Latinaa sukututkijoille ii 30 9 2010
Download
1 / 38

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010 - PowerPoint PPT Presentation


  • 165 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010. Jens Nilsson. Latinan sijamuodot. Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää:

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha

Download Presentation

Latinaa sukututkijoille II 30.9.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Latinaa sukututkijoille II30.9.2010

Jens Nilsson


Latinan sijamuodot

  • Vaikka suomi ja latina kuuluvat aivan eli kieliperheisiin, niissä on vissejä yhtäläisyyksiä, jotka tekevät kielen logiikan suomalaiselle helpoksi ymmärtää:

  • Verbit taipuvat persoonissa (minä, sinä…) ja tapaluokissa (lienen, lienet…)

  • Substantiivit taipuvat sijamuodoissa (Suomessa 15, latinassa 6).

  • Substantiiveilla on latinassa viisi taivutusryhmää (deklinaatiota); suomessa vastaava luku on jopa yli 80.


Nominatiivi

  • Perusmuoto, lauseen tekijä eli subjekti

  • Mies syö omenan


Akkusatiivi

  • Tekemisen kohde, lauseessa tekemisen kohde eli objekti

  • Mies syö omenan


Genetiivi

  • Ilmaisee omistajan: Mies syö poliisin omenan

  • Ilmaisee osaa kokonaisuudesta: Ihmisten paljous

  • Ilmaisee lähtökohtaa tai kohdetta: Tupakannälkä (ts. nälkä, joka kohdistuu tupakkaan, ei tupakan kokema nälkä); Paasilinnan teos (ts. Paasilinnan kirjoittama, ei omistama, kirja)

  • Ilmaisee ominaisuutta tai arvoa: parin euron parkkimaksu


Datiivi

  • Ilmaisee, kenelle jotakin annetaan:

  • Mies antaa poliisille omenan.

  • Ilmaisee, kenen hyväksi, kenen näkökulmasta tai kenen puolesta jotakin tehdään:

  • Luen sinulle sanomalehden


Ablatiivi

  • Latinan monikäyttöisin sijamuoto

  • Ilmaisee muun muassa välikappaletta: kuorin omenan veitsellä.

  • Ilmaisee suhdetta: hän on nimeltään Keijo

  • Ilmaisee passiivilauseissa tekijää agentin a(b) yhteydessa (vrt. engl. ’by’, ruots. ’av’, saks. ’von’). Muistumia vanhassa kirjasuomessa: ylöspandu Thomas Ragwaldin pojalda.


Vokatiivi

  • Vain maskuliinisukuisilla sanoilla

  • Vain yhdellä deklinaatiolla (II)

  • Käytetään puhuttelussa, kun puhuteltavan erisnimi päättyy –us.

  • Terve, Markku!

  • Oi, Juhani!


Sijamuotojen muodostus

  • Hyödyllisintä tutustua sijamuotoihin yhdessä erisnimien kanssa. Erisnimet taipuvat kolmessa deklinaatiossa

  • I: naisten nimet (päättyvät –a) ja miesten nimet (päättyvät –as)

  • II: miesten nimet (päättyvät –(i)us)

  • III: Miesten nimet, useita päätteitä


I deklinaatio, naisten nimet, päättyvät aina –a


I deklinaatio, miesten nimet, päättyvät –as.


II deklinaatio: miesten etunimet, päättyvät valtaosin -us


II deklinaatio, miesten sukunimet, päättyvät yleensä -ius


II deklinaatio: miesten etunimet, jotka päättyvät -er


II deklinaatio, miesten sukunimet, jotka päättyvät -ander


III deklinaatio: taivutusmalli Samuel (ja muut heprealaisperäiset –el –päätteiset nimet)


III deklinaatio, taivutusmalli Johannes


III deklinaatio, taivutusmalli Sveno


III deklinaatio: partisiippivartaloiset nimet (-nt-)


Miesten sukunimet

  • Päättyvät yleensä –ius

  • Esim. Lithovius

  • Toinen tavallinen pääte –ander

  • Kreikan sanasta ἀνήρ (aneer) = mies

  • Esim. Falander

  • Sukunimet ovat kuin adjektiivimääreitä etunimelle: ne taipuvat aina samassa suvussa, luvussa ja sijamuodossa kuin etunimikin:

  • Esim. MarcumKettunium (akkusatiivi)


Naisten sukunimet

  • Miesten sukunimet vastaavalla feminiinipäätteellä:

  • Margaretha Cajana(< Cajanus)

  • CatharinaLithovia (< Lithovius)

  • Christina Falandra(< Falander)

  • Molemmat nimet taipuvat aina keskenään samassa sijamuodossa:

  • ChristinaeFalandrae (genetiivi tai datiivi)

  • MargarethamCajanam (akkusatiivi)


Miesten nimiä –ās –päätteellä

  • Andreās = Antti

  • Thōmās = Tuomas

  • Matthiās = Matti

  • Ēsaiās = Esa

  • Jōnās = Joonas

  • Jeremiās = Jeremias

  • Zachariās = Sakari

  • Tobiās = Topias

  • Ēliās = Elias

  • Lūcās = Luukas


Miesten nimiä –us -päätteellä

  • Ericus = Erkki

  • Stephanus = Tahvo

  • Eschillus = Esko

  • Henricus = Heikki

  • Isacus = Iisakki

  • Jacobus = Jaakko

  • Josephus = Juuso

  • Carolus = Kalle

  • Gustavus = Kusti

  • Christianus = Risto

  • Magnus = Maunu

  • Marcus = Markku

  • Martinus = Martti

  • Nicolaus = Niilo

  • Canutus = Nuutti

  • Ola(v)us = Olli

  • Paulus = Paavo

  • Petrus = Pekka

  • Benedictus = Pentti

  • Bartholdus = Pertti

  • Philippus = Vilppu

  • Sigfridus = Sipi


Miesten nimiä –ius -päätteellä

  • Antōnius = Anton

  • Geōrgius = Yrjö

  • Grēgorius = Reko

  • Laurentius = Lauri


Miesten nimiä –er -päätteellä

  • Alexander = Santeri, genetiivi: Alexandrī

  • Sylvester = Silvo, genetiivi: Sylvestrī


Miesten nimiä –el -päätteellä

  • Joēl = Joel

  • Samuēl = Samuli

  • Gabriēl = Kaapo

  • Michaēl = Mikko

  • Daniēl = Taneli

  • Israēl = Israel

  • Raphaēl = Rafael

  • Hezechiēl = Hesekiel


Miesten nimiä –ō(n) -päätteellä

  • Suenō, gen. Suenōnis = Sven

  • Salomō(n), gen. Salomōnis = Salomon

  • Sīmōn, gen. Sīmōnis = Simo

  • Tychō, gen. Tychōnis = Tyko

  • Thūrō, gen. Thūrōnis = Thure


Taipumattomat nimet

  • Monet Vanhan Testamentin nimet, esim:

  • Hiob

  • David

  • Aron

  • Voidaan toisinaan taivuttaa III deklinaation mukaan: David, Davidem, Davidis…

  • Muuntaa II deklinaatioon: Aronus, Aronum…

  • Olla taivuttamatta ollenkaan


Patronyymi

  • Keskeinen osa papin nimeä

  • Isän etunimi genetiivimuodossa (kuviteltava määrittävän sanaa ”filius”, ”poika”)

  • JōhannēsJōhannisGezelius = Johannes JohanneksenpoikaGezelius

  • GabriēlMartīnīPeitzius = Gabriel MartinuksenpoikaPeitzius

  • Myös naisilla: CatharinaLaurentii (filia) Lithovia, Katariina LarsintytärLithovia

  • Usein pelkkänä kirjaimena: Gabriel M. Peitzius


”etnonyymi”

  • Ilmaisee kotikaupungin

  • Johdetaan kaupungin nimestä päättellä – ensis

  • Esim. Aboa = Turku, Aboensis = turkulainen

  • Uloa = Oulu, Uloensis = oululainen

  • Myös vapaata muodostusta:

  • Raumoensis

  • Halickoensis


Maat: Suomi

  • Fennia / Finnia / Finlandia = Suomi

  • Finlandensis = suomalainen (adjektiivi)

  • Fennicus / Fennica = suomalainen (adjektiivi)

  • Finnonicus / Finnonica = suomalainen (adjektiivi)

  • Finnō = suomalainen (henkilöstä, taipuu kuten erisnimi Svenō)

  • Fennī (monikko): Roomalaisen historioitsija Tacituksen nimitys pohjoiselle kansalle (tarkoitti ilmeisesti saamelaisia)


Suomen historialliset maakunnat

  • Fennia = Suomi = Varsinais-Suomi

  • Tavastia = Häme

  • Satacundia (Satagundia) = Satakunta

  • Ostrobothnia (Bothnia) = Pohjanmaa

  • Lappōnia = Lappi

  • Carēlia = Karjala

  • Savōnia (Savolaxia) = Savo

  • Nylandia = Uusimaa

  • Qvēnia (Quaenia) = Kainuu


  • Adjektiiveja muodostetaan maakuntien nimistä hyvin vapaasti eri päätteillä

  • Carelus, Carelicus, Careliensis

  • Tavastus, Tavasticus, Tavastiensis

  • Ostrobothnicus, Ostrobothniensis

  • Lyhyitä muotoja käytetään yleensä itsenäisinä (Tavastī = hämäläiset), muita adjektiiveina, jotka tarvitsevat pääsanan (scholaUloensis = Oulun triviaalikoulu)

  • Koska vakiintunutta käytäntöä ei ole, kaikki muodot ovat periaatteessa mahdollisia, kunhan ne noudattelevat olemassa olevia latinalaisia johdoksia:

  • Savōnēs = savolaiset


Paikkoja ja paikkakuntia

  • Aboa = Turku

  • Arctopolis = Pori

  • Arxnova = Uusi linna = Olavinlinna

  • Brahea = Lieksa

  • Neostadium = Nystad = Uusikaupunki

  • Serdopolis = Sortavala

  • Tornea = Tornio

  • Uloa = Oulu

  • Vallisgratia = Armon laakso = Nådendal = Naantali

  • http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_alueiden_latinankielisist%C3%A4_nimist%C3%A4


Maat: Ruotsi

  • Svēcia / Svētia = Ruotsi

  • Svēcicus / Svēcica = ruotsalainen

  • Holmia = Tukholma

  • Upsalia = Upsala

  • Arosia = Västerås

  • Vexionia = Växsjö

  • Lincopia = Linköping

  • Calmaria, Lundia, Gothoburgum, Stregnesia…

  • Sviōnēs = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle, vastannee svealaisia


Maat:muut

  • Russia / Ruthēnia = Venäjä

  • Russī / Ruthēnī = Venäläiset

  • Muscovia = Moskova

  • Muscovīta = moskovalainen

  • Muscovītae = moskovalaiset (’moskoviitit’)

  • Petropolis = Pietarin kaupunki

  • Petropolitanus = pietarilainen

  • Estōnia / Aestōnia = Viro

  • Revālia = Tallinna, Rääveli

  • Dorpatum = Tartto

  • Livōnēs = Liiviläiset ≈ virolaiset

  • Aesthī = Tacituksen nimitys eräälle pohjoiselle kansalle

  • Ingria = Inkerinmaa


Lokatiivi

  • Kaupunkien nimillä, jotka päättyvät –a (kuten Aboa ja suurin osa meikäläisten kaupunkien nimistä), on erityinen sijamuoto, jonka merkitys on ”kaupungissa” ja joka saa päätteen –ae (Aboae = Turussa).


ad
  • Login