Sisältö

1. EAKR – toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian 2007-2013 arviointiRaportointi seurantakomiteoille kesäkuu 2010Aalto yliopisto (HSE Pienyrityskeskus)Gaia Consulting OyNet Effect Oy

2. Sisältö • Arviointitehtävä • Arvioinnin eteneminen ja uusi keväällä 2010 koottu aineisto • Yhteiset havainnot • Teema 1 keskeiset havainnot • Teema 2 keskeiset havainnot • Teema 3 keskeiset havainnot • Teema 4 keskeiset havainnot • Työvaiheet ennen seuraavaa raportointia

3. Arviointitehtävä • Arviointien tavoitteena on tuottaa ohjelmaa toteuttaville viranomaisille ja sidosryhmille tietoa siitä, miten ohjelmien toteutuksessa on edistytty ja mitkä ovat olleet toiminnan tulokset ja vaikuttavuus. • Arviointien tarkoituksena on keskittyä pääasiassa ohjelmien strategiseen arviointiin. • Laadullinen arviointi on keskeistä.

4. Arviointikysymysten jäsennys integroituna EAKR- ohjelmien ja kansallisen rakenne-rahastostrategian arviointiin

5. Arviointityön toteutus Arviointi tehdään neljänä kaikki ohjelmat läpileikkaavana teemana: Teema 1. Yritystoiminnan edistäminen (Aalto yliopisto - HSE Pienyrityskeskus) Teema 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen (Gaia Consulting Oy) Teema 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (Net Effect Oy) Teema 4. Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys (Gaia Consulting Oy)

6. Arviointi syksyllä 2009 • Teemoittaiset suunnitelmat esiteltiin ohjausryhmälle 8.9.2009 • Haastattelukierros syys-lokakuussa 2009 pääasiassa maakuntaliittojen aluekehitysvastaaville (24 haastattelua) • Elinkeino- ja yrittäjäjärjestöjen haastattelut (6 haastattelua) • Rahoittajatahoille ja TL 1 avainryhmille suunnattu sähköinen kysely (126/325 vastausta, 39%) • EURA- ja TUKI2000-rekisteriaineistot • Muut dokumenttiaineistot; Rakennerahastostrategia 2007–2013, suuralueittaiset EAKR-toimenpideohjelmat ja vuosiraportit …. • Hankevalintaraportti 16.10.2009 • 1. väliraportti 6.11.2009 • Raportointi seurantakomiteoille joulukuussa 2009

7. Arvioinneissa kerätty lisäaineisto keväällä 2010 • Teemakohtaiset tapaustutkimukset keväällä 2010 • Teema 1: 8 tapaustutkimusta kattaen eri suuralueet ja vaikutusmekanismeiltaan erityyppisiä hankkeita, 40 haastattelua yrityksille, jotka ovat olleet mukana TL 1 hankkeissa • Teema 2 ja 4: 16 tapaustutkimusta kattaen 30 projektia, haastatteluja 23 kpl • Teema 3: 8 tapaustutkimusta, haastatteluja 8 kpl • Kyselyjen toteutus • TL 1 kehittämishankkeille kysely, 27 vastausta, vastausprosentti 54 % • TL 1 kehittämisavustusta saaneille yrityksille, 455 vastausta, vastausprosentti 26 % • TL 2 hankkeille kysely, 164 vastausta, vastausprosentti 47 % • TL 3 MYR sihteeristö kysely, 65 vastausta, vastausprosentti 29 % (tässä teema 1 ja 4 kysymyksissä mukana) • TL 3 hankkeille kysely, 127 vastausta, vastausprosentti 27 % • Teema 4 kysymyksiä sisällytetty Teema 3 ja Teema 2 kyselyihin • 2. väliraportti 7.5.2010 • Raportointi seurantakomiteoille 31.5.-10.6.2010

8. Yhteiset havainnot kevään 2010 aineistosta (1/2) • Projektimaisen toiminnan taidot ovat kasvaneet, hankehallinto on vähemmän hankalaa kuin ennen • Hankehallinnointi vaatii ammattitaitoa ja on kasautunut tietyille tahoille – Tehokasta, mutta tukeeko uudistumista ja kannustaako aitoon kilpailuun? • Rakennerahastot ovat opettaneet myös hallinnon projektinomaiseen toimintaan – Miten taataan pitkäjänteisyys ja jatkuvuus hankkeiden päätyttyä? • Lisäarvoa ja vaikuttavuutta syntynyt uusista ideoista, yhteistyökumppaneista ja verkoston pystyttämisestä, mutta työn jatkuvuudesta ja tulosten käyttöönotosta ei ole selkeää visiota • Aineistossa ristiriitaisia havaintoja yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksista • Toisaalta kumppanuus jäänyt marginaaliseksi – toisaalta yritysyhteistyön mainitaan vahvistuneen • Kumppanuuden syvyys? • Toimintamallit?

9. Yhteiset havainnot kevään 2010 aineistosta (2/2) • Toimintaympäristön muutokset - taantuma ja rakennemuutokset alueilla - ovat merkittävästi vaikuttaneet hankkeiden aktiiviseen toteutukseen (erityisesti TL 1 ja TL 2 ja teema 4 asioissa) • Yritysyhteistyö on muuttanut muotoaan hankkeissa – osa yrityksistä poistunut, mutta osa on entistä sitoutuneempia • Taustalla taloudellista lamaa syvempi rakennemuutos, johon tulisi nyt aktiivisesti fokusoiden suunnata rakennerahastovaroja • Rakennerahastojen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan tukemisessa tulee yhä merkityksellisemmäksi. Rahoituksen kohdentaminen strategisesti fokusoiden yhä tärkeämpää. • Rahoituksen käytön vastuu siirretty toimijoille – strategiset valinnat ja vaatimukset pitäisi tulla tiukemmin rahoittajatahoilta • Hankevalmisteluvaiheen sparrausapu on tärkeää ja tämä toiminta tulisi tehdä läpinäkyvämmäksi ja tasapuolisemmaksi

10. Teema1: Yritystoiminnan edistämisessä edistytty odotusten mukaisesti Tl 1 kehittämishankkeiden eteneminen suhteessa aikaan ja tavoitteisiin, n=27 • Maakuntaliittojen kautta rahoitetut kehittämis-hankkeet ovat pääosin edenneet odotusten mukaisesti ja tulevat saavuttamaan ohjelmien tavoitteiden mukaisia tuloksia. • Vaikutusten arvioidaan ilmenevän valtaosin 3 – 5 vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä, Pohjois-Suomessa puolet vaikutuksista ilmenee jo toteutusaikana, Länsi-Suomessa vaikutukset ilmenevät lähes täysin viiden vuoden sisällä hankkeen päättymisestä. • Osa Pohjois-Suomen kehittämishankkeista ei taloudellisen taantuman takia tule saavuttamaan tavoitteitaan. • Kasvuyritysten tukemisessa ja kansain-välistymisen edistämisessä on suhteessa tavoitteisiin onnistuttu hieman odotuksia heikommin, mihin on yhtenä tekijänä vaikuttanut heikentynyt markkinatilanne.

11. Teema1: klusterien kehittäminen ja yritystoiminnan edellytysten tukeminen korostuvat • Yritysyhteistyö, verkostoituminen sekä tutkimus- ja kehittämistyö ovat hankkeissa tärkeitä toiminta-tapoja. Painotukset tukevat verkostojen ja klustereiden kehittymistä, mikä on tärkeä tavoite kaikilla suuralueilla. • Hanketoiminta on paljolti yritystoiminnan kehittymisen edellytysten luomista: parannetaan tietoisuutta kehittämistarpeista ja mahdollisuuk-sista, tuodaan esille jatkuvan kehittämisen tärkeys ja pyritään systemaattiseen uuden oppimisen aikaansaamiseen. • Kehittämishankkeista yli kaksi kolmasosaa arvioi toteutusympäristössä tapahtuneen sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat tuotoksiin, tavoit-teiden saavuttamiseen ja vaikutuksiin. • Yritysten mukaansaanti on haastavaa, toisaalta osa vakaalla pohjalla olevista yrityksistä on nyt aiempaa kiinnostuneempia panostamaan kehitys-toimintaan. Toimenpiteiden painottuminen kehittämishankkeissa, n= 27

12. Teema1: pysyvimpiä vaikutuksia tuottavuuden tehostumiseen, tuotantokapasiteettiin ja laatuun • Yritysten kehittämisavustusten yleisin käyttö-tarkoitus ovat olleet investoinnit. Keskimäärin kokonaisinvestointi on ollut runsaat 400 000 euroa ja siihen myönnetty avustus noin 90 000 euroa. • Rahoituksen vaikutusten arvioidaan näkyvän yritysten liiketoiminnassa erityisesti toiminnan ja tuotteiden laadussa, tuotanto- ja toiminta-prosessien kehityksessä, yrityksen imagossa ja asiakastyytyväisyydessä. Alueelliset erot ovat hyvin vähäisiä. • Merkittävin pysyvä vaikutus yritystasolla syntyy kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden tehostumisen, tuotantokapasiteetin kasvamisen tai laadun parantumisen kautta. Eräissä yrityk-sissä investoinnin mahdollistava avustus on ollut ratkaisevaa toiminnan jatkamisen kannalta. Kehittämisavustusten arvioidut vaikutukset rakennerahasto-strategian tavoitealueilla, n=455

13. Teema1: merkittävä lisäarvo yritystoiminnan edistämisen kannalta • Maakuntaliittojen kautta rahoitettujen kehittämishankkeiden vuotovaikutus näyttää jäävän erittäin pieneksi eli hankera-hoituksen lisäarvo on tältä osin suuri; hankkeet toimivat niillä kehittämisen alueilla, joita kansallisella tai muulla rahoituksella ei tällä hetkellä tueta. Yritysten kehittämisavustusten vuoto-vaikutusten arvioitu suuruusluokka on tavanomaisella tasolla. • Toimintalinjan tämänhetkinen toteutuminen tukee hanke-aineiston valossa hyvin rakennerahastostrategian tavoitteita, vaikka yritysten mukaansaanti kehittämishankkeisiin on taantuman vuoksi ollut haastavaa. • Toimintaympäristön muutosten takia tavoitteita ja rahoituksen allokaatiota tulee tarkastella kriittisesti perustuen ennakoivaan kehitystrendien analysointiin.

14. Teema 2 (innovaatiotoiminta) koettu onnistuneena, haasteena projektimaisuus ja yhteistyön vakiinnuttaminen • Toimintalinjan 2 projektien koettiin edenneen tähän mennessä erittäin onnistuneesti pääaihealueillaan. • Vastaajista noin 72 % koki, että projekti on pääaihealueellaan tähän mennessä toteutunut onnistuneesti tai erittäin onnistuneesti • Erittäin onnistuneeksi projektin toteutuksessa pidettiin yhteistyötä ja yhteistoimintaa, eri toimijoiden aktivointia ja innostuneisuutta sekä verkottumista erityisesti kansallisella, mutta myös kansainvälisellä tasolla. • EAKR-rahoituksella on ollut ratkaiseva merkitys projektin toteuttamiselle. Rahoituksen merkitys on kasvanut taantuman tähden. Mahdollisuudet saavuttaa työllisyystavoitteet ja uusien yritysten määrälliset tavoitteet ovat heikentyneet. • Verkostoituminen ja uusi yhteistyö todennäköisesti tuottaa suurempia hyötyjä ohjelmakauden edetessä. • Haasteeksi tulee nousemaan käynnistetyn yhteistyön jatkuvuus – innovaatiotoiminta vakiintuminen, kriittisen massan saavuttaminen ja yhteistyöhän vaadittavan luottamuksen syntyminen vaatii pitkän ajan (10–15 vuotta) • Projektimaisen toiminnan painottuminen on haaste (vrt. teemojen yhteiset havainnot)

15. EAKR-ohjelmalla on ollut lisäarvoa verkostojen syntymisessä ja ylläpitämisessä (toimijajako) Maakuntaliitto (N=4) Kunta (N=12) Kuntayhtymä (N=33) Tutkimuslaitos (N=8) Yliopisto (N=43) Yritys (N=8) Kehitysyhtiö tms. (N=24) Järjestö/yhdistys (N=6) Säätiö (N=4) Muut (mm. amk:t) (N=21)

16. EAKR-ohjelmalla on ollut lisäarvoa verkostojen syntymisessä ja ylläpitämisessä (aluejako) Pohjois-Suomen alue (N=61) Itä-Suomen alue (N=39) Länsi-Suomen alue (N=46) Etelä-Suomen alue (N=18)

17. Teema 2 (innovaatiotoiminta): ylimaakunnallisuus edellyttää joustavuutta • Tutkimustulosten kaupallistamiseen ja korkean osaamisen kasvuyritystoimintaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota projekteissa ja ohjelmatoiminnassa. • Projektien innovaatiotoiminta painottaa verkostoitumista, yhteistyötä ja ideoiden vaihtoa – vaarana on, että tulosten vieminen käytäntöön ja yritystoiminnaksi ontuu • Projektien ylimaakunnallisen yhteistyön on koettu olevan pääosin erittäin tärkeää, toimivaa ja hyödyllistä. Useille aloille ylimaakunnallinen yhteistyö on elinehto (osaajat harvassa) . • Haasteiksi koettiin muun muassa eri maakuntaliittojen ja ELY-keskusten käytäntöjen poikkeavuudet ja rahoituksen hoituminen kahden maakunnan kautta. • Ohjelmien aluerajauksien ja byrokratian tulisi olla joustavampaa hankkeiden käytännön toteutuksessa ja alueellisten rahoittajaviranomaisten kesken tulisi olla enemmän koordinaatiota. • Samantyyppisten tai samoilla sisältöalueille kohdistuvien projektien keskinäistä synergiaa tulisi hyödyntää paremmin yli alue- ja ohjelmarajojen. • Nykyistä paremmin kansainvälistymisen tarpeet ja kansainvälisten verkostojen kehittäminen.

18. Teema 2 (innovaatiotoiminta): strategisesti osuvia toimia, joiden vakiinnuttaminen haaste • Projektien nähdään kytkeytyneen hyvin maakunnallisiin strategisiin painopisteisiin. • Projektit pystytään hyvin asemoimaan osaksi laajempaa strategista kokonaisuutta. • Projekteissa tehty konkreettinen työ on tuonut uskottavuutta alueen osaamiselle. • Projektien nähtiin edistäneen osaamisklusterien kehittämistä tiivistäen yhteistyötä eri tahojen kesken ja tuoneen mukaan uusia kumppaneita. • Projekteista suuri osa on vielä alkuvaiheessa eikä voida arvioida projektin onnistumista osaamisklusterien kehittämisessä. • Nyt kiinnitettävä huomiota jo projektien jälkeisen toiminnan vakiinnuttamiseen. • EAKR-ohjelmalta toivottiin ensisijaisesti nykyistä pitkäjänteisempää rahoitusta • Projektien välistä temaattista synergiatyötä tulisi vahvistaa ja määrätietoisesti koota eri projekteja yhteen klusterien vahvistamiseksi.

19. TL 3: Strateginen osuvuus alueiden tarpeisiin hyvä, toteuma ja lisäarvo edellyttävät lisähuomiota • Ympäristönsuojelu • Merkitystä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen ei nähdä kovin suurena • Toisaalta tavoitteet ovat MYRS:ien mielestä toteutuneet parhaiten • Matkailu • Päästy lähimmäs tavoitetasoa • Saavutettavuuden parantaminen • Etäisyys tavoitteiden ja saavutusten välillä suurin • Palvelukokeilu • Nousee esiin erityisenä hallinnollisena ongelmana • Jäljessä tavoitteista • Itä-ja Pohjois-Suomen TL 3:n toimenpiteitä pidetään kautta linjan merkittävimpinä alueelliselle kehitykselle kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa

20. Teema 3: Lisäarvoa ja kysyntää erityisesti infrahankkeissa • Noin puolet MYR-sihteeristövastaajista mainitsi infrastruktuuri- ja ympäristöhankkeiden olevan luonteeltaan sellaisia, jotka kuuluisivat valtion rahoitettaviksi • Osa hankkeista nähdään ohjautuneen yhä vähemmän lisäarvoa tuottavaan suuntaan kuin aikaisemmin • Toisaalta nähdään, että hyviäkin hankkeita on jätetty rahoittamatta, koska resurssit eivät ole riittäneet. • Ohjelmilta kaivataan selkeyttä ja ennen kaikkea hankevalintojen priorisointia. • Verkostot julkissektorikeskeisiä, mutta hankkeista nousee esiin myös vahvistunut yritysyhteistyö, poikkitoimialaiset verkostot ovat antaneet mahdollisuuden uudenlaisen yritysyhteistyön kehittymiseen

21. TL 3: laman vaikutukset koetaan erityisen suurina kunnissa ja järjestökentällä

22. TL 3: palveluratkaisuissa toimet kohdistuvat erityisesti laatuun, saavutettavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen

23. Teemaa 4 (ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys) koskevat keskeiset havainnot • Ympäristövaikutusten ja kestävän kehityksen kysymyksissä projektit vaihtelevat suuresti (TL3:ssa välittömät ympäristövaikutukset ovat selvästi enemmän esillä kuin TL2:ssa, jossa vaikutukset pääosin välillisesti positiivisia) • Projektien ympäristöpositiivisuuden arviointi tulkinnanvaraista ja välillisten vaikutusten (sekä ympäristöpositiiviset että -negatiiviset) arviointi osin vajavaista. • Hankevalinta näyttää kuitenkin karsivan hyvin pois ”riittävän” ympäristönegatiiviset hanke-ehdotukset. • Osassa projekteja ympäristövaikutuksia voisi selvittää ja seurata laajemmin ja tarkemmin kuin nyt (jos projekti ympäristöpositiivinen). EAKR-projekteille voisi olla myös olemassa ympäristöohjeet siltä osin kuin projektit tavoittelevat esimerkiksi kestävän liiketoiminnan kehittämistä. • Suurimmassa osassa projekteista tasa-arvokysymyksiä ja/tai syrjimättömyyttä ei oltu erityisesti huomioitu tai näitä ei pidetä olennaisina.

24. Ympäristökysymyksillä on joko vähäinen tai merkittävä vaikutus projektien valintaan ja konkreettiseen toteutukseen (TL 2 kysely) Pohjois-Suomen alue (N=61) Itä-Suomen alue (N=39) Länsi-Suomen alue (N=46) Etelä-Suomen alue (N=18)

25. Työvaiheet ennen seuraavaa raportointia (29.10.2010 Raportti seurantakomiteoille) • Tapaustutkimukset jatkuvat • Teema 2 & 4: Toisen kierroksen haastatteluaineiston kokoaminen pitkittäistarkastelua varten • Teema 3: Hyödynsaajatarkastelut 8 tapaustutkimuksen osalta, syventäminen • Aineistoanalyysi • Teema 2 & 4: EURA 2007 aineistoanalyysin toisto • Suuralueittaiset tilaisuudet arvioijien yhteistyönä • Pohjois-Suomi: 13.10.2010 Oulu • Itä-Suomi: 15.10.2010 Kuopio • Länsi-Suomi: odotetaan ehdotusta päivästä (lähetetty kaksi kyselyä jo) • Etelä-Suomi: tiistai 28.9.2010 Lahti tai Hämeenlinna (odotetaan vielä varmistusta)