnosta peräisin, oleellista on ympäristövaikutusten minimointi. • Koska asumisen ympäristövaikutuksista tärkein on energian kulutus, on ekotekniikassa satsattu paljon energiansäästöön. Selektiivikalvolla varustetut superikkunat, täyskoneellinen ilmanvaihto, ilma- tai maalämpöpumput, automaattinen lämmönsäätö ja aktiivinen aurinkoenergian talteenotto ovat moderneja ekoteknisiä ratkaisuja. • Luonnonmukainen ja ekotekninen rakentaminen eivät sulje toisiaan pois, vaan yleisintä lienee niiden ”sekakäyttö”.

  7. Eko-Viikki- esimerkki ekoteknisestä rakentamisesta • CO2-päästöt ja veden kulutus – 25 % tavanomaisesta. • Tehokas rakentaminen ja kierrätettävät materiaalit. • Passiivinen ja aktiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen. • Aurinkoenergialla tuotetaan puolet 380 asunnon lämpimästä vedestä ja 13 % rakennusten lämmöstä.

  8. Eko-Viikki • Eko-Viikissä on Suomen ensimmäinen aurinkosähköä käyttävä asuinkerrostalo (39 as). • Aurinkopaneelit on integroitu osaksi talon parvekejulkisivua. (sähköteho 24 kW) • Kiinteistösähköstä 20 % aurinkopaneeleista.Kesäaikaan yli jäävä sähkö menee Helsingin Energian verkkoon, talvella se ”palautetaan”.

  9. Bromarvin ekokylä - esimerkki luonnonmukaisen ja ekoteknisen rakentamisen sovelluksesta • Toteuttajana paikallinen Martta-yhdistys. (2004) • 20 asuntoa. • Luonnonmukaista: perinteinen puurakentaminen, luonnonmaalit, omavarainen jätehuolto, virtsa lannoitteeksi. • Yhteisöllisyys: Martta-talo, jossa sauna. Kylän palvelujen käyttö. • Ekoteknistä: Hake-aurinkokeskuslämmitys, erottelevat kompostikäymälät, harmaavesien pienpuhdistamo

  10. Kangasalan yhteiskylä- esimerkki luonnonmukaisesta rakentamisesta • Yhdeksän talon kylä 4 km Kangasalan keskustasta. (1994-99). • Talot ovat puurakenteisia, ”rintamamiestalon” tyyppisiä. • Taloissa on käytetty luonnonmateriaaleja ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja. • Puuenergialla toimiva keskuslämmitys. • Yhteinen sauna oleskelutiloineen.

  11. Kangasalan yhteiskylä • Yhteinen kasvimaa. Harmaavesien maaperäpuhdistamo. • Kompostivessa on pakollinen. • Asukkaat huolehtivat yhteisesti teistä, lämmityksestä ja jätehuollosta sekä yhteisistä rakennuksista. • Kunta kaavoittanut alueen Pirkanmaan yhteisöasujat ry:n aloitteesta.

  12. Ympäristömerkit ja -selosteet • Pohjoismaisen ympäristömerkin saaneita tuotteita: kompostikäymälä,kompostorit, parketit, linoleumi- ja laminaattilattiat, lämpöpumput, rakennuslevyt, huonekalut ja keittiökalusteet. • EU:n ympäristömerkki on mm. eräillä maaleilla ja keraamisilla laatoilla. • Rakennustietosäätiön RT-ympäristöselosteet on tehty useista yleisistä rakennusmateriaaleista, kuten eristeistä, sahatavarasta, betoniharkoista, teräslevyistä jne. Niiden avulla voi vertailla materiaalien ympäristötasetta, mutta ne eivät sisällä mitään vaatimustasoa. • Vähäpäästöisten rakennusmateriaalien M 1 –tuotemerkki kertoo, että tuotteesta haihtuu mahdollisimman vähän formaldehydiä, ammoniakkia, syöpää aiheuttavia aineita, hajua tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Merkki on useilla eristeillä, levyillä, harkoilla, puutuotteilla ym. Luonnonmateriaalit kuuluvat aina M1-ryhmään.

  13. Energiamerkit • Energiamerkki löytyy monista kodinkoneista, mutta myös lampuista ja ilmanvaihtolaitteista ja se on tulossa myös ikkunoihin. • A-luokan laite kuluttaa noin puolet vähemmän sähköä kuin C-D-luokan laite. • Kylmälaitteissa on nykyisin myös A+ ja A++ luokan laitteita.

  14. Promise –rakennusten ympäristöluokitus • Promise-ympäristöluokitus on työkalu, joka auttaa arvioimaan uudisrakennuksen tai peruskorjauskohteen ympäristöominaisuuksia. • Rakennuksen ympäristövaikutuksia arvioidaan asteikolla A-E. • Luokitus antaa kiinteistön omistajalle mahdollisuuden asettaa ympäristötavoitteita ja vertailla kiinteistöjä. • Sen avulla tavoitteet voidaan liittää suunnittelu-, urakka- ja ylläpitosopimuksiin. • Voidaan arvioida suunnittelu- ja toteutusvaihtoehtoja tavoitteiden näkökulmasta. • Voidaan parantaa kiinteistön energia- ja elinkaaritehokkuutta. • Lisätietoja: www.motiva.fi

  15. Tukea energiansäästöinvestointeihin • Kauppa- ja teollisuusministeriö ja TE-keskukset myöntävät investointitukea hankkeisiin, jotka lisäävät bioenergian käyttöä, edistävät energiansäästöä tai edistävät uusiutuvan energian käyttöä. • Tavanomaisten säästöinvestointien tukiprosentti on enimmillään 15 - 20 %. • Tuettavan hankkeen minimikoko on 25 000 €. Se voi koostua myös pienempiä investointeja sisältävästä paketista. Maksimituki on 150 000 € vuodessa. • Tuen saanti edellyttää, että on tehty energiansäästösopimus KTM:n kanssa. • Uuden teknologian hankkeiden tukiprosentti on enintään 40 %. Sitä voi saada esim. aurinkosähkön tai –lämmön investointiin. • Tukea haetaan paikallisen TE-keskuksen kautta. • Energiansäästöinvestoinnin voi toteuttaa myös ns. ESCO-hankkeena (Energy Service Company). Energiakatselmuksen toteuttava yritys vastaa katselmuksessa löytyneiden energiansäästökohteiden toteuttamisesta ja investoinneista. Kiinteistön omistaja maksaa hankkeen ESCO-yritykselle sopimuskauden aikana kertyvillä energiansäästön tuomilla tuloilla. • Lisätietoja: www.motiva.fi

  16. KRESS – Kiinteistöalan energiansäästösopimus • Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn käynnistämä kiinteistöalan energiansäästösopimus. Tavoitteet: • Lämmön ominaiskulutusten alentaminen:- 15 % vuoteen 2010 mennessä. • Kiinteistösähkö ja rakennusten muu sähkönkäyttö:- kulutuksen kasvun kääntäminen laskuun 2005 mennessä • Energiankulutuksesta katselmoitu ja kulutusseurannan piirissä:- 80 % vuoden 2005 loppuun mennessä. • Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus on osa kiinteistö- ja rakennusalan ympäristöohjelmaa, ProGresS:ia. Ohjelman tavoitteena on saada rakennusalan ympäristötekijät muutettua liiketoiminnan menestystekijöiksi. • Mukana mm. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä • Lisätietoja: www.rakli.fi

More Related