Maanparannus ja ymp rist tarto 2 6 2006
Download
1 / 28

Maanparannus ja ympäristö Tarto 2.6.2006 - PowerPoint PPT Presentation


  • 85 Views
  • Uploaded on

Maanparannus ja ympäristö Tarto 2.6.2006. Rauno Peltomaa Salaojakeskus Ry. Periaatekuva hydrologisesta kierrosta. Ihmistoiminnasta johtuva vesistöjen fosfori- ja typpikuormitus.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Maanparannus ja ympäristö Tarto 2.6.2006' - becka


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Maanparannus ja ymp rist tarto 2 6 2006
Maanparannus ja ympäristöTarto 2.6.2006

Rauno PeltomaaSalaojakeskus Ry




Pellon kuivatus vaikuttaa suoraan tai välillisesti maan rakenteeseen, juuriston syvyyteen ja sitä kautta poudankestävyyteen sekä maan kantavuuteen. Lopputulos vaikuttaa suoraan viljelijän talouteen ja ravinteiden huuhtoutumiseen








Mukana edelleen
Mukana edelleen vuosina

Muut valumavesien käsittelymenetelmät

  • Säätösalaojitus

  • Säätökastelu

  • Kuivatusvesien kierrätys

    toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatettava

    ”Peltosalaojituksen laatuvaatimukset” ja

    ”Pellon vesi- ja ravinnetalous” -ohjeistoja


S t salaojitus ja valumavesien kierr tys
Säätösalaojitus ja valumavesien kierrätys vuosina

  • menetelmät täydentävät perinteisen salaojituksen maan vesitalouden hallinnaksi

  • termeiksi vakiintunut salaojitus, säätösalaojitus ja säätökastelu

  • nykymuotoiset järjestelmät kehitetty alunperin USA:ssa

  • säätösalaojitus ollut mukana ympäristön erityistuessa alusta alkaen



Maan vedenpid tyskyky ja savipitoisuus
Maan vedenpidätyskyky ja savipitoisuus vuosina

  • kuivatuksen kannalta oleellista on kuivatettavissa oleva huokostila, kasvien kannalta hyötykapasiteetti

  • savipitoisuuden kasvaessa kasveille käyttökelvottoman veden määrä kasvaa 30 tilavuusprosenttiin saakka


Kuivatettavissa oleva vesim r ja kuivatussyvyys
Kuivatettavissa oleva vuosinavesimäärä ja kuivatussyvyys

  • ko. maaprofiilissa kuivatettava vesimäärä kasvuston peittämänä ja paljaana

  • kuvasta voidaan todeta esimerkiksi, että kuivatussyvyyden pienentäminen metristä 0,6 metriin vähentää kuivatettavissa olevaa vesimäärää 100 millimetristä 40 mm:iin, toisin sanoen kyseisellä padotuksella voidaan maahan varastoida 60 mm


Suomalainen s t salaojitustutkimus
Suomalainen säätösalaojitustutkimus vuosina

  • ensimmäiset esiselvitykset tehtiin 1980-luvun lopulla

  • ensimmäinen tutkimusohjelma toteutettiin 1992-96

  • viimeisin aiheeseen liittyvä yhteistutkimus oli ns. makrohuokostutkimus, jonka loppuraportti on juuri valmistunut


Ruotsalaisten tutkimukset
Ruotsalaisten tutkimukset vuosina

  • kattavin selvitys löytyy Ruotsin maatalous- yliopistossa Ingrid Wesströmin väitöskirjasta vuodelta 2002, mittaustulokset vuosilta 1996-2000

  • seurantavuosien sademäärät olivat 650-910 mm, alueen pitkän ajan keskiarvo 800 mm


Ruotsalaisten koekentt
Ruotsalaisten koekenttä vuosina

  • maalajikerrokset: muokkauskerros hienoa hietaa, 20–70 cm karkeaa hietaa/hienoa hiekkaa, metristä alkaen vettä läpäisemätöntä savea

  • yhden metrin maaprofiili vedenpidätyskyky normaalissa salaojituksessa 310 mm ja 60–70 cm:n padotuksella 385 mm


Hetkelliset virtaamat
Hetkelliset virtaamat vuosina

  • yläkuvassa kuivatussyvyys 60-70 cm ja alakuvassa 20-40 cm

  • kuivatussyvyyden pienentäminen suurentaa huippuvirtaamia, mutta pienentää kokonaisvaluntaa


Poimintoja v it skirjan yhteenvedosta
Poimintoja väitöskirjan yhteenvedosta vuosina

  • Säätö pienensi kokonaissalaojavaluntaa ja suurensi sateen jälkeistä hetkellistä huippuvaluntaa, koska pintakerrosvalunta oli pienempää ja kuivatettavissa oleva huokostila oli pienempi

  • Nitraattityppihuuhtoutumat pienenivät säädöllä 20–30 kg/ha/v, fosforilla vastaavsti 0,02–0,1 kg/ha/v.

  • Valumaveden nitraattipitoisuus oli suurin, kun valunta oli suurin

  • Fosforipitoisuudessa ei samaa ilmiötä, selityksenä makrohuokosten kautta tapahtuva oikovirtaus

  • Säätö nosti satotasoa ja typenottoa

Säätösalaojitus

- pienensi salaojavaluntaa 69–94 %- pienensi typen huuhtoutumaa 69–94 %- säädöllä suurin osa typestä huuhtoutui myöhään syksyllä

- pienensi fosforin huuhtoutumaa 57–85 %- säätö pienensi merkittävästi salaojavaluntaa ja typpi- sekä fosforihuuhtoumia kaikkina seurantavuosina


Amerikkalaista tutkimusta
Amerikkalaista tutkimusta vuosina

  • tutkimusten uranuurtajana on ollut Wayne Skaggs North-Carolinan yliopistosta

  • 1969 alkaneen tutkimusohjelman tulokset osoittivat sittemmin, että säätösalaojituksella voitiin vähentää N ja P huuhtoutumia 40–50 %

  • säätösalaojitus ja säätökastelu ovat nykyisin käytössä laajasti myös Suurten järvien alueella


Amerikkalaista tutkimusta valumavesien kierr tys
Amerikkalaista tutkimusta vuosina- valumavesien kierrätys

  • viime vuosien tutkimus on keskittynyt salaojavesien varastointiin ja uudelleen käyttöön

  • taustalla on amerikkalainen lainsäädäntö, joka lähtee valuma-alueen sallitusta vuorokautisesta maksimikuormituksesta (TMDL)


Salaojakoneet
Salaojakoneet vuosina

  • suurin osa koneista kaivavia salaojakoneita

  • aurakoneet suomeen 1980-luvun alkupuolella

  • Suomessa aurakoneet asentavat myös soran

  • delta-aura -tekniikkaa käytetään Keski-Euroopan kivettömillä mailla


ad