Latinaa sukututkijoille ii 30 9 2010
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 38

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010 PowerPoint PPT Presentation


  • 121 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010. Jens Nilsson. Latinan sijamuodot. Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää:

Download Presentation

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Latinaa sukututkijoille ii 30 9 2010

Latinaa sukututkijoille II30.9.2010

Jens Nilsson


Latinan sijamuodot

Latinan sijamuodot

  • Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää:

  • Verbit taipuvat persoonissa (minä, sinä…) ja tapaluokissa (lienen, lienet…)

  • Substantiivit taipuvat sijamuodoissa (Suomessa 15, latinassa 6).

  • Substantiiveilla on latinassa viisi taivutusryhmää (deklinaatiota); suomessa vastaava luku on jopa yli 80.


Nominatiivi

Nominatiivi

  • Perusmuoto, lauseen tekijä eli subjekti

  • Mies syö omenan


Akkusatiivi

Akkusatiivi

  • Tekemisen kohde, lauseessa tekemisen kohde eli objekti

  • Mies syö omenan


Genetiivi

Genetiivi

  • Ilmaisee omistajan: Mies syö poliisin omenan

  • Ilmaisee osaa kokonaisuudesta: Ihmisten paljous

  • Ilmaisee lähtökohtaa tai kohdetta: Tupakannälkä (ts. nälkä, joka kohdistuu tupakkaan, ei tupakan kokema nälkä); Paasilinnan teos (ts. Paasilinnan kirjoittama, ei omistama, kirja)

  • Ilmaisee ominaisuutta tai arvoa: parin euron parkkimaksu


Datiivi

Datiivi

  • Ilmaisee, kenelle jotakin annetaan:

  • Mies antaa poliisille omenan.

  • Ilmaisee, kenen hyväksi, kenen näkökulmasta tai kenen puolesta jotakin tehdään:

  • Luen sinulle sanomalehden


Ablatiivi

Ablatiivi

  • Latinan monikäyttöisin sijamuoto

  • Ilmaisee muun muassa välikappaletta: kuorin omenan veitsellä.

  • Ilmaisee suhdetta: hän on nimeltään Keijo

  • Ilmaisee passiivilauseissa tekijää agentin a(b) yhteydessa (vrt. engl. ’by’, ruots. ’av’, saks. ’von’). Muistumia vanhassa kirjasuomessa: ylöspandu Thomas Ragwaldin pojalda.


Vokatiivi

Vokatiivi

  • Vain maskuliinisukuisilla sanoilla

  • Vain yhdellä deklinaatiolla (II)

  • Käytetään puhuttelussa, kun puhuteltavan erisnimi päättyy –us.

  • Terve, Markku!

  • Oi, Juhani!


Sijamuotojen muodostus

Sijamuotojen muodostus

  • Hyödyllisintä tutustua sijamuotoihin yhdessä erisnimien kanssa. Erisnimet taipuvat kolmessa deklinaatiossa

  • I: naisten nimet (päättyvät –a) ja miesten nimet (päättyvät –as)

  • II: miesten nimet (päättyvät –(i)us)

  • III: Miesten nimet, useita päätteitä


I deklinaatio naisten nimet p ttyv t aina a

I deklinaatio, naisten nimet, päättyvät aina –a


I deklinaatio miesten nimet p ttyv t as

I deklinaatio, miesten nimet, päättyvät –as.


Ii deklinaatio miesten etunimet p ttyv t valtaosin us

II deklinaatio: miesten etunimet, päättyvät valtaosin -us


Ii deklinaatio miesten sukunimet p ttyv t yleens ius

II deklinaatio, miesten sukunimet, päättyvät yleensä -ius


Ii deklinaatio miesten etunimet jotka p ttyv t er

II deklinaatio: miesten etunimet, jotka päättyvät -er


Ii deklinaatio miesten sukunimet jotka p ttyv t ander

II deklinaatio, miesten sukunimet, jotka päättyvät -ander


Iii deklinaatio taivutusmalli samuel ja muut heprealaisper iset el p tteiset nimet

III deklinaatio: taivutusmalli Samuel (ja muut heprealaisperäiset –el –päätteiset nimet)


Iii deklinaatio taivutusmalli johannes

III deklinaatio, taivutusmalli Johannes


Iii deklinaatio taivutusmalli sveno

III deklinaatio, taivutusmalli Sveno


Iii deklinaatio partisiippivartaloiset nimet nt

III deklinaatio: partisiippivartaloiset nimet (-nt-)


Miesten sukunimet

Miesten sukunimet

  • Päättyvät yleensä –ius

  • Esim. Lithovius

  • Toinen tavallinen pääte –ander

  • Kreikan sanasta ἀνήρ (aneer) = mies

  • Esim. Falander

  • Sukunimet ovat kuin adjektiivimääreitä etunimelle: ne taipuvat aina samassa suvussa, luvussa ja sijamuodossa kuin etunimikin:

  • Esim. MarcumKettunium (akkusatiivi)


Naisten sukunimet

Naisten sukunimet

  • Miesten sukunimet vastaavalla feminiinipäätteellä:

  • Margaretha Cajana(< Cajanus)

  • CatharinaLithovia (< Lithovius)

  • Christina Falandra(< Falander)

  • Molemmat nimet taipuvat aina keskenään samassa sijamuodossa:

  • ChristinaeFalandrae (genetiivi tai datiivi)

  • MargarethamCajanam (akkusatiivi)


Miesten nimi s p tteell

Miesten nimiä –ās –päätteellä

  • Andreās = Antti

  • Thōmās = Tuomas

  • Matthiās = Matti

  • Ēsaiās = Esa

  • Jōnās = Joonas

  • Jeremiās = Jeremias

  • Zachariās = Sakari

  • Tobiās = Topias

  • Ēliās = Elias

  • Lūcās = Luukas


Miesten nimi us p tteell

Miesten nimiä –us -päätteellä

  • Ericus = Erkki

  • Stephanus = Tahvo

  • Eschillus = Esko

  • Henricus = Heikki

  • Isacus = Iisakki

  • Jacobus = Jaakko

  • Josephus = Juuso

  • Carolus = Kalle

  • Gustavus = Kusti

  • Christianus = Risto

  • Magnus = Maunu

  • Marcus = Markku

  • Martinus = Martti

  • Nicolaus = Niilo

  • Canutus = Nuutti

  • Ola(v)us = Olli

  • Paulus = Paavo

  • Petrus = Pekka

  • Benedictus = Pentti

  • Bartholdus = Pertti

  • Philippus = Vilppu

  • Sigfridus = Sipi


Miesten nimi ius p tteell

Miesten nimiä –ius -päätteellä

  • Antōnius = Anton

  • Geōrgius = Yrjö

  • Grēgorius = Reko

  • Laurentius = Lauri


Miesten nimi er p tteell

Miesten nimiä –er -päätteellä

  • Alexander = Santeri, genetiivi: Alexandrī

  • Sylvester = Silvo, genetiivi: Sylvestrī


Miesten nimi el p tteell

Miesten nimiä –el -päätteellä

  • Joēl = Joel

  • Samuēl = Samuli

  • Gabriēl = Kaapo

  • Michaēl = Mikko

  • Daniēl = Taneli

  • Israēl = Israel

  • Raphaēl = Rafael

  • Hezechiēl = Hesekiel


Miesten nimi n p tteell

Miesten nimiä –ō(n) -päätteellä

  • Suenō, gen. Suenōnis = Sven

  • Salomō(n), gen. Salomōnis = Salomon

  • Sīmōn, gen. Sīmōnis = Simo

  • Tychō, gen. Tychōnis = Tyko

  • Thūrō, gen. Thūrōnis = Thure


Taipumattomat nimet

Taipumattomat nimet

  • Monet Vanhan Testamentin nimet, esim:

  • Hiob

  • David

  • Aron

  • Voidaan toisinaan taivuttaa III deklinaation mukaan: David, Davidem, Davidis…

  • Muuntaa II deklinaatioon: Aronus, Aronum…

  • Olla taivuttamatta ollenkaan


Patronyymi

Patronyymi

  • Keskeinen osa papin nimeä

  • Isän etunimi genetiivimuodossa (kuviteltava määrittävän sanaa ”filius”, ”poika”)

  • JōhannēsJōhannisGezelius = Johannes JohanneksenpoikaGezelius

  • GabriēlMartīnīPeitzius = Gabriel MartinuksenpoikaPeitzius

  • Myös naisilla: CatharinaLaurentii (filia) Lithovia, Katariina LarsintytärLithovia

  • Usein pelkkänä kirjaimena: Gabriel M. Peitzius


Etnonyymi

”etnonyymi”

  • Ilmaisee kotikaupungin

  • Johdetaan kaupungin nimestä päättellä – ensis

  • Esim. Aboa = Turku, Aboensis = turkulainen

  • Uloa = Oulu, Uloensis = oululainen

  • Myös vapaata muodostusta:

  • Raumoensis

  • Halickoensis


Maat suomi

Maat: Suomi

  • Fennia / Finnia / Finlandia = Suomi

  • Finlandensis = suomalainen (adjektiivi)

  • Fennicus / Fennica = suomalainen (adjektiivi)

  • Finnonicus / Finnonica = suomalainen (adjektiivi)

  • Finnō = suomalainen (henkilöstä, taipuu kuten erisnimi Svenō)

  • Fennī (monikko): Roomalaisen historioitsija Tacituksen nimitys pohjoiselle kansalle (tarkoitti ilmeisesti saamelaisia)


Suomen historialliset maakunnat

Suomen historialliset maakunnat

  • Fennia = Suomi = Varsinais-Suomi

  • Tavastia = Häme

  • Satacundia (Satagundia) = Satakunta

  • Ostrobothnia (Bothnia) = Pohjanmaa

  • Lappōnia = Lappi

  • Carēlia = Karjala

  • Savōnia (Savolaxia) = Savo

  • Nylandia = Uusimaa

  • Qvēnia (Quaenia) = Kainuu


Latinaa sukututkijoille ii 30 9 2010

  • Adjektiiveja muodostetaan maakuntien nimistä hyvin vapaasti eri päätteillä

  • Carelus, Carelicus, Careliensis

  • Tavastus, Tavasticus, Tavastiensis

  • Ostrobothnicus, Ostrobothniensis

  • Lyhyitä muotoja käytetään yleensä itsenäisinä (Tavastī = hämäläiset), muita adjektiiveina, jotka tarvitsevat pääsanan (scholaUloensis = Oulun triviaalikoulu)

  • Koska vakiintunutta käytäntöä ei ole, kaikki muodot ovat periaatteessa mahdollisia, kunhan ne noudattelevat olemassa olevia latinalaisia johdoksia:

  • Savōnēs = savolaiset


Paikkoja ja paikkakuntia

Paikkoja ja paikkakuntia

  • Aboa = Turku

  • Arctopolis = Pori

  • Arxnova = Uusi linna = Olavinlinna

  • Brahea = Lieksa

  • Neostadium = Nystad = Uusikaupunki

  • Serdopolis = Sortavala

  • Tornea = Tornio

  • Uloa = Oulu

  • Vallisgratia = Armon laakso = Nådendal = Naantali

  • http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_alueiden_latinankielisist%C3%A4_nimist%C3%A4


Maat ruotsi

Maat: Ruotsi

  • Svēcia / Svētia = Ruotsi

  • Svēcicus / Svēcica = ruotsalainen

  • Holmia = Tukholma

  • Upsalia = Upsala

  • Arosia = Västerås

  • Vexionia = Växsjö

  • Lincopia = Linköping

  • Calmaria, Lundia, Gothoburgum, Stregnesia…

  • Sviōnēs = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle, vastannee svealaisia


Maat muut

Maat:muut

  • Russia / Ruthēnia = Venäjä

  • Russī / Ruthēnī = Venäläiset

  • Muscovia = Moskova

  • Muscovīta = moskovalainen

  • Muscovītae = moskovalaiset (’moskoviitit’)

  • Petropolis = Pietarin kaupunki

  • Petropolitanus = pietarilainen

  • Estōnia / Aestōnia = Viro

  • Revālia = Tallinna, Rääveli

  • Dorpatum = Tartto

  • Livōnēs = Liiviläiset ≈ virolaiset

  • Aesthī = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle

  • Ingria = Inkerinmaa


Lokatiivi

Lokatiivi

  • Kaupunkien nimillä, jotka päättyvät –a (kuten Aboa ja suurin osa meikäläisten kaupunkien nimistä), on erityinen sijamuoto, jonka merkitys on ”kaupungissa” ja joka saa päätteen –ae (Aboae = Turussa).


  • Login