1 / 64

OMAN PÄÄN KOVALEVY TÄYNNÄ ?

OMAN PÄÄN KOVALEVY TÄYNNÄ ?. Prof. Timo Erkinjuntti HY/ HYKS Neurologian klinikka Muistikeskus Helsinki Terveys + Hyvä olo Helsinki 11.11.2007. MUISTIN TIEDONKÄSITTELY MUISTITOIMINTOJEN RAJOITUKSET MUISTIPULMIEN MONET SYYT NORMAALI TAVALLINEN IKÄNTYMINEN. MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ

cathy
Download Presentation

OMAN PÄÄN KOVALEVY TÄYNNÄ ?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. OMAN PÄÄN KOVALEVY TÄYNNÄ ? Prof. Timo Erkinjuntti HY/ HYKS Neurologian klinikka Muistikeskus Helsinki Terveys + Hyvä olo Helsinki 11.11.2007

  2. MUISTIN TIEDONKÄSITTELY MUISTITOIMINTOJEN RAJOITUKSET MUISTIPULMIEN MONET SYYT NORMAALI TAVALLINEN IKÄNTYMINEN MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ OIKEUS OIKEAAN DIAGNOOSIIN ONNEKSI HOITOA JA KUNTOUTUSTA ONNEKSI MUISTIPULMILLE EHKÄISY,TAUDINMÄÄRITYS JA HOITO

  3. MUISTIN TIEDONKÄSITTELY – TOIMINNAN PERIAATTEET Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  4. TÄRKEÄT TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET MUISTITOIMINNOT LYHYTKESTOINEN Työmuisti PITKÄKESTOINEN SÄILÖMUISTI Episodinen tapahtumamuisti: ”Muistan ..” Semanttinen tietomuisti: ”Tiedän ..” TARKKAAVAISUUS TOIMINNANOHJAUS

  5. MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Asia-tieto Tapah- tumat Taidotjatavat AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS ETUOTSALOHKO

  6. 'MUISTI' ON AKTIIVISTA TOIMINTAA 1. • Muistiprosessin keskeisin ominaisuus on, että havaitulle materiaalille eli informaatiolle tehdään jotain eli sitä työstetään • Informaation koodaaminen tapahtuu työmuistissa ja vaatii pääosin tietoista prosessointia ja tavoitteellisuutta • Teho: toisto, prosessoinnin syvyys, merkityksellisyys, omakohtaisuus, tunnepitoisuus

  7. 'MUISTI' ON AKTIIVISTA TOIMINTAA 2. • Prosessoitu tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin • Säilömuistissa asiat säilyvät mutta myös muokkautuvat • Mieleenpalautus, muististahaku tapahtuu työmuistin ja tarkkaavaisuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen avulla

  8. TYÖMUISTI – AJATTELUN TYÖTILA • säilytetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa • lukeminen, laskeminen, päätöksenteko • muokataan tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa • ongelmanratkaisu, ajattelu, mielikuvien hyödyntäminen ajattelun apuvälineenä • tarvitaan oppimisessa • kertailu, tiedon muokkaaminen osaksi jo opittua • tarvitaan opitun muistista haussa, mieleen palautuksessa • hakuvihjeet

  9. PITKÄKESTOINEN ELI SÄILÖMUISTI EPISODINEN TAPAHTUMAMUISTI Kyky tallentaa ja palauttaa mieleen omaan elämään liittyviä, ajan ja paikan suhteen jäsentyviä tapahtumia Mitä, missä, milloin – ”muistetaan” SEMANTTINEN TIETOMUISTI Sisältää käsitejärjestelmät, tiedot ja tietorakenteet Mitä – ”tiedetään”

  10. TIETOA KÄSITTELEVÄ JÄRJESTELMÄ Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aisti-informaation valikointi tarkkaavai-suuden avulla Käsittely työmuistissa Aistit Tiedon hakeminen säilömuistista TARKKAAVAISUUS OPPIMINEN HAVAITSEMINEN TYÖMUISTI SÄILÖMUISTI Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007

  11. MUISTIN TEHOKKUUS VAATII TOIMINNANOHJAUSTA – STRATEGIAT Tavoitteiden muodostus, toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi Toiminnan nopeus MUISTIN TOIMINTA EDELLYTTÄÄ TARKKAAVAISUUTTA Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi TARKKAAVUUS JA TOIMINNANOHJAUS

  12. TIETOINEN MUISTAMINEN MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TARKKAVUUDEN SÄÄTELY - MUISTIN HÄIRIYTYVYYS TOIMINNANOHJAUS -TEHO - MUISTISTRATEGIAT MIELIALA JA MOTIVAATIO - AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET TYÖMUISTIN PROSESSOINTI EPISODINEN MUISTI MIELEENPAINAMINEN SEMANTTINEN MUISTI MUISTISSASÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS Poutiainen ym. Psykologia 4/ 2003

  13. UNOHTAMISEN SELITYKSIÄ Häipyminen- muistijälki heikkenee, haalistuu vanhetessaan Ehkäistyminen - interferenssi- eri muistisisällöt häiritsevät ja ehkäisevät mieleen palauttamista Hakuvihjeen puuttuminen - muistisisällöt ovat tallella, mutta eivät palaudu säilömuistista mieleen puuttuvien hakuvihjeiden vuoksi Torjunta-psykoanalyyttinen näkemys ahdistusta ja pelkoa herättävien muistisisältöjen torjumisesta

  14. MUISTITOIMINTOJEN RAJOTTEITA Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  15. TYÖMUISTI – TIEDONKÄSITTELYN PULLONKAULA • vastaanottokyvyn laajuus ja tiedonkäsittelykyky tehokkuus eli työmuistin kapasiteetti on rajallinen (5-7 yksikköä) • tiedon säilymisaika on rajallinen (10-20 sekunttia) • herkkä ulkoisille ja sisäisille häiriötekijöille • työmuistin kapasiteetti korreloi joustavan älykkyyden kanssa; yksilölliset erot • harjoittelun avulla kapasiteetti- ja aikarajoitusta voidaan vähentää, mutta se tulee esiin aina uudessa tilanteessa

  16. TIETOINEN MUISTAMISEN RAJOITUKSET TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET TARKKAVUUDEN SÄÄTELY MUISTIN HÄIRIYTYVYYS TOIMINNANOHJAUS TEHO – STRATEGIAT MIELIALA JA MOTIVAATIO AKTIIVISUUS UNOHTAMINEN TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TYÖMUISTIN PROSESSOINTI EPISODINEN MUISTI MIELEENPAINAMINEN SEMANTTINEN MUISTI MUISTISSASÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS Poutiainen ym. Psykologia 4/ 2003

  17. ”OMAN PÄÄN KOVALEVY TÄYNNÄ ? MISTÄ LISÄÄ MUISTIKAPASITEETTIA ? • PITKÄKESTOISEN SÄILÖMUISTIN KAPASITEETTI PERIAATTEESSA ”RAJATON” • MUISTIN TEHOKKUUDEN PULLONKAULAT -TYÖMUISTI -TARKKAAVUUS -TOIMINNANOHJAUS -MIELIALA -MOTIVAATIO -UNOHTAMINEN

  18. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET

  19. MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! kiputilat väsymys masennus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely aistipuutokset uupumus jännitys stressi lääkitys, nautintoaineet

  20. MISSÄ MUISTISSA VIKA? Frontaalinen - FTD Fronto- subkortikaalinen - SIVD Tiedon tallentuminen säilömuistiin tietomuisti tapahtuma- muisti taitomuisti Säilömuisti valikoiva tarkkaavaisuus Työmuisti & Toiminnan- ohjaus Aistit Tiedon hakeminen säilömuistista Masennustila varhainen AD Ahdistuneisuus Univaje Ikääntyminen Akila R 2007

  21. MUISTIPULMAT: MITÄ, MISSÄ, MILLOIN… Kalska 2006, Akila 2007 *) Huom: muistihäiriö ei välttämättä rajoitu ko. muistijärjestelmään.

  22. NORMAALI TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  23. TIEDONKÄSITTELYN IKÄMUUTOS: ONNISTUNUT, NORMAALI, MCI (VAARATILA), AT (MUISTISAIRAUS) 1 SD Vanhat Nuoret Frekvenssi ONNISTUNUT AT MCI NORM Kognitiivinensuoriutuminen Adapted from Ferris and Kluger. Aging, Neuropsychology and Cognition, 1996.

  24. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Otsalohkon tilavuus vähenee nopeammin kuin muiden aivoalueiden (0.5%/vuosi vs. 0.3 % /vuosi) • Valkean aivoaineen muutokset lisääntyvät ikääntyessä TYÖMUISTI, TARKKAAVUUS, TOIMINNANOHJAUS VAIKEUTUVAT • Yksilöllinen vaihtelevuus suurta aivomuutosten ajoittumisessa, paikantumisessa, laajuudessa ja vaikutuksissa toimintakykyyn • Aivomuutosten taustalla vaikuttavat: terveydentilaan ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät, geneettiset tekijät, vähentynyt aktiivisuus

  25. MIINUKSET Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläämpää Vapaa palautus heikkenee Aloitteisuutta ja ponnistelua edellyttävä toiminta heikkenee Tilannetekijöiden vaikutus korostuu PLUSSAT Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy MUISTIPROSESSIT JA NORMAALI IKÄÄNTYMINEN

  26. MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  27. TUHANSIEN PIENTEN VERISUONTEN JA MILJARDIEN HERMOSOLUJEN VERKOT

  28. EEVA JALAVISTO (1960) • Vanhusten ikäluokissa on kolmella tautiryhmällä muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla • Nämä liittyvät usein toisiinsa • Jos onnistumme torjumaan verenkiertoelinten tauteja, edistämme varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä

  29. ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI Lievä kognitiivinen Alzheimerin taudin heikentymä kliininen diagnoosi 100 75 Kognitiivisen heikentymän aste % loppuvaiheen Alzheimerin taudista 50 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 0 Ikä 40 50607080 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen

  30. ALZHEIMERIN TAUDINRISKITEKIJÖITÄ ? Terveet aivot Alzheimer-aivot Perinteiset riskitekijät: - Korkea ikä - Tapauksia lähisuvussa - Geenivirheet - ApoE e4

  31. KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet ALZHEIMERIN TAUDIN RISKIÄ PUNAISELLA MERKITYT KOHOTTAVAT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIÄ

  32. AIVOVERENKIERTOSAIRAUS JA MUISTIPULMAT • Aivohalvauksen jälkeen tiedonkäsittely heikkenee 60 %:lla • muisti 30 %:lla • toiminnanohjaus 25 %:lla • puhe 15 %:lla • Dementia ilmenee 25 %:lla • Aivohalvauksen jälkeinen Alzheimer-riski 5–10x • Hiljaiset infarktit: Alzheimer-riski 3x • Valkean aineen laajat muutokset: Alzheimer-riski 4x

  33. ALZHEIMERIN TAUDIN RISKI VANHEMMALLA IÄLLÄ • Jos keski-iässä systolinen verenpaine yli 160 mmHg  2,6-kertainen riski • Jos keski-iässä kokonaiskolesteroli yli 6,5 mmol/l  2,8-kertainen riski • Kivipelto ym. BMJ 2001 Kivipelto ym. Ann Intern Med 2002

  34. LIIKAPAINO JA DEMENTIA – PITKÄAIKAISTUTKIMUKSET Lisääkö liikapaino dementian/Alzheimerin taudin riskiä? Positiivinen yhteys: Ei yhteyttä: Kalmijn et al., 2000 Gustafson et al., 2003 Rosengren et al., 2005 Whitmer et al., 2005 Kivipelto et al., 2005 Yamada et al., 2003 Stewart et al., 2005

  35. SOKERITAUTI JA ALZHEIMERIN TAUTI USEAT UUDET PITKITTÄISTUTKIMUKSET OVAT OSOITTANEET NÄIDEN YHTEYDEN • Mahdolliset mekanismit: • verisuoniperäiset • korkean verensokerin aiheuttamat haitalliset vaikutukset • insuliinin vaikutukset aivoissa • insuliiniresistenssi • insuliinin aiheuttamat amyloidimuutokset aivoissa • Kuusisto et al., 1997; Ott et al., 1999 Luchsinger et al., 2001; • Peila et al., 2002; Arvanitakis et al., 2004

  36. DEMENTIAN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006

  37. MYÖHÄISIÄN DEMENTIAN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0–51,0 % (0,0 – 2,2) 6–7 1,9 % (0,2 – 3,5) 8–9 4,2 % (1,9 – 6,4) 10–117,4 % (4,1 – 10,6) 12–1516,4 % (9,7 – 23,1)

  38. KOKONAISRISKI RATKAISEE:AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Ylipaino, liikunnan puute Stressi Kohonnut verenpaine Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli

  39. ALZHEIMERIN TAUDILTA SUOJAAVAT MAHDOLLISESTI: • Estrogeeni • Antioksidantit • Kalaöljyt • Liikunta • Henkinen aktiivisuus • Sosiaalinen aktiivisuus

  40. SUKUPUOLIHORMONIT JAALZHEIMERIN TAUTI • Vaihdevuosioireiden estrogeenikorvaushoito vähentää mahdollisesti Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä • Estrogeeni ei paranna dementiaa • Miehillä testosteronikorvaushoidon merkitys tuntematon, tutkimuksia tekeillä

  41. LIIKUNTA JA DEMENTIAN RISKI • Yli 65-vuotiaat, jotka harrastavat liikuntaa vähintään kolmesti viikossa, dementoituvat 30–40 % harvemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat (Larson ym. 2006. Ann Intern Med) • Keski-ikäisillä liikunta kolmesti viikossa (20–30 min/kerta) alentaa Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä 60 % (Rovio ym. Lancet Neurol 2005)

  42. AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ 1 • LIIKA VIINA POIS • TUPAKKA POIS • KYPÄRÄ PÄÄHÄN • AIVOT KÄYTTÖÖN • TYÖPAIKKA TURVALLISEKSI

  43. AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ 2 • YLÖS, ULOS JA LENKILLE • YSTÄVÄPIIRI VIREÄKSI • HARRASTUKSET JA VIRIKKEET KOHDALLEEN

  44. AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ 3 • VERENPAINE HOITOON • KORKEA KOLESTEROLI ALAS • SOKERIAINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖT HALLINTAAN • PAINO KURIIN

  45. AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ 4 • NIUKEMMIN KALOREITA • VÄHEMMÄN ELÄINRASVOJA • KALAA KERRAN VIIKOSSA • LIIKA SUOLA POIS • VÄLTÄ TEOLLISESTI KÄSITELTYJÄ HIILIHYDRAATTEJA • RYPSIÖLJYÄ RUUANLAITTOON • HERKULLISIA HEDELMIÄ – MAUKKAITA MARJOJA • VIINIÄ KOHTUUDELLA

  46. Puolustusvoimain ylilääkäri, Professori Marttti J. Karvonen Dia Prof. Timo Strandberg

  47. MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  48. MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? • Muistihäiriöiden ennaltaehkäisy • aivojen käyttäminen • pään suojaaminen vammoilta • monipuolinen ja terveellinen ravinto • liikunta • sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy • toimiva sosiaalinen verkosto • liiallisen alkoholinkäytön välttäminen

  49. MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? • ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” • Hoida yksi asia kerrallaan (”Poikki, pinoon, piste”) • Älä jää ylisuurten töiden uuvuttamaksi • Muista levon merkitys

  50. MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ? • Oppimistapahtumassa • virkeä, levännyt • ulkoisten häiriötekijöiden poisto • informaatiovirran säätely (ei liikaa, ei liian nopeasti) • opittavan tiedon jäsentäminen, tiivistäminen, yhdistäminen aikaisempaan tietoon ja kokemukseen • kertaus

More Related