Episodiryhmittelijä terveyskeskusten johtamisen apuvälineenä

1. Episodiryhmittelijä terveyskeskusten johtamisen apuvälineenä Anu Niemi Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

2. Oma työura • LL 1989 Kuopion yliopisto • Yleislääketieteen erik lääk 1997, kuntoutuksen erityispätevyys 2008 • Johtamisen erikoisammattitutkinto 2005 • Tk –lääkäri/johtava lääkäri vv. 1989 – 2002 • 2002-2007 palvelujohtaja Kaprakka • 2008-2011 ylilääkäri PKSSK/kuntoutusklinikka • 2011-> ylilääkäri perusterveydenhuollon yksikkö • Ei sidonnaisuuksia

3. Terveydenhuoltolaki 35§ Perusterveydenhuollon yksikkö • Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukaisesti. • Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

4. (Terveydenhuoltolaki 36§Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti • Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta.

5. Pohjois-Karjalan shp alueen perusterveydenhuolto • 11 terveydenhuollon yksikköä, 14 kuntaa • Uusia ja vanhoja kuntaliitoksia • Uusia ja vanhoja yhteistoiminta-alueita • Kaksi kokonaan ulkoistettua sosiaali –ja terveydenhuollon yksikköä • Itsenäisiä pieniä ja keskisuuria terveyskeskuksia

6. Koettua ja kuultua… • Onko resurssit kohdennettu oikein ja tasapuolisesti tai edes jotenkin tolkullisesti? • Miten vastata kuntaliitosten myötä tuleviin vaateisiin säilyttää klo 8-16 palvelut vaikka tuntuma on että tarvetta ei ole? • Miten voisi johtaa tiedolla eikä tunteella? • Miten tuoda esille miten paljon voimavaroja monisairaat potilaat kuluttavat? • Miten seurata yhteistoiminta-aluesopimusten toteutumista?

7. Koettua ja kuultua… • Mihin suunnata koulutukselliset tarpeet? • Miten saada hommaan suunnitelmallisuutta? • Miten hinnoitella palvelut? • Miten saada oikea kuva siitä, mitä tk:ssa oikeasti tehdään ja tapahtuu? • Miten motivoida kirjaamiseen, siitä pitäisi saada jotain hyötyä? • Miten terveyskeskukset eroavat toisistaan?

8. Terveyskeskustyön ominaispiirteet, jotka episodiryhmittelijän pitää huomioida • Moniammatillinen työote • Potilaiden kokonaisvaltainen hoito • Potilaiden kohtaaminen ja ohjaaminen on keskeisessä roolissa, eivät temput tai konetutkimukset tai laboratoriokokeet - >Näin on ollut aina, mutta em. asioiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään!

9. Tekninen toimintaympäristö/PKarjala • Alueellinen yhteinen potilastietojärjestelmä 1.1.2011 (Mediatri) • Rakennettu ”Kanta-arkisto” kelpoiseksi alustaksi • Rakenteinen kirjaaminen keskiössä • Diagnoosien ja hoitajien osalta myös toimintaSPAT kirjaamisen taso varsin hyvää (yli 80%)

10. Toimintaympäristökuvaus • Alueellinen kuntien yhdessä omistama Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy • PTTK:lla merkittävä rooli käyttöönotossa ja ylläpidossa • PTTK:n raportointitiimi tuottaa tietoa terveyskeskuksille ja erikoissairaanhoidolle ”johdon portaaliin” ja raportointialustoja kehitetään tarpeitten mukaan jatkuvasti

11. Teknisesti rakenteet ovat ok… • …..mutta se ei riitä, sillä datan kerääminen ei tuota itsessään mitään lisäarvoa... • Kuinka monessa terveyskeskuksessa on aikaa päätoimisesti analysoida sitä valtavaa tietomäärää, mitä rakenteinen kirjaaminen tuottaa nyt ja tulevaisuudessa?

12. Th laki 10§Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus • ”Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. • Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.” • pitää siis olla keinoja miten palvelutuotanto voidaan ylipäätään mitata, hyvä kirjaaminen ja raportointi on keskeisessä roolissa • Pelkkä käyntimäärien ja käyntien hintojen tietämys ei riitä

13. Terveyskeskusten tuntoja.. • Haluavat valmiin, helppokäyttöisen tuotteen, voimavaroja ei ole itse lähteä kehittäjäksi (organisaatiomyllerrykset vievät voimavaroja) • Tarvitaan dataa palvelutuotannon sisällöstä päätöksentekoa varten • Hoitopaikan vaihtamisen tarve vähenee, kun kunnat/sote alueet kasvavat • Terveyskeskusten sisäisessä työnjaossa tapahtuvien muutosten näkyväksi saaminen

14. Vuoden 2012 aikana kypsyi ajatus… • Toiminnanohjausjärjestelmän(episodiryhmittelijän) hankinnasta • Joensuu ja Kontiolahti etulinjassa, mutta päätettiin, että mahdollistetaan kaikkien halukkaiden kuntien mukaan tulo (alueellinen hankinta) • Pth yksikkö ja PTTK valmistelevat yhdessä alueellisen hankintatoimiston kanssa, mukaan lähtevät kunnat tekevät päätökset • Tarjonta ei kovin suurta ole kansallisesti ole • pDRG ei vaikuttaisi vastaavan niihin tarpeisiin, joita Pohjois-Karjalan alueella on

15. Lopuksi se tutkimus… ”Sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämistavan vaikutukset terveyskeskuksen palvelutuotannon määrään ja sisältöön ja yhteispäivystyksen käyttöön Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella” • Ohjaajat LKT Outi Elonheimo ja TkT Miika Linna, THL • Seurantatutkimus v. 2011 – 2016