1 / 11

Alustava aikataulu (muuttuu etenemisen mukaan)

Alustava aikataulu (muuttuu etenemisen mukaan). 3.9. Johdanto: teorian rooli hallinnon tutkimuksessa 5.9. Hallinto ja politiikka 10.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen I 12.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen II 17.9. Public Administration 19.9. New Public Management

cyrah
Download Presentation

Alustava aikataulu (muuttuu etenemisen mukaan)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Alustava aikataulu(muuttuu etenemisen mukaan) 3.9. Johdanto: teorian rooli hallinnon tutkimuksessa 5.9. Hallinto ja politiikka 10.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen I 12.9. Hallinto, organisaatiot ja johtaminen II 17.9. Public Administration 19.9. New Public Management 24.9. (New Public) Governance 26.9. Post-NPM-hajaantuminen ja uudet teoriat 1.10. Hallinto hallintana 3.10. Julkishallinto, yrityshallinto ja julkisyksityiset järjestelmät 8.10. Kertaus: hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa 10.10. Valmistautuminen kuulusteluun Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  2. Luento 10: Hallinnon tutkimuksen tila 2000-luvun alussa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  3. Hallinnon teoria revisited • Älä kysy, mitä hallinnon teoria on, vaan mitä se tekee • Kertoo, mitä hallinta on (ontologia) ja miten sitä voidaan ja on mielekästä hahmottaa (epistemologia) – eli kertoo, miten hallintaa pitää kuvata, selittää ja tulkita • Kertoo, miten hallinta voidaan ja pitää yhteiskunnassa järjestää – huom. jälkimmäinen ei välttämättä tutkijan kontrolloitavissa! • Erottaa itseään politiikan tutkimuksesta ja yhteiskuntapolitiikasta korostamalla hallinnan praxista ja politiikan ”levittämistä” yhteiskuntaan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  4. Hallinnan analytiikkaa 1 • Hallintatapa • Kuka hallitsee • Mitä hallitaan (objektit, esim. viraston osasto vs. yritys) • Miten hallitaan (keinot, esim. säännöt, kannustimet, sopimukset) • + vakiintuneet proseduurit näiden muuttamiseen • Mikä olennaista julkishallinnossa? Esim. PA vs. NPM: • Virkamies-esimies ja asiantuntija vs. kilpailuttaja-ulkoistaja ja valvoja • Viraston osasto / tiimi vs. yritys • Tehtäväkuvaukset, säännöt ja oikeudet vs. tulostavoitteet, kannustimet ja sopimukset • Lainsäädännön muutos, ohjeistusten ja virkavirheiden oikaisu vs. strategisten reunaehtojen muutos, sopimuksien ja tavoitteiden uudelleenmuotoilu Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  5. Hallinnan analytiikkaa 2 • Hallintamentaliteetti • Rationaliteetti, joka sitoo hallintatavan instituutiot yhteen • Näkemisen ja havainnoinnin muodot, ajattelutavat ja totuuden sanastot, ohjaamisen tekniikat ja rationaliteetit sekä subjektien muodostamisen menetelmät • Keskeisiä teknologioita normalisaatio, individualisaatio, panoptisismi ja pastoralismi • Esim. PA vs. NPM • Yleisesti ottaen: kansalaisuus (tilivelvollisuus, tasa-arvo, säännöt ja oikeudet) vs. taloudellinen kalkylointi (halut, päämäärät ja keinot) • Hallinnon ”sisällä”: ”administrative man” vs. homo economicus Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  6. Teorian sitoumukset revisited • Hallintatapaa ja -mentaliteettia koskevaa teoriavalintaa ohjaavat aina tutkimuskysymys ja soveltuvuus tutkimuskohteeseen • …mutta sopivinta teoriaa ei voida määritellä empirian perusteella, koska • teoria perustuu osittain silkkaan valintaan, koska selitysvoimaa on aina enemmän kuin tarpeen (ylideterminaatio) • ”lopullista perustaa” ei ole olemassa: tutkimuskohteen ja -kysymyksen (ontologinen) mielekkyys on osittain valintakysymys (jälkifoundationalismi) • tieto luo ja muuttaa maailmaa koko ajan Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  7. Hallinnon paradigmat • Paradigmat tai kehysmallit mahdollistavat ”normaalitieteen”: jokin (poliittinen) lähtökohta hallinnan analytiikkaan lyödään toistaiseksi lukkoon jollain oikeutusperusteella • Esim. NPM sopi poliittiseen ajankuvaan (uusliberalismi), mutta samalla halusi ehdollistaa hallintoajattelua pitkälle tulevaisuuteen • Huom. Lähtökohta on tunnistettava ja siihen on otettavaa tavalla tai toisella kantaa (vähintään muotoa: ”teen tätä”), jotta olisi kyse tieteestä • Eettinen ja poliittinen pohdinta keskeistä teoriavalinnassa: millaista maailmaa luot/uusinnat ja mikä sen oikeuttaa? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  8. Tarvitaanko hallinnon paradigmoja? • Ei varsinaisesti, mutta oikeutus on jotenkin rakennettava – paradigmat tarjoavat suhteellisen johdonmukaisia oikeutuksia suhteellisen monelle toisiinsa liittyvälle asialle • Eli käytännössä: vakiintuneissa paradigmoissa perusoletuksista pääsee helposti empiiriseen tutkimukseen Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  9. Hallinnon tutkimuksen kaari: poliittiset paradigmat Julkishallinto (PA) Uusi julkishallinto (NPA) Uusi julkisjohtaminen (NPM) Julkinen hallinta (NPG) 1930 1950 1970 1990 2010 NWS NPS Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  10. Teorioiden erot: julkishallinnon politiikkaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  11. Teorioiden erot: julkisen hallinnan politiikkaa Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

More Related