Nainen yrittäjänä – uskottavuus ?

1. Nainen yrittäjänä – uskottavuus ? Oulainen 31.3.2005 Mirja Erlund - YNKL

2. Uskottavuus on.. • Oman identiteetin säilyttämistä • Oman yrittäjyyden/osaamisen arvostamista • Edunvalvontaa • Itsenäisyyttä ja tervettä itsetuntoa  Jokaisessa meissä riippumatta sukupuolesta

3. Uskottavako - Pohdintojani • Keneen verrattuna – siis mieheen yrittäjänä? • Naisyrittäjyyden toimialoilla – siis palvelualoilla? • Yhteiskunnallinen merkittävyys - yrityskoko, taloudelliset mittarit, työllistävyys • Yhteiskunnalliset muutokset – ”naiset kehiin”  Tilastolliset faktat

4. Tukeudun pohdinnoissani • Naisyrittäjyyttä koskevaan tutkimukseen • Annettuun näkemykseen naisyrittäjyyden erityisyydestä • Ammattien segregaatioon eli naiset työskentelevät ja kouluttautuvat Suomessa eri aloille kuin miehet

5. KTM:n raportti (www.ktm.fi) • Tuodaan esille naisyrittäjyyden ongelmat ja esteet elinkaarimallin avulla • Esitetään miten ja minkälaisia tukitoimia ja resurssien uudelleen järjestelyjä tarvitaan • Tavoitteena on edistää naisten omistamien ja johtamien yritysten syntymistä, henkiinjäämistä ja kasvua

6. Vaikuttaako fakta-tieto uskottavuuteen? • Naisvaltaisia koulutusaloja (>70 % naisia) ovat terveys- ja sosiaaliala, kasvatustieteet, palveluala, humanistinen ala (Kovalainen 2003) • Naisyrittäjien osuus alkutuotannossa putosi 1990 45 %:sta 36 % (Kovalainen) • Naisyrittäjiä yrittäjistä 33,3 %, osuus naistyöllisistä pysynyt ennallaan • Naisten osuus yksinyrittäjistä 38 %, työnantajista vain 27 % (matalan tuottavuuden yrittäjiä, ei työllistämishalukkuutta)

7. Vaikuttaako fakta-tieto uskottavuuteen? • Palvelu- ja myyntityön osuus naisyrittäjien ammateissa suuri, vähemmän johtajia ja asiantuntijoita Suomessa (vrt EU-maat) • Suomessa naisyrittäjät iäkkäämpiä, < 50 – vuotiaita naisyrittäjiä Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin • Miesten yrittäjyysaktiivisuus 2,5 -kertainen naisten tasoon verrattuna (GEM) • Miehet yrittäjyysaktiivisimpia 25 – 34 -vuotiaina (12,4 % GEM), naisilla vastaavaa ikäkautta ei ole

8. Vahvistuuko naisyrittäjien uskottavuus? • Keskusteluun hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä on otettu mukaan pienet yritykset (vrt. teollistumisen historia), palvelu- ja hyvinvointi yrittäjyyden moninaisuus • Yrittäjyydessä lähtökohtana voi olla itsensä työllistäminen yhtä kuin kasvuhakuisuus tai työllistävä yrittäjyys  yrittäjyydessä arvokeskustelu • ”Naisten toimialan” Palveluyrittäjyyden työllistävä vaikutus vrt. teollisuusyritysten työpaikkakehitys  työpaikkatilastoinnin merkitys • Hoiva-alan tulevaisuuden näkymät ja tarpeet (väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen epätasapaino)  hätä ?

9. Käytännön tarpeita… • Eläkkeelle siirtyminen koskee erityisesti naisyrittäjiä > erikoiskauppa ja -palvelut • Maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen koskettaa erityisesti maaseudun työikäisiä naisia • Maahanmuuttajanaisissa yrittäjyyspotentiaalia (Valtioneuvosto) • Naisyrityksen elinkaaren kriittisten vaiheitten tukeminen (vrt. yrityksen elinkaarimalli) • Perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen - naisen 25 – 35 –ikävaiheessa perheenperustaminen sivuuttaa yrittäjyyden

10. Käytännön tarpeita… • Projektit ja pilotit eivät jätä pysyviä rakenteita - ensiapu ja tasa-arvomittari • Toimialarajoitteet eivät tue naisten yrittäjyyttä eikä kasvua – työkalut eivät ole kehittyneet ympäristön muutosten mukana • Naisyrittäjyyttä ei ole vastuutettu • Suomessa vallitsee ”tasa-arvo –kielteisyys”

11. Työskentelyä tukee… • Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi (Anne Brunila/Valtioneuvosto 2004) • Aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamisstrategia (KTM 2004) • Kasvuyrittäjyyden neuvonantoryhmän muistio (KTM 2004) • Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät (KTM 2004) • Maaseudun naisten toimintaohjelma (SM:n maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004)