1 / 11

Teoria ja metodi

Teoria ja metodi. 5. Luento fenomenologiasta kieleen. hermeneutiikka ja arkeologia. hermeneutiikka toisinaan tulkinnan yleisenä viitekehyksenä arkeologisissa tutkimuksissa ei järjestäytynyttä hermeneuttista koulukuntaa

betha
Download Presentation

Teoria ja metodi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Teoria ja metodi 5. Luento fenomenologiasta kieleen

  2. hermeneutiikka ja arkeologia • hermeneutiikka toisinaan tulkinnan yleisenä viitekehyksenä arkeologisissa tutkimuksissa • ei järjestäytynyttä hermeneuttista koulukuntaa • hermeneutiikka käsitetään myös laajassa merkityksessä työtavaksi > ei varsinainen menetelmä • hermeneuttinen kehä kuvaa kuitenkin useimpien arkeologien käytännön työtapoja laajassa merkityksessä (ts. laaja tutkimus etenee) • hermeneutiikan varsinainen tieteenfilosofinen käsittely jäänyt niukemmaksi • M. Shanks & C. Tilley • I. Hodder • B. Olsen

  3. fenomenologia • havaintojen redusoiminen komplisoiduista yksinkertaisiin • menetelmänä sulkeistaminen • puhdas havainto • intentionaalisuus • intentionaaliset aktit • eidos • Dasein • Vorhabe: tulkitsijan maailma • Vorsicht: näkökulma • Vorgriff: käsitteistö

  4. mitä on fenomenologia? • pyrki kitkemään subjektiivisuuden ja pelkille mielipiteille rakentuvan tulkinnan • pyrkii palauttamaan l. redusoimaan komplisoidut asiat yksinkertaisiin osiin • itse asiat • tietoomme ja havaintoihimme liittyy epäluotettavia ja subjektiivisia vääristymiä • suurinta osaa niistä ei koskaan edes aseteta kyseenalaiseksi • pyritään palaamaan puhtaaseen havaintoon (phainomenon) • menetelmänä sulkeistaminen (Einklammerung)

  5. E. Husserl • koskee kaikkia sekä olemassa olevia että virtuaaleja olentoja • elämys lähtökohtana • halutaan selvittää totuuden ilmeneminen tulkitsijalle • intentionaalisuus • intentionaaliset aktit • havainnon suuntautuminen objektiin • pyrkii paljastamaan noeman l. ihmismielen konstruoiman abstraktin kuvan • doksiset aktit • kohde ”todellisena, havaittavana oliona” • eidos • ”olemus, hahmo”; olion muuttumaton olemus Platonisessa mielessä

  6. E. Husserl • tapoja tutkia maailmaa ja suhtautua siihen • luonnollinen asennoituminen • ongelmaton suhtautuminen maailmaan • transsendentaalinen objekti • mielen luoma kuva fyysisistä objekteista • eideettinen objekti • puhdas intuitio • fenomenologia pyrkii paljastamaan eidoksia l. ilmiöiden periominaisuuksia • menetelmänä fenomenologinen reduktio • sulkeisiin asettaminen • objektiivisen perusolemuksen paljastaminen • esim. millainen on tasakantainen nuolenkärki • onko ko. tyyppiä olemassa? • missä merkityksessä tasakantainen nuolenkärki on olemassa?

  7. M. Heidegger • pääteos Sein und Zeit • keskeistä ontologian tutkimus • ”maailmassaoleminen” • mitä ”on” tarkoittaa? • inhimillisen olemassaolon lähtökohtana esiymmärrys • inhimillisen olemassaolon potentiaalisuus l. eksistentiaalisuus • inhimillinen elämä sarja mahdollisuuksia toimia ”das-Sein-vorweg-sein des Daseins” • erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia olla olemassa • Dasein = inhimillinen olemassaolo

  8. fenomenologia ja arkeologia • arkeologiassa fenomenologia usein kutoutunut yhteen hermeneutiikan kanssa • menneisyyden ihmisen kokemusmaailmaan samaistuminen • esim. ympäristön kokeminen • tullut tunnetuksi ennen kaikkea Heideggerin kautta • 1990-luvulla saanut hyvin paljon huomiota • pyritään esim. maiseman, yhteisöjen ja/tai uskomusmaailman fenomenologiseen tulkintaan • C. Tilley • J. Thomas • C. Holtorf

  9. ymmärtäminen ja kieli • entiteettien merkitykset kielellisenä kysymyksenä • F. Saussure • Cours de linguistique générale (1916) • langue – parole • tiedostamaton ja tiedostettu osa • ilmaisu - sisältö (signifiant - signifié) • kieli menneisyyden yhteisöjen tärkein tapa kommunikoida • arkeologia: traditio välittyy ja muuttuu kielen kautta • C. Pierce • semiotiikan keskeiset kategoriat: • firstness – secondness –thirdness • ikoni – indeksi – symboli • esim. vaisto – kokemus - tottumus • objekti – merkki – argumentti • esim. esine – esineen nimi - esinetyyppi

  10. kieli ja antropologia • B. Malinowski • korosti yksilöä yhteisön jäsenenä ei individuaalina yksilönä • E. Durkheim • sosiaalisten rakenteiden ensisijaisuus ja muuttuvuus • C. Levi-Strauss • strukturalismin keskeinen luoja • Tristes tropiques 1955 • Anthropologie structural 1958 • viestinnän tasot • taloudellinen struktuuri • sukulaisuusjärjestelmät • verbaali kommunikaatio • suora kontakti arkeologien tutkimiin kulttuureihin

  11. Levi-Strauss: kulttuuri ja sen rakenteet • kielen ensisijaisuus • tiedostamattomat, piilotetut rakenteet • myytit • universaalit rakenteet • stabiilit rakenteet • kulttuuri on merkitysten järjestelmä • rakenteet heijastavat kulttuurin logiikkaa ja mielen rakennetta • universaali analogia mahdollinen, mutta rakenteet toimivat ennen kaikkea yhteisöjen sisällä • määrittelevät uusia rakenteita • myytit ajatteluttavat meissä • perusrakenteet • oppositiot: luonto – kulttuuri: ei-luonto – ei kulttuuri • villi (konkreettinen) ja kesy (kulttuurinen) ajattelu

More Related