1 / 32

Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen

Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia Helsinkiin ja museon toimintaa koskevan konsepti- ja kehitysselvityksen käsittely sekä jatkotoimenpiteistä päättäminen 16.4.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen.

afric
Download Presentation

Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia Helsinkiin ja museon toimintaa koskevan konsepti- ja kehitysselvityksen käsittely sekä jatkotoimenpiteistä päättäminen16.4.2012Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

  2. Lähtökohtia ja valmistelun eteneminen • Kaupunginhallitus 17.1.2011Sopimus Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia sekä museon toimintaa koskevan konsepti- ja kehitysselvityksen laatimisesta • Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin päätökset lähteä tukemaan hanketta • Selvitystä koskevan sopimuksen julkistamistilaisuus 18.1.2011 • Selvityksen laadintavaihe -30.12.2011 • Selvityksen luovutus ja julkistamisseminaari 10.1.2012 • Lausunnot keskeisiltä lauta- ja johtokunnilta 21.2.2012 mennessä

  3. Eteneminen vaiheittain • Museohankkeen toteutuksessa on tarkoitus edetä vaiheittain: • 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut) • 2. vaihe, jatkovaihe • 3. vaihe, rakennuttamisvaihe • 4. vaihe, museon toiminnan käynnistäminen • Pohjana aiesopimus: • Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan museohankkeen 2. vaiheen • Osapuolet ilmaisevat aikeensa edetä hankkeen myöhempiin vaiheisiin erikseen niin päätettäessä

  4. 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut)

  5. Konsepti- ja kehitysselvitys • Yhteenveto historiallisesta ja kulttuurisesta toimintaympäristöstä • Kartoitus olemassa olevista suomalaisista ja keskeisistä pohjoismaisista kuvataiteen alalla toimivista taidelaitoksista • Museon suhde Helsingin kaupungin taidemuseoon ja sen toiminnan kehittämiseen • Museon missio ja toiminta-ajatus • Museon taiteellinen ja taidekasvatuksellinen ohjelmisto • Museon toiminta osana kansainvälistä Guggenheim-museoverkostoa • Markkinatutkimus ja talousvaikutusten arviointi, • Museon hallintomalli ja -rakenne, oikeudellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön sekä museon kehittämisprosessi • Museorakennuksen sijaintipaikan arviointi, tarveselvitys ja rakennuksen tilaohjelma.

  6. Selvityksen keskeiset johtopäätökset • Selvityksessä esitetään Guggenheim Helsinki -museon (GHM) perustamistaMuseo täydentäisi suomalaista museokenttää ja vahvistaisi Guggenheim-verkostoa erityisesti muotoilun ja arkkitehtuurin alueilla • Museorakennuksen sijoittaminen Katajanokalle Kanavaterminaalin tontille

  7. Museon toimintakonsepti • Perustettava museo on itsenäinen osa kansainvälistä Guggenheim-museoverkostoa. • Verkoston ainoa museo Pohjois-Euroopassa. • Erikseen määritellyt vastuualueet museoverkostossa. • Bilbaon Guggenheim-museon hallitus on käsitellyt Guggenheim Helsinki -museohanketta ja antanut suostumuksensa siihen. • Suostumukseen liitetyt lisälausumat edellyttävät jatkoneuvotteluita siinä tapauksessa, että hankkeessa edetään kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen. • Museo toimii aktiivisessa yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten museoiden ja taidelaitosten kanssa.

  8. Museon toimintakonsepti • Museo tulee olemaan sosiaalinen tila Helsingin ydinkeskustassa, jossa eri taidemuodot, taiteilijat, yleisöt, teknologiat ja ajatukset kohtaavat. • Osaan museosta on ilmainen sisäänpääsy. • Museo tulee keskittymään toiminnassaan myös designiin ja arkkitehtuuriin toimien Guggenheim-museoverkostossa näiden alojen asiantuntijana ja sisällöntuottajana. • Museo kehittää ja edistää taidekasvatuksellista toimintaa myös Guggenheim-museoverkoston muissa jäsenmuseoissa. • Museo voi toiminnassaan hyödyntää Guggenheim-verkoston laajoja taidekokoelmia, yhteistyöverkostoja, asiantuntemusta ja kansainvälisesti tunnettua Guggenheim-nimeä ja tunnuksia.

  9. TALOUS: 1. vaihe, selvitysvaihe (toteutunut 2010-2011) • Selvitysmaksu Solomon R. Guggenheim- säätiölle 1,9 milj. euroa (2,5 milj. USD) • Suomen Kulttuurirahaston rahoitusosuus 0,5 milj. euroa • Svenska Kulturfondenin 0,25 milj. euroa • Kaupungin omat kulut noin 0,03 milj. euroa Edelliset yhteensä 1,9 milj. euroa • Kaupungin osuus 1,2 milj. euroa

  10. 2. vaihe, jatkovaihe

  11. Jatkovaiheen yhteenveto • Käynnistyy aiesopimuksen allekirjoittamisesta ja päättyy museorakennuksen arkkitehtuurisuunnitelman julkistamiseen • Järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu • Perustetaan säätiö, joka keskittyy jatkovaiheen aikana kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen • Valmistellaan kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli sitä tilannetta varten, että Guggenheim-museo rakennetaan - Ohjaamista varten erillinen luottamushenkilöelin

  12. Arkkitehtuurikilpailu • V. 2012-2013 kaupunki järjestää yksivaiheisen avoimen kansainvälisen museorakennuksen arkkitehtuurikilpailun • Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa käytännön toteutuksesta. • Lähtökohtana sijoittaminen Katajanokalle ns. Kanavaterminaalin tontille. • Solomon R. Guggenheim -säätiö osallistuu suunnitteluun ja arviointiin • Palkintolautakunta: yhtä monta Helsingin kaupungin (pj.) ja Guggenheimin nimeämää jäsentä, lisäksi 1 yhdessä nimettävä sekä 2 SAFA:n nimeämää jäsentä • Museotilojen koko noin 12 000 m², josta 4000 m² näyttelytilaa • Mikäli museohankkeessa ei edetä yli 2. vaiheen, on Helsingin kaupungilla käyttöoikeus voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailuehdotuksiin • Rakennuttamisvaiheeseen eteneminen edellyttää erillistä päätöstä.

  13. Arkkitehtuurikilpailu • Kilpailuohjelma perustuu konsepti- ja kehitysselvityksen rakennusohjelmaan, kestävän kehityksen periaatteisiin ja taloudellisiin johtopäätöksiin • Museon tulee heijastaa suomalaisia kulttuuriarvoja; museorakennuksessa tulee käyttää paikallisia materiaaleja ja sillä tulee olla luontainen yhteys luontoon. • Vuodenaikojen vaihtuminen on huomioitava. • Museon tulee olla sosiaalinen tila, jossa kävijöillä on runsaasti tilaa vuorovaikutukseen niin taiteen kuin toistensa kanssa. • Kilpailuohjelmaan kirjaus teknisestä kehityksestä puun käyttämisessä modernina rakennusmateriaalina • Kilpailijoiden tulisi hyödyntää puuta perinteisellä ja/tai innovatiivisella tavalla uuden rakennuksen merkittävissä (rakenteellisissa, sisätila- ja/tai julkisivu-) ratkaisuissa sekä ulkotiloissa.

  14. Sijaintiehdotus

  15. Säätiön perustaminen • Kaupunki ryhtyy heti osapuolten allekirjoitettua aiesopimuksen Guggenheim Helsinki -säätiön perustamistoimiin • Säätiö keskittyy jatkovaiheen aikana Helsingin kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen museohanketta varten • Hallitus • Helsingin kaupunki nimeää puheenjohtajan ja 3 muuta jäsentä, Solomon R. Guggenheim -säätiö varapuheenjohtajan ja 2 muuta jäsentä

  16. Museon hallintomalli • Guggenheim Helsinki -säätiö on itsenäinen Guggenheim-museota ylläpitävä suomalainen säätiö, jonka toimintaa ohjaavat Suomen säätiölaki, museolaki ja muu lainsäädäntö sekä säätiön säädekirja ja säännöt. • Säätiön ylläpitämän museokiinteistön omistaa Helsingin kaupunki joko suoraan tai perustamansa kiinteistöyhtiön kautta. Helsingin kaupunki omistaa tontin, jolla museokiinteistö sijaitsee. • Säätiölle on tarkoitus hakea yleishyödyllisen toimijan status. • Säätiöllä on hallitus ja valtuuskunta.

  17. Museon hallintomalli • Säätiön hallitus tekee päätökset tavanomaisessa päätöksentekojärjestyksessä (yksinkertainen enemmistö) • Museon johtajan, varajohtajan ja eräiden johtavien toimihenkilöiden valinta ja erottaminen sekä Guggenheim Helsinki -museon jäsenyyttä kansainvälisessä Guggenheim-museoverkostossa koskevien sopimusten hyväksyminen edellyttää, että enemmistö kummankin osapuolen nimeämistä jäsenistä kannattaa. • Valtuuskunta on neuvoa-antava elin. Siinä on 6-20 jäsentä. • Kaupunki nimeää puheenjohtajan ja kolme muuta jäsentä. Solomon R. Guggenheim –säätiö nimeää kaksi jäsentä. Lisäksi Guggenheim Helsinki –säätiön hallituksella on oikeus nimetä enintään 14 muuta jäsentä. • Guggenheim Helsinki -säätiöllä on sopimuksellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön.

  18. Helsingin kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli • Museohankkeen toisen vaiheen yhteydessä omana selvitys- ja valmistelutyönä tulee olemaan Helsingin kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomallia koskevat muutokset ja niiden valmistelu. • Selvitystyön ohjaamista varten perustetaan erillinen luottamushenkilöelin. • Selvitystyö valmistellaan sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla Helsingin kaupungin taidemuseon, kaupunginmuseon, kulttuurikeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhteistyönä.

  19. TALOUS: 2. vaihe, jatkovaihe (2012-2013) • Palkkiot Solomon R. Guggenheim- säätiölle 0,85 milj. euroa (1,12 milj. USD) / v • palvelumaksu ajalta 15.3.2012 – 15.11.2013 yhteensä 1,4 milj. euroa • Museorakennuksen arkkitehtuurikilpailu 1,2 milj. euroa (investointiosa) • Säätiön perustaminen, säädepääoma 0,5 milj. euroa • Kaupungin muut kulut 0,2 milj. euroa • Maksu Guggenheim-säätiölle rajoitetusta lisenssistä 1,5 milj. euroa (2,0 milj. USD) • hyvitetään kaupungille, mikäli osapuolet päättävät siirtyä 3. ja 4. vaiheeseen Edelliset yhteensä 4,8 milj. euroa - Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus 0,8 milj. euroa = Kaupungin osuus kustannuksista 4,0 milj. euroa

  20. Siirtyminen 2-vaiheesta 3- ja 4-vaiheeseen • Vuoden 2013 syksyllä Helsingin kaupunginvaltuusto päättää, rakennutetaanko Helsinkiin Guggenheim-museo. Rakennuttamiseen ryhtymisen edellytyksenä on lisäksi, että myös Solomon R. Guggenheim -säätiön hallitus tekee samansisältöisen päätöksen. • Valtuuston päätös tehdään arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta sen jälkeen, kun osapuolet ovat kilpailun päätyttyä neuvotelleet ja sopineet yhdessä siitä, mikä suunnitelma voittajien ja /tai lunastettujen suunnitelmien joukosta ehdotetaan valittavan toteutettavaksi. • Valtuustolla tiedossa toteutettavaksi esitettävän investoinnin rahallinen arvo • Tarvittava asemakaavan muutos kuuluu osana rakennuttamista edeltävään prosessiin • Samassa yhteydessä päätetään rakennushankkeen toteutustapa ja mahdollisen kiinteistöyhtiön perustaminen. • Valtuuston käytettävissä tieto kaupungin ulkopuolisen rahoituksen keräystilanteesta.

  21. Siirtyminen 2-vaiheesta 3- ja 4-vaiheeseen • Aiesopimuksessa todetaan myös, että jos osapuolet toisen vaiheen lopussa päätyvät siihen, etteivät ne etene Guggenheim Helsinki -museohankkeessa, Helsingin kaupungilla on käyttöoikeus voittaneisiin ja/tai lunastettuihin kilpailuehdotuksiin Helsinkiin sijoitettavan taidemuseon rakennuttamishankkeen jatkamiseksi. • Kolmatta ja neljättä vaihetta varten lisäsopimukset: • Rakennuttamisvaiheen sopimus • Ohjelma- ja hallintosopimus • Lisenssisopimus

  22. 3. vaihe (rakennuttamisvaihe) ja 4. vaihe (museon toiminnan käynnistäminen)

  23. 3. vaihe ja 4. vaihe • Museon rakentamistöiden arvioitu alkamisajankohta 2015 ja päättymisajankohta 2018. • Vuosina 2016–2018 toiminta siirtyy varsinaiseen operatiivista ohjelmistosuunnittelua, sisällöntuotantoa, kokoelmapoliittista työtä, viestintää ja markkinointia, vuorovaikutteista verkostoyhteistyötä, sponsori- ja sidosryhmäyhteistyötä, henkilöstökoulutusta ja taloushallintoa edellyttävään vaiheeseen.

  24. 3. vaihe ja 4. vaihe • Vuonna 2018 Guggenheim Helsinki -museon on tarkoitus aloittaa toimintansa osana Guggenheim-museoverkostoa. • Guggenheim Helsinki -säätiön sopimuksellinen suhde Solomon R. Guggenheim -säätiöön on kestoltaan 20 vuotta (2013–2033). • Tämän lisäksi on tarkoitus sopia Guggenheim Helsinki -säätiölle kuuluvasta optiosta jatkaa lisenssikautta vielä viidellä vuodella eri korvausta vastaan. • Sopimuksen jatkosta tämän jälkeen (2039 alkaen) neuvotellaan erikseen.

  25. TALOUS: 3. vaihe, museon rakennuttamisvaihe (vuodet 2013/14 - 2018) • palkkiot Guggenheim-säätiölle n. 5 vuoden ajalta 6,9 milj. euroa • kaupungin muut kulut 0,4 milj. euroa • mahdollisen kiinteistöyhtiön perustamiskulut, osakepääoma 0,1 milj. euroa Edelliset yhteensä 7,4 milj. euroa. Kaupungin selvitys-, suunnittelu- ja perustamiskustannukset 2011-18: 12,6 milj. euroa.

  26. TALOUS: 4. vaihe, museon toimintavaihe (2018 – 2033) • Taidemuseotoiminnan vuotuisten nettomenojen kasvu selvityksen mukaan GHM:n toiminnan käynnistyttyä 3,7 milj. euroa • Konsepti- ja kehitysselvitykseen sisältymätön kuluerä museorakennuksen vuosittaiset pääomakulut (130 – 140 milj. euroa 30 vuodelle) suuruusluokaltaan 8 milj. euroa / v, jota investointiin saatava valtionosuus vähentää

  27. TALOUS: Museorakennusinvestointi (2013 -2018) • Konsepti- ja kehitysselvityksessä museorakennuksen alustava arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio 130 – 140 milj. euroa (vuoden 2012 hintataso) • Kaupunki käynnistää neuvottelut valtion osallistumisesta investoinnin rahoittamiseen

  28. TALOUS: Guggenheim-lisenssi • Kokonaislisenssimaksu 22,8 milj. euroa (30 milj. USD) • Katetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella • Kaupungin toimesta vuonna 2012 Solomon R. Guggenheim -säätiölle rajoitetusta lisenssistä maksettava 1,5 milj. euroa (2,0 milj. USD) hyvitetään kaupungille siinä vaiheessa, kun kaupungin ulkopuolisella rahoituksella katettava lisenssimaksu on kokonaan kerätty.

  29. TALOUS: Käyttötalous • Guggenheim Helsinki -museon kävijämäärän arvioidaan olevan vuositasolla 500 000 - 550 000 kävijää (talouslaskelmissa on käytetty lukua 530 000). Museon vuosituloiksi on arvioitu noin 7,7 milj. euroa. • Museon vuosittaisiksi käyttömenoiksi on arvioitu noin 14,5 milj. euroa.

  30. TALOUS: Muut talousvaikutukset • Museon toteutuessa verotulojen lisäykset on arvioitu seuraavasti: • Helsingin kaupunki 0,75 milj. euroa, • Uudenmaan muut kunnat 0,85 milj. euroa, • muut suomalaiset kunnat 0,2 milj. euroa, • valtio 2,7 milj. euroa • Yhteensä 4,5 milj. euroa vuodessa. • Verotulot koostuvat pääosin arvonlisäverosta (valtio). Verotulot on arvioitu 530 000 kävijän perusteella. • Museokävijöiden osalta selvityksessä on arvioitu, että hankkeen taloudellinen hyöty vastaa noin 200 uutta työpaikkaa. Tämän lisäksi huomattavat välilliset työllistämisvaikutukset.

  31. Yhteenveto • Museohankkeen toteutusta jatketaan vaiheittaisena • Jatkovaiheesta ja hankekokonaisuudesta solmitaan osapuolten kesken aiesopimus. • Hankkeessa ehdotetaan nyt, että valtuusto päättäisi siirtymisestä jatkovaiheeseen. • Jatkovaiheessa toteutetaan • museorakennuksesta kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu • perustetaan ehdotettujen periaatelinjausten mukaisesti Guggenheim Helsinki -museon toimintaa varten säätiö. Säätiö huolehtii ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta • valmistellaan kaupungin taidemuseon toiminta- ja hallintomalli sitä tilannetta varten, että Guggenheim-museo rakennetaan

  32. Guggenheim-museon verkosto on loistava mahdollisuus • Suomalaiset taiteilijat ponnistivat kovalla työllä kansainväliseen tietoisuuteen Suomen taiteen kultakauden aikana sata vuotta sitten. • Avaamalla taiteilijoillemme pääsyn merkittäviin kansainvälisiin taideverkostoihin Helsingin Guggenheim-museo antaisi suomalaiselle taiteelle ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja globaalia näkyvyyttä. • Museo toisi nähtävillemme kansainvälisiä taideaarteita ja olisi upea lisä Helsingin kulttuurielämään. • Museo antaisi ainutlaatuisia mahdollisuuksia taidekasvatukseen. • Uusimpana verkoston jäsenenä Helsingin Guggenheimilla voisi kokeilla uusia uraa uurtavia lähestymistapoja ja teknologioita.

More Related