Aviovarallisuus- ja perintöoikeus

1. Aviovarallisuus- ja perintöoikeus Peruskurssiaineistoa Urpo Kangas

2. Omaisuuden erillisyysjärjestelmä • Erillisomistuksen periaate • Pääsääntö AL 34 §: Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. • Omaisuuden saantotapa ei vaikuta • Ei synny yhteistä pesää • Yksinomistus tai murto-osainen yhteisomistus

3. Omistusoikeuden määräytyminen • Nimiperiaate: omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin se on hankittu • Asiaan ei yleensä vaikuta se, kumman puolison varoja hankintaan on käytetty. • Tiukasti tulkiten omaisuuden hankintaan panostanut puoliso, jonka nimiin omaisuutta ei ole hankittu, menettää koko panostuksen toisen hyväksi.

4. KKO 1975 II 62 Puolisot olivat avioliiton aikana hankkineet asunto-osakkeet yhteiseksi omaisuudekseen. Vaimon katsottiin toiminnallaan puolisoiden lasten ja kodin hoitajana sekä osallistumalla puolisoiden aikaisemmin omistamalla tilalla rakennustyöhön ja tilapäisesti myös ansiotyöhön kodin ulkopuolella osaltaan kohottaneen perheen varallisuusasemaa siinä määrin, että vaikka mies olikin palkkatuloistaan suorittanut puolisoiden aikaisempien asuntojen hankkimisesta johtuneet kustannukset ja niiden hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostoa varten otetun pankkilainan lyhennysmaksut, osakkeet kuuluivat puolisoille yhtäläisin osuuksin. Vaimon mainittua osuudensaantoa ei ollut pidettävä lahjana tai maksuvelvollisuuden aiheuttavana luovutuksena. Ään

5. Saamiskonstruktio • Jos toisen puolison nimiin tulevan omaisuuden hankintaan käytetään toisen puolison varoja, on varoja antaneella vastaavan määrän suuruinen saatava omistajapuolisolta. • Saamiskonstruktion heikkous: saatava on nimellisarvoinen ja koroton, jos koron maksamisesta ei ole sovittu. • Sijoituspanos ”huono” investointi, koska menettää arvoaan ajan kuluessa.

6. Omistuskriteerit • Kiinteä omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin lainhuuto on annettu. • Jos lainhuuto on myönnetty puolisoiden yhteisiin nimiin, joudutaan soveltamaan olettamaa, jonka mukaan puolisoiden on katsottava omistavan tilan puoleksi kumpikin.

7. Omistuskriteerit • Yleisten siviilioikeuden sääntöjen mukaan irtaimen hallinta luo omistajaolettaman. • Vaikeus: yhteinen koti. • AL 89 §: Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

8. Nimiperiaate ja irtain • Rekisteröinti osoittaa yleensä, kenen nimissä omaisuus on ja ketä siis on pidettävä omistajana (esim. venerekisteri, ajoneuvorekisteri, arvo-osuusmerkinnät etc) • AL 89 § koskee ennen muuta tavanomaista asuntoirtaimistoa. • Merkittävimmät ja arvokkaimmat taideteokset kuuluvat nimiperiaatteen mukaan sille, joka voi maksutositteella tai muulla saantoasiakirjalla osoittaa hankkineensa ne omilla varoillaan.

9. KKO 1992:48 • A ja B olivat avoliittonsa aikana hankkineet ajoneuvot yhteiseen lukuun käyttäen kummankin varoja autojen maksamiseen. Tämän vuoksi vahvistettiin, että A ja B omistivat ajoneuvot yhteisesti, vaikka ne oli rekisteröity B:n nimiin. • B:n otettua ajoneuvot hallintaansa avoliiton päätyttyä hän oli velvollinen suorittamaan A:lle korvausta ajoneuvojen arvonalennuksesta ja A:n käytön estymisestä.

10. Fidusiaariperiaate • Lähtökohtana bulvaaniperiaate. Omaisuus hankintaan A:n lukuun, mutta B:n nimiin. • Sallittu esine- ja muussa varallisuusoikeudessa. • Ulkoinen tunnusmerkki, esimerkiksi lainhuuto, ei ilmaise todellista omistussuhdetta. • Yhteiseen lukuun hankkiminen on tavallinen perheissä, joissa toimeentulo on vain toisen puolison ansiotulojen varassa.

11. Fidusiaariperiaate • Täydentää nimiperiaatetta • Hankinta kolmeen suuntaan: • A:n nimiin, mutta B:n lukuun (normaali bulvaanisuhde). • A:n nimiin, mutta yhteiseen (A + B ) lukuun (perheoikeudellinen suhde). • Yhteisiin nimiin, mutta A:n lukuun (perheoikeudellinen suhde).

12. Fidusiaariperiaate Aihetodisteita toisen lukuun toimimisesta: Rahoitus eli selvitys siitä, kumman puolison varoilla omaisuus on hankittu: • Suora rahoitus on kysymyksessä silloin, kun puoliso voi tilitiedoilla, maksutositteilla tai vastaavilla osoittaa suorittaneensa kauppahinnan. • Välillinen rahoitus tapahtuu tavallisesti velkaa ottamalla. Jos toinen maksaa lainan yksin, se on indisio omistusoikeudesta. • Surrogaattiomaisuus (A:n omistama myydään ja kauppahinnalla ostetaan omaisuutta B:n lukuun)

13. Työpanos ja omistus • Puoliso työskentelee yhteiseksi kodiksi tulevan omakotitalon rakentamiseksi toisen puolison omistamalla tontilla. Ei konstituoi omistusoikeutta. • Kotityö: Toinen puoliso työskentelee kotona hoitaen taloutta tehden mahdolliseksi toisen ansiotyössä käymisen. • Suomessa (koti)työlle ei yksinään ole annettu omistusoikeutta konstituoivaa merkitystä • Yhdessä muiden seikkojen, kuten osittaiseen rahoitukseen osallistumisen kanssa, sillä on näytöllistä oirearvoa omistussuhteista päätettäessä.

14. Hankintahetkinen tarkoitus • Hankintahetkinen tarkoitus ratkaisee sen, onko asuntoa pidettävä yksin sen omaisuutena, jonka nimissä se on vai puolisoiden yhteisenä omaisuutena.

15. KKO 1996 II 96 • Asunto-osakkeet, jotka oikeuttivat perheen asuntona käytetyn huoneiston hallintaan, katsottiin hankituiksi puolisoiden yhteiseen lukuun ja olevan heidän yhteistä omaisuuttaan.

16. KKO 1988:85 • A:n ja B:n avoliiton aikana oli A:n omistamalle tilalle rakennettu omakotitalo, jossa A ja B sekä heidän lapsensa olivat asuneet. Muutettuaan tilalta B vaati vahvistettavaksi, että hän omisti talon yhteisesti A:n kanssa. Koska B ei ollut näyttänyt, että olisi tarkoitettu A:n ja B:n yhteisesti omistavan talon, B:n vaatimus hylättiin. Ään.

17. KKO 1992:168 • Kiinteistö oli ostettu miehen nimiin ja mies oli yksin saanut lainhuudon siihen. Kiinteistön tultua ulosmitatuksi miehen veloista vaimo oli kanteessaan väittänyt, että kiinteistö oli tosiasiassa ostettu heidän yhteiseen lukuunsa, ja vaatinut omistusoikeutensa vahvistamista puoleen kiinteistöstä. Vaimo ei voinut tehokkaasti vedota väittämäänsä omistusoikeuteen miehen ulosmittausvelkojia vastaan. Kanne hylättiin. Ään.

18. Toisen maalla oleva rakennus • Kiinteistö vaimon, rakennus miehen (puuttuva ainesosasuhde). • Kiinteistö ja sillä oleva rakennus vaimon tai miehen (ainesosasuhde). • Jos ainesosasuhde puuttuu, kiinteistön omistusoikeus ei laajene koskemaan kiinteistöllä olevaa rakennusta. • Ongelmana rakennuksen arvostaminen. • Ongelmana kiinteistön arvostaminen.

19. Avio-oikeus AL 35 § • Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä

20. Ositettava omaisuus • Osituksessa puolisolla voi olla kahdenlaista omaisuutta • Avio-oikeuden alaista omaisuutta • Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta • Omaisuus voi olla puolison yksin omistamaa, puolison yhdessä sivullisen kanssa omistamaa tai puolisoiden yhdessä omistamaa.

21. Ositus laskennallisena toimituksena • Puolittamisperiaate • Puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan nettomääräisinä yhteen. • Yhteenlaskettu säästö puolitetaan. • Puolikas osoittaa puolison avio-osan • Tasoituserä on tasinko.

22. Avio-oikeuden merkitys • Aikaisemmin kiinteä liittymä avioliittolain vallinnanrajoitussäännöstöön. • Vuosina 1930 – 1988 puoliso ei saanut luovuttaa omistamaansa avio-oikeuden alaista kiinteää eikä irtainta omaisuutta ilman toisen puolison suostumusta.

23. Avio-oikeus ja vallinta • Vuodesta 1988 lähtien vallintarajoitukset ovat sidoksissa siihen, mihin tarkoitukseen omaisuutta käytetään tai siihen, mihin tarkoitukseen omaisuus on hankittu.

24. Avio-oikeus ja vallinta AL 38 § • Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Mitä tässä momentissa säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen.

25. Avio-oikeus ja vallinta AL 38 § • Oikeustoimi, jonka puoliso on tehnyt vastoin 1 momentin säännöstä, on julistettava pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta. Kiinteän omaisuuden luovutus tulee kuitenkin päteväksi, jos saannolle on myönnetty lainhuuto eikä luovutuksensaaja saannon tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa kyseistä omaisuutta.

26. Avio-oikeus ja vallinta AL 39 § • Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai siirtää toiselle: • - osakeyhtiön osakkeita, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina; • - irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon; • - toisen puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä; eikä • - irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

27. Vallinnanrajoitusten kesto • Rajoitus alkaa vihkimisestä • Rajoitus jatkuu avioliiton aikana • Rajoitus jatkuu erillään asumisen aikana • Rajoitus jatkuu osituksen ollessa vireillä • Rajoitus jatkuu osituksen moitteen aikana • Rajoitus jatkuu vaikka puolisot solmisivat tahoillaan uuden avioliiton • Rajoitus päättyy osituksen tultua lainvoimaiseksi.

28. Vallinnanrajoitukset ja sopimusvapaus • Puoliso ei voi antaa etukäteistä suostumustaan sille, ettei hän avioliiton aikana tule vetoamaan vallinnanrajoitussäännöstöön. • Luopuminen on tehtävä oikeustoimikohtaisesti. • Jälkiperäinen hyväksyminen aina mahdollista.

29. Vallinnanrajoitukset ja sopimusvapaus • Vapaamuotoinen huomautus luovutuksensaajalle ei katkaise kanneaikaa. • Kanteen määräaika on katkaistava jättämällä laissa olevan määräajan kuluessa (… jos toinen puoliso nostaa tästä kanteen kolmen kuukauden kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta…).

30. Vallinnanrajoitukset ja eloonjäänyt puoliso (AL 86.2 §) • Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta.

31. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus • Puolisolla voi olla avio-oikeudesta vapaata omaisuutta eli ns. VO –omaisuutta neljällä eri perusteella: • Kolmannen henkilön tahdonilmaisuun perustuva VO-omaisuus. • Sopimukseen perustuva VO-omaisuus. • Suoraan lain määräykseen perustuva VO-omaisuus. • Toisen puolison vaatimuksesta syntynyt VO-omaisuus.

32. Lahjaan ja testamenttiin perustuva VO-omaisuus • AL 35.2 §: Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä.

33. Lahjaan ja testamenttiin perustuva VO-omaisuus • AL 66 §: Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avioehtosopimuksen ja luettelon, joista puhutaan 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä, tulee, jotta ne olisivat päteviä, olla päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamia.

34. Kiinteä VO-omaisuus • MK 2:1 Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.

35. Kiinteä VO-omaisuus • MKVpL 19.2 Jos jonkin lainkohdan mukaan kiinteistön luovuttamiseen tarvittava suostumus on kahden esteettömän henkilön todistettava, uuden maakaaren voimaantulon jälkeen riittää, että suostumus on kaupanvahvistajan vahvistama. • Ei koske avio-oikeusmääräystä !!!

36. Lahjaan ja testamenttiin perustuva VO-omaisuus • PK 10:1: Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

37. Lahjaan ja testamenttiin perustuva VO-omaisuus • PK 10:3. Joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia 1 §:ssä säädetyllä tavalla, saa tehdä sen suullisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. • Edellä 1 momentissa tarkoitettu testamentti on katsottava rauenneeksi, jos testamentin tekijällä esteen lakattua on kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus määrätä jäämistöstään sillä tavalla kuin 1 §:ssä on säädetty.

38. Avioehtosopimus AL 41 § • Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. • Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.

39. Ehdollinen avioehto • KKO:2000:100 • Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus katsottiin päteväksi. (Ään.)

40. VO-omaisuuden tuotto ja surrogaatti • Alun perin tarkoituksena oli se, että avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto oli aina avio-oikeuden alaista. • Tuoton avio-oikeuden alaisuus merkitsi eräänlaista puolison minimisuojaa osituksessa. • Sijaantullut omaisuus voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi.

41. KKO 1974 II 45 • Avioehtosopimuksen määräyksellä, ettei kummallakaan puolisolla ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, puolisoiden katsottiin tarkoittaneen myös omaisuutta, jonka he saivat myöhemmin. Avioehtosopimus oli siten avio-oikeuden kokonaan poissulkevana käsittänyt myös puolisoiden omaisuuden tuoton. Kun osituksen suorittaja oli käsitellyt omaisuuden tuoton avio-oikeuden alaisena omaisuutena, hänen päätöksensä ko. kohdin kumottiin moitekanteen johdosta.

42. Avio-oikeuden palauttaminen • Avio-oikeus voidaan palauttaa samassa järjestyksessä kuin se voidaan sopimuksella poistaa. • Puoliso voi luopua osituksessa vetoamasta avioehtoon. • Osituksen esisopimuksella voidaan sopia, että avio-oikeudesta vapaata omaisuutta pidetään avio-oikeuden alaisena omaisuutena (Ks. AL 103 b §).

43. Suoraan lain nojalla VO-omaisuus • Sosiaalietuudet, ansioeläkkeet, syytinki • TekijänoikeusL 41 §: Tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä. • Tekijä saa testamentilla, myös eloon- jäänyttä puolisoa sekä rintaperillistä, ottolasta ja tämän jälkeläistä sitovasti, antaa määräyksiä oikeuden käyttämisestä tai valtuuttaa toisen antamaan sellaisia määräyksiä.

44. Henkivakuutus VO-omaisuutena • Jos henkivakuutuksessa on vakuutettuna vakuutuksenottaja tai hänen puolisonsa, ei jommallekummalle heistä vakuutussopimuksen mukaan kuuluvaa oikeutta saa ulosmitata kummankaan velasta, jos: • 1) vakuutuksen ottamisesta on ulosmittausta toimitettaessa kulunut vähintään kymmenen vuotta; tai

45. Henkivakuutus VO-omaisuutena • 2) vakuutusmaksuja on sovittu suoritettavaksi vähintään kymmenen vuoden ajan eikä minään vuonna ole suoritettu enemmän kuin viidennes siitä vakuutusmaksujen yhteenlasketusta määrästä, joka olisi ollut suoritettava, jos maksut olisi vakuutusta otettaessa tasaisesti jaettu kymmenelle vuodelle; maksun korotusta, joka johtuu sovitusta kustannusten kehitystä kuvaavasta indeksin muutoksesta, ei oteta huomioon; taikka

46. Henkivakuutus VO-omaisuutena • 3) vakuutus on voimassa vain kuoleman varalta, eikä minään vuonna ole suoritettu kaksi kertaa vuosittaista vakuutusmaksua suurempaa maksua. • Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta toimitettaessa ulosmittausta elatuksesta, joka on maksettava puolisolle tai lapselle.

47. Avio-oikeuden yksipuolinen poistaminen AL 35.4 § • Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa säädetään.

48. Avio-oikeuden yksipuolinen poistaminen AL 35.4 § • Edellytyksenä toisen puolison konkurssi ja toisen puolison yksipuolinen ilmoitus. • Ei voi tehokkaasti vastustaa. • Avio-oikeus lakkaa ilmoituksen seurauksena molemminpuolisesti ja kaikkeen puolisoiden omaisuuteen nähden.

49. Avio-oikeuden yksipuolinen poistaminen AL 35.4 § • Ilmoitus ei merkitse sitä, että ositus tulisi vireille sen johdosta. • Puolisot voivat palauttaa avio-oikeuden avioehtosopimuksella. • Jos avio-oikeutta ei palauteta ja omaisuuden erottelu toimitetaan vuosia myöhemmin, erottelua ei voi sovitella.

50. Ositus avio-oikeuden purkavana toimituksena. • Ositus voidaan toimittaa aina kun avioeroa koskeva asia on vireillä. • Avioeroa koskeva asia voi raueta sen vuoksi, ettei kumpikaan puolisoista halua harkinta-ajan umpeenkulumisen jälkeen hakea eroa. • Jos avioeroa koskeva asia raukeaa, sen vireille tulon jälkeen toimitettu ositus ei raukea.