1 / 18

Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet

Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet. Mika Tammilehto opetusministeriö 12.12.2006. Laatu - avaintekijä koulutuksessa?. Koulutuksen laadun merkitys kasvaa... Miksi? Mitä siitä seuraa? Laatu on monimerkityksinen käsite ammatillisessa koulutuksessa miten määritellä ja mitata laatua?

cachez
Download Presentation

Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet Mika Tammilehto opetusministeriö 12.12.2006

  2. Laatu - avaintekijä koulutuksessa? • Koulutuksen laadun merkitys kasvaa... • Miksi? • Mitä siitä seuraa? • Laatu on monimerkityksinen käsite ammatillisessa koulutuksessa • miten määritellä ja mitata laatua? • kuka/ketkä määrittävät laadun?

  3. Miksi? - toimintaympäristön muutoshaasteita • Talouden kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvu • osaamisvaatimusten muuttuminen ja kasvu • työelämään tulevien ammattitaito • työssä olevien ammattitaito • yrittäjyys • Väestökehitys • osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen • työllisyysasteen nostaminen – työssä jaksaminen pidempään • työperäinen maahanmuutto • Julkistalouden tasapaino – rajalliset resurssit • Palveluiden järjestäminen ja saatavuuden turvaaminen • – tuottavuus ja tehokkuus • Opiskelijakunnan monimuotoistuminen • yksilöllistyvät koulutustarpeet • Syrjäytymisen ehkäisy

  4. Miksi? - toimintaympäristön muutoshaasteita • Mitä haasteet edellyttävät ammatillisen koulutuksen järjestämiseltä? • Työelämälähtöisyyttä • Työelämän eri toimialojen ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamista kokonaisuutena – perus- ja lisäkoulutuksen muodostama kokonaisuus • Tiiviitä yhteistyösuhteita työelämään – työelämälähtöiset koulutusmallit • Osaamistarpeiden ennakointi yhdessä työelämän kanssa • Asiakaslähtöisyyttä • Kysyntävetoisuus (työelämä, opiskelijat) • Osaamiskapeikkoihin vastaaminen • Työelämävastaavuuden lisääminen • työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät • Yksilöllisyyttä • Yksilön koulutustarpeiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen • Aikaisemmin hankitun osaamisen täysimääräinen tunnustaminen • Koulutuspolkujen monipuolisuus - Joustava järjestäminen • Sosiaalinen koheesion edistämistä • Sitoutuminen syrjäytymisen ehkäisyyn • Erityisryhmien osaamistarpeet

  5. Miksi? - Ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa Euroopassa • Haasteet ja ongelmat samanlaisia eri jäsenvaltioissa • EU:n Lissabonin strategia 2010 • Tavoitteena on luoda Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta • Ammatillisella koulutuksella merkittävä rooli Lissabonin strategian toteuttamisessa • Tarvitaan vahvempaa ammatillista koulutusta

  6. Miksi? - Ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa Euroopassa • Kööpenhaminan prosessi – Lissabonin strategian toimeenpanon avaintekijä • Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen • ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen • ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistäminen • ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen

  7. Helsingin kommunikea ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinta • Koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen yksi keskeinen painopiste • reagointikykyä yksilöiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin • päteviä opettajia ja työpaikkakouluttajia • laadunvarmistuksen vahvistaminen • yksityisten investointien lisääminen • järjestelmien läpinäkyvyyden lisääminen • vahvempaa johtajuutta koulutuksen järjestäjien piirissä • sidosryhmien vahvempaa kumppanuutta

  8. Helsingin kommunikea ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinta • Laadunvarmistuksen painoarvo tulee kasvamaan entisestään kaikilla toimijatasoilla: EU, kansallinen, paikallinen • Tarve nykyistä systemaattisemmalle laadunvarmistukselle (EU/Kansallinen taso/koulutuksen järjestäjätaso) • Laadunvarmistuksen yhtenäiset puitteet kaikelle ammatilliselle koulutukselle (peruskoulutus, lisä- ja täydennyskoulutus, nuoret ja aikuiset) – Common Quality Assurance Framework • Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen laadunhallinnan lähentäminen • EU:n ja kansallisen tason puitteet – paikalliset sovellukset • Toisilta oppiminen ja parhaiden käytänteiden levittäminen • Sidosryhmät mukaan kehittämiseen ja toimeenpanoon • Vapaaehtoispohjaista – ei harmonisointia

  9. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Eurooppalainen taso • Laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan eurooppalaiseen kehittämisyhteistyöhön osallistuminen (ENQA-VET) • yhteiset tavoitteet, periaatteet ja työkalut • kansalliset ratkaisut • CQAF (Common Quality assurance Framework) –mallin käyttöönotto ja soveltaminen • kansallisen ja paikallisen tason sovellukset ja mallit • Laadun kehittäminen yhdessä elinkeino- ja muun työelämän kanssa • Uskottavuus ja läpinäkyvyys kansainvälisesti • EQF – eurooppalainen tutkintojen viitekehys – heijastukset laadunvarmistukseen

  10. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Laadunvarmistuksen yhteiset puitteet sisältävät: • mallin (CQAF), jolla helpotetaan jäsenvaltioissa eri tasoilla tapahtuvaa järjestelmien suunnittelua, toteutusta, arviointia ja tarkistamista • järjestelmien arviointi- ja tarkistusmenettelyt, joissa korostetaan itsearviointia ja sitä täydentävää ulkoista arviointia • seurantajärjestelmän, joka kohdistuu joko kansalliseen tai alueelliseen tasoon ja johon voidaan yhdistää Euroopan tasolla tapahtuva vapaaehtoinen vertaisarviointi • yhteiset vertailuindikaattorit, jotka auttavat jäsenvaltioita toteuttamaan omien järjestelmiensä seurantaa ja arviointia kansallisesti ja alueellisesti. • Yhteiset puitteet eivät sido minkään tietyn laatujärjestelmän käyttöön

  11. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen

  12. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Kansallinen taso • Ammatillisen koulutuksen kansallinen laadunvarmistus vahvemmaksi • koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmät • koulutuspoliittinen ohjaus • koulutuksen ulkopuolinen arviointi • Laadunvarmistuksen mekanismien toimivuus ja kokonaisuus • toimijoiden vastuut ja työnjako • Kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja uskottavuus kansainvälisellä tasolla • Eurooppalaisten työkalujen ja linjausten kansallinen toimeenpano – soveltaminen kansalliseen kontekstiin

  13. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen – CQAF näkökulmana SUUNNITTELU - lainsäädäntö - hallitusohjelma - koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma - valtion talousarvio - tutkintojen ja ops:n perusteet -> tavoitteiden asettaminen -> sidosryhmäyhteistyö • MENETELMÄT • - koulutuksen järjestäjien • itsearviointi • - ulkopuolinen arviointi • - indikaattorit • - informaatio-ohjaus MUUTOSMENETTELYT - tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta - seurantatulosten ja arviointien julkistaminen - säädösmuutokset - informaatio-ohjaus - strateginen suunnittelu (esim. Kesu-valmistelu, TTS/TAE-valmistelu) - ops-seuranta -> sidosryhmäyhteistyö TOTEUTUS - lainsäädäntö - valtion talousarvio - koulutuksen järjestämisluvat - tutkintojen ja ops:n perusteet - näyttötutkinnot ja ammattiosaamisen näytöt - rahoitusjärjestelmä - tuloksellisuusrahoitus - laatupalkinnot - laadunhallintasuositus -> tavoitteiden toteuttaminen • PALAUTE/ARVIOINTI • - arviointi • * itsearviointi • * ulkopuolinen arviointi • * oppimistulosten arviointi • - indikaattorit (mm. tuloksellisuusrahoitus) • osaamistarpeiden ennakointitulosten analysointi • > tavoitteiden saavuttamisen arviointi

  14. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisen mekanismien vahvistaminen • lainsäädäntö • ops:n ja tutkinnon perusteet • ammattiosaamisen näytöt sekä näyttötutkinnot • tuloksellisuusrahoitus • laatuohjaus ja laadunhallinnan kehittäminen • koulutuksen arviointi • kolmikantaisuus – työelämän edustajien mukanaolo kehittämistyössä

  15. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus • uusi suositus viimeistelyvaiheessa • tarkoitettu koulutuksen järjestäjille ja niiden toimintayksiköille • Opetusministeriö vahvistaa alkuvuodesta 2007 • Pohjautuu CQAF-malliin • Valmistelusta vastannut OPH yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa • luonnos konsultaatiokierrokselle ennen vahvistamista

  16. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus • soveltuu kaikkeen ammatilliseen koulutukseen (peru, lisä, nuoret, aikuiset) • yhtenäiset puitteet ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle • tukee koulutuksen järjestäjiä laatutyössä • luo perustaa pitkäjänteiselle laatutyölle • ei sido mihinkään tiettyyn itsearviointi/laatujärjestelmiin – sovellettavissa olemassa oleviin • ei anna vastauksia tai valmiita malleja – sovellukset ja ratkaisut koulutuksen järjestäjien päätettävissä • soveltuu laatutyön eri vaiheessa oleville toimijoille • kannustaa erinomaisuuteen – ei minimikriteerejä laadulle

  17. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Koulutuksen järjestäjät • Selkeät ja toimivat laadunhallinnan menettelyt ja periaatteet • Laatujärjestelmä on osa toimintajärjestelmää – systemaattinen osa kaikkia ydintoimintoja ja toimintastrategioita • Koulutuksen järjestäjä määrittää laadun kriteerit yhteisten puitteiden pohjalta - asiakaslähtöisyys • Sitoutuminen laatutyöhön kaikilla organisaation toimintatasoilla • Laadunhallinta ja -varmistus yhteistyössä työelämän kanssa • Palaute- ja arviointitiedon systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen

  18. Lopuksi • Laadunvarmistus ja kehittäminen on osa jokapäiväistä työtä • ei erillistä toimintaa • "sovitaan, mitä tehdään ja tehdään, mitä sovitaan" • uskottavuuskysymys • Johtajuus on avainasemassa • Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen ratkaisee • Laatutyön jalkauttaminen omaan organisaatioon • mitä tarkoittaa meidän arjessamme, miten "oikeasti" toteutetaan • Omien parhaiden käytäntöjen etsiminen ja tuottaminen – "yksinkertaista ja toimivaa" • Palaute- ja arviointitiedon systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen • rakentava palaute luo portaita kohti erinomaisuutta • tietoa kerätään tarvetta varten

More Related