KOKO ajankohtaiset

1. KOKO ajankohtaiset janne a 080909

2. 52 aluetta • 321 (+n) kuntaa • neuvotteluja edelleen • vastaavat hyvin toiminnallisstrategisia alueita

3. Budjetti • vuosittain 24 m € (TEM 12 m €) • koordinaatioon 7 m € • 30 % kokonaisuudesta • alueellinen vaihtelu 8 – 84 % • kuntarahoituksen kriisiytyminen näkyy • Huom. rahoituspäätökset • VN maakunnittain • Maakuntien liitot KOKOille • mahdollisuus nostaa rahoitus 70 % (+, jos ylimaakunnallista)

4. Verkostot • Innovaatiot: 35, koordinaatio Seinäjoki • Hyvinvointi: 24, koordinaatio Hämeenlinna • Luovat alat ja kulttuuri: 25, koordinaatio Rauma • MAL, 20, koordinaatio Tampere • Matkailu(keskittymät), 14, koordinaatio Kalajoki • Kansainvälistyminen (Venäjä), 22, koordinaatio SEKES

5. Hakemusten pisteytys

7. Etukäteisarvioinnin havaintoja hakemuksista • tekijänä Management Intelligence Design • käynnistynyt käytännössä heinäkuussa • valmistuu 23.9. mennessä

8. HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (1/4) Ohjelmaehdotusten vastaavuus alueen kehittämisen tavoitteisiin • Kilpailukykytavoite paremmin tiedostettu kuin koheesiotavoite • Kilpailukyvyn kehittäminen on usein kytketty laajemmin innovaatioympäristön kehittämiseen, elinkeino- tms. strategian toteuttamiseen • Vahvuudet on keskimäärin todella hyvin tunnistettu, vahvuustarkastelu selkeyttänyt alueiden näkemyksiä (Synocus Oy); KOKO:n rooli jäsentynyt • Vaikuttavuustavoitteet jäävät useassa ehdotuksessa yleisiksi; tavoitteita täsmennetään vuositasolla toimintasuunnitelmassa • Seurantajärjestelmä isoin yksittäinen kompastuskivi hakemuksissa; seurantajärjestelmä, mittarit tai KOKO:n rooli suhteessa tavoitteisiin kaipaa täsmentämistä

9. HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (2/4) Ohjelman toimenpidekokonaisuudet • Toimenpidekokonaisuuksia yhteensä 211 • 2-13; keskiarvo ja mediaani 4, yleisimmin 3 tpk / ohjelma • Yleisimmät sisällöt • Innovaatiot, osaaminen, toimintaympäristö (56) • Toimialat, klusterit, elinkeinoelämä, yrittäjyys (56) • Palvelut, vetovoima, aluerakenne, asuminen, MAL (46) • Hyvinvointi, luovat alat, kulttuuri, ympäristö (27) • Valtaosa esitetyistä toimenpidekokonaisuuksista voidaan toteuttaa; tekeminen istuu KOKO:n tavoitteisiin • Toteutus kaipaa täsmentämistä; useassa ehdotuksessa vastuita on mietitty yleisellä tasolla ja resurssit on kohdentamatta

10. HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (3/4) KOKO:n laadinta ja toteutus • Alueet lähes poikkeuksetta perusteltavissa; taustalla usein aiempi yhteistyö (AKO, AMO), yhteisiä seutu- ja elinkeinostrategioita • Valmisteluun osallistunut joukko pääosassa ehdotuksia laaja ja monipuolinen; osallistumisen tapa epäselvä; sitoutuminen ja roolit toteutuksessa täsmennettävä • Valtaosalla alueista KOKO:lla selkeä ja maakuntaohjelmaa toteuttava rooli; KOKO-rahoitusta perusteltu usein strategisen kehittämisen välineenä • Koordinaatio pääosin kunnossa (AKO ja AMO taustalla); budjeteissa isoja eroja ja osalla alueista sisältö epärealistisen laaja suhteessa sisältöön

11. HAVAINTOJA ARVIOINTIKRITEERIEN PERUSTEELLA (4/4) Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin • Ennakointi on valtaosalla osa ohjelman toteutusta, mutta toimintatavat kuitenkin vielä täsmentämättä usealla alueella; sisältö hyvin perinteinen • Aitoa kumppanuutta (luottamus, sitoutuminen) vaikea arvioida; alueen sisäisiä verkostoja pidetään tärkeänä tapana toteuttaa ohjelma • Yhteistyö lähialueiden kanssa systemaattista, yhteiseen historiaan perustuvaa; aktiivisuus kansallisissa verkostoissa vaihtelee • Ohjelman sukupuolivaikutukset tiedostetaan yleisellä tasolla; sisällössä ei varsinaisesti tuoda esiin tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä • Ympäristövaikutukset on keskimäärin hyvin tunnistettu; sisällöissä näkyy kestävän kehityksen esiinmarssi

12. Etukäteisarvioinnin muut lohkot • Maaseutuvaikutusten arviointi • Fokusryhmähaastattelu 27.8., yhteenveto • Ohjelmaehdotusten läpikäynti toimenpidekokonaisuuksittain (suoria / välillisiä; ++, +, 0, -, --) • Lausunnot alueiden ohjelmaehdotuksista • Palaute ohjelmaehdotuksista • Alue, toteuttaja, vuosibudjetti, toimenpidekokonaisuudet, verkostot • Kansalliset yhteistyöalueet ja KOKO-verkostot • Verkostojen alueellinen ja kansallinen lisäarvo • Haastattelut tai keskustelutilaisuus • KOKO:n suhde maakuntaohjelmiin ja ELY-strategioihin • Täsmennetty arvio KOKO:n ja maakuntaohjelmien suhteesta • KOKO-hankkeiden mahdollisuudet näkyä ELY-strategioissa • Tulosten julkistaminen • AKO-Karonkka Seinäjoki 23.9.2009 • Loppuraportin kirjoittaminen ja taittaminen

13. Ex ante arviointi verkostoista • puhelinhaastattelu viikolla 37 • haastatellaan verkoston koordinaattori sekä yksi ”kansallinen kommentaattori” • Verkoston keskeinen sisältö: • mitkä ovat verkoston toiminnan tavoitteet? • millaisia toimenpiteitä verkostossa toteutetaan? • mitkä ovat verkoston keskeiset toimintatavat ja -muodot? • Verkostojen lisäarvo alueille: • mikä on verkoston alueellinen lisäarvo? • miten verkostotyö näkyy alueiden omissa ohjelmissa? • miten verkoston alueellinen koordinaatio on organisoitu? • millaiset mahdollisuudet alueilla on vaikuttaa verkostoissa tehtävän työn sisältöihin? • Verkostojen lisäarvo kansallisesti: • ketkä ovat kansallisella tasolla keskeiset toimijat verkoston teemassa? • mikä on verkoston kansallinen lisäarvo? • miten verkoston kansallinen koordinaatio on organisoitu?

14. Valmistelun jatko • alueet täydentävät hakemuksia 25.9. mennessä • TEM jory 7.10. • VN lokakuu, alueet, verkostot, rahoitus, indikatiivinen alueittain • marras-joulukuu TTS 2010 laadinta, 15.12 mennessä • 1.1.2010 käynnistyy • helmikuu VN rahoituspäätös

15. KOKOwood produktio ’luova talous Suomessa’ • 1. Mitä on luovat alat, mitä tarkoittaa luova talous? Eli miten tässä keskustelussa luovuutta rajataan? • 2. Miksi valtio haluaa kehittää luovia aloja, luovaa taloutta? • 3. Useat tutkimukset osoittavat, että innovaatiot syntyvät itsestään oikeissa olosuhteissa. Onko valtion viisainta vaikuttaa enemmän olosuhteisiin kuin sisältöihin? • 4. Suomalainen luovuus on kansainvälisessä vertailussa tosiasiassa kukkinut voimakkaimmin aina insinöörialoilla. Miltä muilta aloilta voidaanodottaa läpimurtoja? • 5. Merkittävät innovaatiot syntyvät usein toimialojen välillä. Miten vauhdittaisit luovien toimialojen ja perinteisten toimialojen yhteistyötä? • 6. Uusien toimialojen, tuotteiden ja palveluiden läpimurto saattaa kestäävuosia tai vuosikymmeniä. Mihin luovan talouden hevoseen sijoittaisit juurinyt? • 7. Millaista tukea ja sparrausta TEM tarjoaa alkavalle yrittäjälle luovilla aloilla? • 8. Taipuvatko meidän perinteiset pitkälti teknologiavetoiset innovaatioympäristön rakentajat – kuten Tekes – uuteen rooliin luovien ympäristöjen rakentajina? • 9. Luovuus taloudessa merkitsee väistämättä riskinottoa, isoa tai pientä.Miten rohkaista taloudellisen riskin ottamiseen? • 10. Innovaatioiden markkinointi on usein suurempi pullonkaula kuin itse innovaatiotyö. Mitä paukkuja meillä on ja pitää olla myydä ja markkinoida itseämme? • 11. Mitkä ovat Työ- ja elinkeinoministeriön kolme keskeisintä tavoitettaluovan talouden kehittämisessä? • 12. Miten näiden tavoitteiden toteutuminen muuttaa Suomea kolmessa tai30:ssä vuodessa? • 13. Löydätkö ministerityön ohessa aikaa omalle luovalle ajattelulle?