ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos

1. ILMASTONMUUTOS ON TÄÄLLÄ Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos Kiotosta Varsinais-Suomeen tapahtuma 11.10.2005 Turun ammattikorkeakoulu

2. Luonnollinen / voimistuva kasvihuoneilmiö Lämpösäteily Auringon säteily H2O, CO2ja muut kasvihuonekaasut • Kasvihuonekaasut (vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, • ilokaasu, jne.)vähentävät lämpösäteilyn karkaamista • avaruuteen. • Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä Maan lämpötila • olisi n. 35ºC alhaisempi. • Ihmistoiminnan (mm. fossiilit polttoaineet, metsien • hävittäminen) aiheuttama kasvihuonekaasujen • lisääntyminen voimistaa kasvihuoneilmiötä. Kuvalähde: www.ipcc.ch/present/presentation.htm

3. POHJOISEN PALLONPUOLISKON LÄMPÖTILAN POIKKEAMAT JAKSON 1961-90 KESKI- ARVOSTA HIILIDIOKSIDIN JA METAANIN PITOISUUDET JAKSOLLA 1000-2000 • ilmakehän CO2-pitoisuus on kohonnut yli 30% esiteollisesta ajasta • metaanin pitoisuus on kohonnut 150% PITOISUUS ILMAKEHÄSSÄ

4. SUOMEN KESKILÄMPÖTILA 1847-2004ja 2005 syyskuun 15. Vuoden keskilämpötilan poikkeamat jakson 1961-90 keskiarvosta [ºC]

5. Avaruudesta katsottuna ilmakehä näyttää ohuelta kalvolta maapallon pinnalla. Ihmiskunta toimillaan muuttaa ilmakehän koostumusta, tämän seurauksena ilmasto on muuttumassa.

6. MILLAISEKSI ILMASTO MUODUSTUU KULUVALLA VUOSISADALLA ? "A scenario is a coherent, internally consistent and plausible description of a possible future state of the world" (IPCC, 1994) Emme pysty sitä varmasti ennustamaan, mutta voimme antaa uskottavan, yhdenmukaisen kuvauksen siitä millainen se voisi hyvinkin olla. Tarvitaan: - malleja kuvaamaan ilmastojärjestelmää - ilmastopakotteiden skenaarioita (mm. kasvihuonekaasut, aerosolit)

7. CO2 PITOISUUDET ILMAKEHÄÄN KERTYNYT YLIMÄÄRÄINEN CO2POISTUU HITAASTI ILMAKEHÄSTÄ CO2 PÄÄSTÖT CO2 PÄÄSTÖT

8. Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Suomen vuosikeskilämpötila:havainnot 1901-2000 Havaittu 1900-luvun trendi: 0,6oC/100 v

9. Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset Suomen vuosikeskilämpötila:havainnot 1901-2000 ja skenaariot 1990-2099 Havaittu 1900-luvun trendi: 0,6oC/100 v SOPEUTUMINENJA HILLINTÄ Lähteet:Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

10. Neljän globaalin ilmastomallin tulokset Poikkeama jakson 1961-90 keskiarvosta Havainnot Ilmastomallitulokset Suomen vuotuinen sademäärä:havainnot 1910-2000 ja skenaariot 1990-2099 Havaittu1900-luvun trendi: ei yhtenäinen Lähteet:Jylhä et al. (2004); Tuomenvirta (2004)

11. Aavikkoilmasto Aroilmasto Tundrailmasto Jäätikköilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Polaari-ilmastot Köppen-ilmastoluokat 1961-1990 Havainnot: Legates&Willmont *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

12. Aavikkoilmasto Aroilmasto Tundrailmasto Jäätikköilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Polaari-ilmastot Köppen-ilmastoluokat 2020-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

13. Aavikkoilmasto Aroilmasto Tundrailmasto Jäätikköilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Polaari-ilmastot Köppen-ilmastoluokat 2050-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

14. Aavikkoilmasto Aroilmasto Tundrailmasto Jäätikköilmasto Kuivat ilmastot Leutotalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Kylmätalviset ilmastot* Kuivat kesät Sateita läpi vuoden Polaari-ilmastot Köppen-ilmastoluokat 2080-luvulla Legates&Willmont + HadCM3 A2 *Mitä tummempi sininen, sen viileämpi kesä; mitä tummempi punainen, vihreä tai violetti, sen lämpimämpi kesä. Lähde: Kirsti Jylhä

16. RANKKASATEET SUOMESSA KESÄLLÄ 2004 5-vrk sadekertymä Havainnontekijän piha Oravainen 3.8.2004 Noin 150 mm 7 tunnissa Kuva: Stig Backman

17. Esimerkkejä vaikutuksista (rankkasateet heinä- ja elokuu 2004) • Tulvat, eroosio, huuhtoutuminen, … • vahinkoja rakennuksille ja rakenteille • vahinkoja teille • häiriöitä liikenteelle • huono veden laatu • (juomavesi ja vesistöt) • kalakuolemia • maatalouden menetykset

18. xxx xxxxx

19. On mahdotonta • selittää yksittäistä äärevää säätilannetta ilmaston-muutoksen avulla • osoittaa ilmastonmuutosta todeksi yksittäisen sääilmiön perusteella • Ilmakehä on kaoottinen dynaaminen systeemi Säätutkakuva 12 tunnin aikana kertyneestä sateesta 3.8. klo 15 ja 4.8. klo 3 välillä. Oravainen on rankimman sateen alueella (violetti väri). 24 tunnin sademäärä Oravaisissa oli 151 mm. Oliko kesän 2004 tulvan syynä Oravaisissa ihmistoiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt?

20. Tämä on huonosti asetettu kysymys, mutta on muita, yhteiskunnan kannalta oleellisia kysymyksiä, joihin jo osataan vastata. Aiheutuiko äärevä säätilanne paikkakunnalla xxxx päivänä dd.mm.yyyy kasvihuonekaasujen päästöistä? • Esimerkiksi: • Lisääkö ilmastonmuutos rankkasateita Suomessa? • Onko nyky-yhteiskunta haavoittuvainen sään ja ilmaston ääritilanteille?

21. 5% KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUESSA SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖIDEN ESIINTYMINENMUUTTUU KESÄT 1961-90 =>2071-2100 kasvaa Harvinaisen voimakkaiden (enintään 5% tapauksista) vrk-sateiden sademäärän muutos kesällä (%) piene-nee Rossby-keskuksen alueellinen ilmastomalli,SRES A2-päästöskenaario (globaalin HadAM3-mallin alueellinen tulkinta) Lähde: Ole B. Christensen(henk.koht.)

22. MUUTTUVA YHTEISKUNTA – herkkyys sään ja ilmaston ääritilanteille? • Huolestuttavia esimerkkejä: • Kasvava liikenne – Miten käy turvallisuuden • Vettä läpäisevien pintojen väheneminen Lisääntyvä herkkyys sään ja ilmaston ääri-tilanteisiin joillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

23. MILLAISTA ILMASTONMUUTOSTA EMME KESTÄ? • "VAARALLINEN ILMASTONMUUTOS" • MISTÄ KRITEERIT? • Kriittinen raja vaihtelee: • alueittain • kohteen • sopeutumiskyvyn mukaan • On siis huomioitava ilmastonmuutoksen: • suuruus ja nopeus • vaikutusten summautuminen/kertautuminen • riski palautumattomille muutoksille

24. RISKI YLI 2ºC LÄMPÖTILAN NOUSULLE ERI STABILISAATIO-TASOILLA

25. HAV. 1961-90 HadCM3 A2 2070-99 • Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia • Kuivuus pahenee • Merenpinta nousee • Ilmastonmuutos aihuttaa vakavia uhkia • Kuivuus pahenee • Merenpinta nousee • Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät • Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät Toteutuessaan ilmastonmuutoksen uhkat tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään ympäri maailmaa. Kovimmin ne koettelevat kehitysmaita ja köyhiä ihmisiä, joilla ei ole varaa sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin.

26. YHTEENVETO • Jopa modernit yhteiskunnat, kuten Suomi, ovat haavoittuvia sään ja ilmaston ääritilanteille. • Odotettavissa olevat muutokset ilmastossa ja yhteiskunnassa vaativat toimia: • Arviot ilmastonmuutoksesta • Sopeutuminen • Ilmastonmuutoksen hillintä