1 / 159

Teema 1. Sukellus aistien maailmaan

T

adamdaniel
Download Presentation

Teema 1. Sukellus aistien maailmaan

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    3. Teema 1. Sukellus aistien maailmaan

    4. Kerhokerta 1. Johdatus aisteihin

    5. Harjoitus 1.1. Ihmisen viisi aistia

    6. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? Oppilaat voivat tehdä tehtävää varten oheisen kaltaisen taulukon tai käyttää oppaassa olevaa monistetta. TAULUKON SELITYKSET Yksi aisti = päätelmä, kun näytettä tarkastellaan yhdellä aistilla Kaikki aistit = päätelmä, kun näytettä tarkastellaan kaikilla aisteillaOppilaat voivat tehdä tehtävää varten oheisen kaltaisen taulukon tai käyttää oppaassa olevaa monistetta. TAULUKON SELITYKSET Yksi aisti = päätelmä, kun näytettä tarkastellaan yhdellä aistilla Kaikki aistit = päätelmä, kun näytettä tarkastellaan kaikilla aisteilla

    7. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? Saat eteesi erilaisia ruokanäytteitä: Tarkastele kutakin näytettä käyttämällä vain sitä aistia, joka lukee näytteessä. Toimi näytteessä lukevien ohjeiden mukaan! Millaisia ominaisuuksia havaitset? Päättele havaintojesi perusteella, mitä ruokaa näytteessä on ja kirjoita päätelmäsi taulukkoon!

    8. Harjoitus 1.2. Tunnistatko ruoat yhdellä aistilla? Kun kaikki ovat tarkastelleet näytteitä yhdellä aistilla, tarkastele näytteitä käyttämällä kaikkia aistejasi: Voit esimerkiksi maistaa mukillasi mehua ja kurkistaa filmipurkissa olevan pumpulin sisälle. Päättele uudestaan, mistä ruoista on kyse ja kirjoita uusi päätelmäsi taulukkoon.

    9. Harjoitus 1.3. Jäätelöannos kaikille aisteille! Pohdi, millainen on jäätelöannos, jonka nauttimi- sessa käytetään kaikkia aisteja: Miten annokseen saadaan erilaisia ääniä? Miten annokseen saadaan erilaisia tuntoaistimuksia? Millainen annos näyttää upealta ja herkulliselta? Miten annokseen saadaan monia makuja ja hajuja? Millainen on houkutteleva nimi annokselle? Toteutetaan annokset tai suunnitellaan ne paperille!

    10. Kerhokerta 2. Näköaisti

    11. Harjoitus 2.1. Näköalias Millaisia ominaisuuksia tomaatista voidaan havaita näköaistin avulla?

    12. Työskennellään ryhmissä: Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä näköaistin avulla: Kirjoittakaa ylös sen ulkonäköä kuvailevia sanoja. Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on. Harjoitus 2.1. Näköalias

    13. Näköaisti antaa tietoa esim. väristä, muodosta, koosta, rakenteesta, läpikuultavuudesta, pinnan ominaisuuksista, tuoreudesta, liikkeestä… Esimerkkejä: pieni punertavan ruskea samea kirkas juokseva pyöreähkö kiinteä rosoinen pilaantunut hyytelömäinen Harjoitus 2.1. Näköalias

    14. Harjoitus 2.2. Värinäön merkitys syömisessä Mitä banaanien ulkonäöt kertovat niiden hajusta, koostumuksesta, mausta ja syömäkelpoisuudesta?

    15. Harjoitus 2.2. Värinäön merkitys syömisessä

    16. Harjoitus 2.3 Edessäsi on kahta eriväristä juomaa: Tarkastele niitä näköaistin avulla. Miltä arvelet niiden maistuvan? Kirjoita vihkoon tai monisteeseen! Maista molempia ja kuvaile vihkoon tai monisteeseen, miltä ne maistuvat. Ympyröi se juoma, joka maistuu mielestäsi paremmalta. Älä lausu havaintojasi ja ajatuksiasi ääneen!

    17. Edessäsi on kahta samannäköistä juomaa, A ja B: Katso niitä tarkkaan. Eroavatko ne ulkonäöiltään? Onko esim. niiden värisävyssä, läpinäkyvyydessä, kuplivuudessa, rakenteessa tai liikkeessä eroja? Kuvaile eroja vihkoon tai monisteeseen! Maista juomia ja vertaile niiden makuja. Ympyröi se, kumpi maistuu mielestäsi paremmalta. Harjoitus 2.3

    18. Eriväriset juomat olivat samaa mehua! Näköaistimme voi johtaa harhaan. Värin perustella päättelemme punaisen mehun maistuvan esimerkiksi punaisille marjoille. Mielikuvamme on niin voimakas, että emme huomaa mehun oikeaa makua. Harjoitus 2.3

    19. Samannäköiset juomat olivat eri juomia! Vaikka juomat näyttävät nopeasti vilkaistuina samanlaisilta, voi niissä havaita pieniä eroavaisuuksia ulkonäössä ja maussa. Harjoitus 2.3

    20. Etsi ja leikkaa lehdistä ja mainoksista kuvia ruoka- annoksista. Tee havaintoja niiden ulkonäöistä: Millainen annos näyttää herkulliselta? Millainen annos näyttää kauniilta tai tyylikkäältä? Millainen annos ei herätä ruokahalua? Vinkki: Tee kuvista isoja kuvakoosteita esim. kartongille ja kirjoita kuvien alle ajatuksia ruokien ulkonäöistä. Harjoitus 2.4. Millainen on herkullinen annos?

    21. Keskustelunaiheita: Mikä tekee annoksesta esimerkiksi herkullisen, kauniin tai epämiellyttävän näköisen? Voiko ruoan ulkonäköön luottaa? ”Moni kakku päältä kaunis.” Harjoitus 2.4. Millainen on herkullinen annos?

    22. Kerhokerta 3. Hajuaisti

    23. Harjoitus 3.1. Erotatko perunan omenasta? Työskennellään ryhmissä: Kuorikaa ja raastakaa omena ja peruna erillisille lautasille. Muut paitsi yksi oppilas: Laittakaa silmät kiinni ja pitäkää nenää tiukasti tukossa sormilla. Silmät auki oleva oppilas: Anna kaikille suuhun vuorotellen lusikalliset peruna- ja omenaraas-tetta. Erottavatko maistajat kumpi on kumpaa? Vaihdetaan maistamisvuoroja!

    24. Harjoitus 3.1. Erotatko perunan omenasta? Pohdittavaa: Miksi omenan ja perunan erottaminen nenä tukossa ei ole aivan helppoa? Mistä omenan ja perunan pystyy kuitenkin tunnistamaan?

    25. Harjoitus 3.2. Hajualias Haistele ruokanäytettä: Keksi hajua kuvailevia sanoja, sekä adjektiiveja että substantiiveja. Kuvaile myös, mitä haju tuo mieleen. Pohdi: Millaisia ruoan ominaisuuksia hajuaistilla voidaan havaita?

    26. Työskennellään ryhmissä: Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä hajuaistin avulla: Kirjoittakaa ylös sen hajua kuvailevia sanoja. Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on. Harjoitus 3.2. Hajualias

    27. Hajuaisti antaa tietoa esim. tuoreudesta sekä raaka-aineista ja niiden määristä. Harjoitus 3.2. Hajualias

    28. Hajun herättämät mielikuvat: JOULU, MUMMON KEITTIÖ, KOIRA, LAPSUUS… Lähdettä kuvaavat ilmaukset: PULLA, KANELI, SAVU, PALANUT MAITO Miellyttävyyttä ilmaisevat sanat: MIELLYTTÄVÄ, KUVOTTAVA, TAIVAALLINEN… Vaikutuksia kuvaavat sanat: RENTOUTTAVA, VIRKISTÄVÄ, HERMOSTUTTAVA… Muita ominaisuuksia kuvaavat sanat: VOIMAKAS, HAPAN, PISTÄVÄ, TERÄVÄ, SELKEÄ, EPÄMÄÄRÄINEN, YKSINKERTAINEN, MONIPUOLINEN, TUTTU… Hajuja voi kuvailla esim. seuraavilla sanoilla:

    29. Harjoitus 3.3. Haistellaan mausteita! Purkeissa on eri mausteita: Avaa varovasti jonkin purkin kansi. Pidä purkkia nenäsi alla ja haistele. Sulje kansi! Kirjoita vihkoon purkin numero ja purkissa olevaa hajua kuvailevia sanoja tai hajun mieleen tuomia asioita. Käy tällä tavalla läpi kaikki purkit!

    30. Harjoitus 3.4. Samaa tuoksua eri muodoissa Vertaile eri tuotteiden tuoksuja. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Missä tuotteessa tuoksu on makein ja missä happamin? Missä tuotteessa on voimakkain tuoksu? Minkä tuotteen tuoksu muistuttaa vähiten aitoa marjaa tai hedelmää? Miksi? Mitä muita eroja tuotteiden tuoksuissa havaitset?

    31. Kerhokerta 4. Tuntoaisti

    32. Harjoitus 4.1 Tuntoalias Tunnustele ympärillä olevia kohteita, esim. pöydän pintaa tai omaa päätä ja keksi tuntoaistimuksia kuvailevia sanoja. Pohdi, mitä tuntoaisti kertoo ruoan laadusta.

    33. Harjoitus 4.1 Tuntoalias Työskennellään ryhmissä: Tarkastelkaa saamaanne ruokanäytettä tuntoaistin avulla: Kirjoittakaa ylös sanoja, jotka kuvaavat näytteet tuntoaistin avulla havaittavia ominaisuuksia Kuvailkaa näytettä keksimillänne sanoilla muille. Muut päättelevät, mikä näyte on.

    34. Harjoitus 4.1 Tuntoalias Tuntoaisti antaa tietoa: rakenteesta, kuten pinnan ominaisuuksista ja kovuudesta, raaka-aineista, koosta sekä muodosta Esimerkiksi: karhea kevyt ilmava kostea kiinteä kuuma polttava lämmin jäätävä suussa kihelmöivä tulinen viilentävä

    35. Harjoitus 4.2. Kuumat ja kylmät ruoat Kosketa kuumaa, huoneenlämpöistä ja kylmää vesiastiaa ja pohdi: Mitä ruokia tulee mieleesi eri lämpötiloista? Miksi joitain ruokia syödään kuumina, joitain huoneenlämpöisinä ja joitain kylminä?

    36. Harjoitus 4.3 Suutuntuma Tutustutaan ruokanäytteiden suutuntumaan yksi kerrallaan: Miltä näyte tuntuu suussa heti suuhun tullessaan? Miltä näyte tuntuu suussa, kun sitä on jo jonkin aikaa pureskeltu? Keksi suutuntumaa kuvaavia sanoja! Pohdi, mikä merkitys ruoan suutuntumalla on ruoan miellyttävyydelle. Kiinnitä huomiota myös ruoan lämpötilaan!

    37. Harjoitus 4.4. Kuumat ja kylmät aistimukset Maista ensin pastillia ja sitten chilikastiketta (kaada astiassa olevalla lusikalla pieni määrä kastiketta omalle lusikallesi): Millaisia tuntoaistimuksia havaitset suussa? Oliko näytteiden todellinen lämpötila eri kuin havaitsemasi tuntoaistimus?

    38. Kemotuntoaistimuksen lähteitä elintarvikkeissa

    39. Kerhokerta 5. Kuuloaisti

    40. Harjoitus 5.1. Kuunnellaan ruokaa! Jokainen tuottaa vuorollaan jonkin äänen annetuilla elintarvikkeilla tai välineillä siten, että muut eivät näe. Muut keksivät sanoja, jotka kuvailevat kuuluvaa ääntä ja pohtivat, mistä ääni voisi olla lähtöisin.

    41. Harjoitus 5.1. Kuunnellaan ruokaa! Keskustelunaiheita: Mikä merkitys äänillä on ruokailukokemuksessa? Havahdutko himoitsemaan ruokaa, kun kuulet jonkun avaavan jääkaapin oven? Mitä tulee mieleesi tehosekoittimen äänestä? Alkaako mielesi tehdä karkkia, kun kuulet pussin rapinaa?

    42. Harjoitus 5.2. Onko ruoan nimellä väliä? Työskennellään ryhmissä: Keksikää nimi kuvitteelliselle ruoalle, esim. voileivälle, jäätelöannokselle tai pitsalle. Kuvitelkaa mitä se sisältää. Esimerkki: Jäätelöannos ”Sininen hetki” sisältää vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta. Kerätään keksityt nimet taululle. Pohditaan, mitä muiden keksimät ruoat voisivat nimien perusteella sisältää.

    43. Harjoitus 5.2. Onko ruoan nimellä väliä? Keskustelunaiheita: Miten ruokien nimet vaikuttavat mielikuviimme ruoasta? Keksi esimerkkejä! Oletko tilannut ruokaa, jonka nimi ei vastannutkaan odotuksia?

    44. Harjoitus 5.3. Mitä äänet kertovat ruoan laadusta ja rakenteesta? Vertailkaa ryhmissä seuraavista elintarvikepareista lähteviä ääniä. Elintarvikkeita voi pilkkoa, rutistaa, kuoria, kaataa lasiin ja pureskella. ”tuore limonadi” — limonadi, josta hiilihappoa on haihtunut tuore leipä — vanha leipä kypsä banaani — raaka / ylikypsä banaani

    45. Harjoitus 5.3. Mitä äänet kertovat ruoan laadusta ja rakenteesta? Pohdittavaa: Miten ääni kertoo, että limonadipullo on vasta avattu, leipä on tuoretta tai banaani on kypsä?

    46. Harjoitus 5.4. Maailman äänekkäin ja maailman hiljaisin ateria Työskennellään ryhmissä: Valmistakaa annetuista elintarvikkeista ja välineistä joko maailman äänekkäin tai hiljaisin ateria. Ateria voi olla hyvinkin yksinkertainen. Esittäkää esittävät omasta ateriasta lähteviä ääniä muille.

    47. Harjoitus 5.4. Maailman äänekkäin ja maailman hiljaisin ateria Keskustelunaiheita: Kumpi ateria, hiljainen vai äänekäs, kuulosti miellyttävämmältä? Miksi? Millainen olisi äänimaailmaltaan miellyttävä ruokailutilanne?

    48. Kerhokerta 6. Makuaisti

    49. Harjoitus 6.1. Perusmakujen tunnistaminen Perusmaut ovat: MAKEA SUOLAINEN HAPAN KARVAS UMAMI (”lihan makuinen”)

    50. Harjoitus 6.1. Perusmakujen tunnistaminen

    51. Harjoitus 6.2. Etsitään makuja! Maistele tarjolla olevia elintarvikkeita ja etsi niistä perusmakuja: Kirjoita vihkoon elintarvikkeen nimi ja mitä perusmakuja siinä ITSE maistat. Älä katso kaverisi vastauksia. Omat havaintosi ovat yhtä oikeita. Huomaa, että yhdessä elintarvikkeessa maistuu usein useampia perusmakuja!

    52. Harjoitus 6.2. Etsitään makuja! Keskustelunaiheita: Miksi saatoit havaita elintarvikkeissa eri makuja kuin muut? Mitkä tekijät vaikeuttavat perusmakujen havaitsemista elintarvikkeissa?

    53. Harjoitus 6.3. Makujen peittyminen Maista juomia A ja B: Kumpi juomista maistuu makeammalle? Kumpi juomista maistuu happamammalle? Päättele, kummassa juomassa on enemmän sokeria? Katso juomien pakkausmerkinnöistä, kuinka paljon niihin on lisätty sokeria.

    54. Harjoitus 6.3. Makujen peittyminen Maista vaniljajogurttia ja vaniljakastiketta: Kumpi niistä maistuu makeammalle? Kumpi niistä maistuu happamammalle? Päättele, kummassa tuotteessa on enemmän sokeria? Katso jogurtin ja kastikkeen pakkausmerkinnöistä, kuinka paljon niihin on lisätty sokeria.

    55. Harjoitus 6.3. Makujen peittyminen Pohdittavaa: Miksi makuaisti ei kerro, kuinka hapanta (kemiallisesti) ruoka todellisuudessa on? Kuinka monta grammaa sokeria on yhdessä litrassa sokeroitua virvoitusjuomaa? Kuinka montaa teelusikallista tämä määrä vastaa? Teelusikallinen sokeria painaa n. 4 g. Oppilaita voidaan muistuttaa siitä, että makuaisti ei välttämättä kerro kuinka hapanta KEMIALLISESTI ruoka on. Esimerkiksi jogurtin kemiallinen happamuus (pH-arvo) ei muutu, kun siihen lisätään sokeria, vaikka sen maku muuttuukin vähemmän happamaksi. Makeus ja happamuus eivät myöskään ole toistensa vastakohtia, vaikka joskus niin luullaan. Happaman (kemiallisesti) vastakohta on emäksinen.Oppilaita voidaan muistuttaa siitä, että makuaisti ei välttämättä kerro kuinka hapanta KEMIALLISESTI ruoka on. Esimerkiksi jogurtin kemiallinen happamuus (pH-arvo) ei muutu, kun siihen lisätään sokeria, vaikka sen maku muuttuukin vähemmän happamaksi. Makeus ja happamuus eivät myöskään ole toistensa vastakohtia, vaikka joskus niin luullaan. Happaman (kemiallisesti) vastakohta on emäksinen.

    56. Harjoitus 6.4 Maailman herkullisin voileipä! Kasaa pieniä voileipiä yhdistelemällä monipuolisesti eri päällysteitä. Yritä luoda leipiä, joissa maistuvat kaikki perusmaut. Kokeile esim. seuraavaa yhdistelmää: balsamietikkaa hunajaa rukolan lehtiä leikkelettä juustoa omenan siivuja pippuria

    57. Harjoitus 6.4 Maailman herkullisin voileipä! Pohdittavaa: Herkullisessa ruoassa maistuu usein monia eri perusmakuja. Keksi esimerkkejä tällaisista ruoista! Mitä hyötyä ihmiselle on siitä, että hän pitää ruoasta, jossa on monia makuja?

    58. Teema 2. Kaikki aistit käyttöön!

    59. Kerhokerta 7. Leipomisen salaisuudet

    60. Harjoitus 7.1. Tutustutaan suomalaisiin viljoihin! Edessäsi on eri viljoista valmistettuja jauhoja. Kuvaile seuraavia aistittavia ominaisuuksia vihkoon: värisävy: esim. kellertävä, tunkkainen, monivärinen... rakenne (näkö- ja tuntoaistilla): esim. karkea, paakkuuntuva, pölyävä… haju ja maku: esim. voimakas, helppo tunnistaa… ääni liikuteltaessa: esim. ropiseva, suhiseva…

    61. Harjoitus 7.1. Tutustutaan suomalaisiin viljoihin! Keskustelunaiheita: Mikä on vilja? Millaisia kotimaisia ja ulkomaisia viljatuotteita käytät päivittäin? Millaisia tuotteita eri viljoista valmistetaan?

    62. Harjoitus 7.1. Tutustutaan suomalaisiin viljoihin! Linkkivinkkejä: www.leipatiedotus.fi – Tietolaari – Vilja ja viljalajit www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Viljavalmisteet

    63. Harjoitus 7.2. Selvitetään sitkon salaisuus! Millaisia vaiheita on leivän leipomisessa? taikinan valmistaminen taikinan vaivaaminen ? sitko taikinan kohottaminen leivän muotoileminen ja kohottaminen paistaminen

    64. Harjoitus 7.2. Selvitetään sitkon salaisuus! Toisessa mukissa on 0,5 dl vehnäjauhoja ja toisessa 0,5 dl ruis- tai ohrajauhoja: Lisää molempiin n. 1 ½ ruokalusikallista vettä siten, että syntyy sopivan paksuista taikinaa. Vaivaa ja pyörittele ruis- tai ohrajauhotaikinasta kiinteä pallo. Toista kohta 2. vehnäjauhotaikinalla. Mitä havaitset?

    65. Harjoitus 7.2. Selvitetään sitkon salaisuus! Pohdittavaa: Miten ruis- / ohrajauhopallo eroaa vehnäjauho-pallosta? Miltä pallot tuntuvat käsissä? Mikä on tuntoaistin merkitys leivonnassa? Mitä vehnäjauhojen ilmiötä tehtävässä havain-nollistetaan? Mikä on sen merkitys leivonnassa? Miksi keliaakikot eivät syö vehnä- ohra- tai ruisjauhoja?

    66. Harjoitus 7.2. Selvitetään sitkon salaisuus! Linkkivinkkejä: www.keliakialiitto.fi – Tietoa keliakiasta ja keliaakikon ruokavaliosta www.leipatiedotus.fi – Tietolaari – Leivän tuotanto www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Elintarviketeollisuus – Elintarvikkeiden valmistus – Viljavalmisteet www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Viljavalmisteet

    67. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Tarkastele hiivaa ja kuvaile sen aistittavia ominaisuuksia: Millaiselta se tuoksuu? Millaiselta se tuntuu sormissa? Millaiselta se näyttää ulkoapäin ja sisältäpäin? Millaiselta se maistuu?

    68. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Tutustutaan hiivalla kohottamiseen: Kaada pulloon noin 1 dl lämmintä vettä ja murenna joukkoon hiiva. Lisää noin 2 tl sokeria. Sekoita pulloa heiluttelemalla. Laita pullon suulle ilmapallo ja jätä pullo rauhalliseen paikkaan, mieluiten tiskipöydälle. Tarkkaile pulloa n. 5 minuutin välein. Mitä tapahtuu?

    69. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Tutustutaan leivinjauheella ja soodalla kohottamiseen! Piirrä oheinen taulukko:

    70. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Tarkastele leivinjauhetta ja ruokasoodaa ja kuvaile niiden aistittavia ominaisuuksia: Millaisilta ne tuoksuvat? Millaisilta ne tuntuvat sormissa? Millaisilta ne näyttävät? Onko niiden ulkonäössä eroja? Millaisilta ne maistuvat?

    71. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Kahdessa astiassa on vettä ja kahdessa on etikkaa: Tiputa pieni määrä ruokasoodaa a) veteen ja b) etikkaan. Toista sama leivinjauheella. Kirjoita taulukkoon, mitä kussakin reaktiossa tapahtuu

    73. Harjoitus 7.3. Taikinan kohottamisen monet konstit Pohdittavaa: Miksi ilmapallo täyttyi? Miten koe liittyy leivontaan? Mitä tapahtui, kun sooda reagoi etikan kanssa tai kun leivinjauhe reagoi veden kanssa? Miten reaktiot liittyvät leivontaan? Miksi soodaa laitetaan taikinoihin, joissa on esim. rahkaa tai sitruunamehua ja leivinjauhetta taikinoihin, joissa on vain vettä tai maitoa? Miten taikinan kohottaminen vaikuttaa leipomotuotteiden aistittaviin ominaisuuksiin?

    74. Harjoitus 7.4. Leipomotuotteet vertailuun! Vertaile leipomotuotteita vihkoon tai monisteeseen: Vertailtavat ominaisuudet ovat: A) kuitupitoisuus, B) huokoisuus, C) suolaisuus ja D) makeus Laita tuotteet näiden ominaisuuksien mukaan järjestykseen vihkoon tai monisteeseen siten, että tuote, jossa ominaisuus on voimakkain, saa arvon 1 ja tuote, jossa ominaisuus on toiseksi voimakkain, saa arvon 2 jne.

    76. Harjoitus 7.4. Leipomotuotteet vertailuun! Pohdittavaa: Päättele, mitä jauhoja tuotteiden valmistamiseen on käytetty. Onko tuotteita kohotettu? Jos on, niin miten? Miten tehtävässä tarkastelun kohteena olevat ominaisuudet vaikuttavat tuotteiden miellyttävyyteen? Olivatko omat arviosi tuotteiden ominaisuuksista samansuuntaisia pakkausmerkintöjen kanssa?

    77. Kerhokerta 8. Sukellus marjakiisseliin

    78. Harjoitus 8.1. Erikoisesti käyttäytyvä tärkkelys Mukissa on peruna- tai maissijauhoja eli tärkkelystä. Tarkastele tärkkelystä ja kuvaile: Millaiselta se tuoksuu? Millaiselta se tuntuu sormissa? Millaiselta se näyttää? Millaiselta se maistuu?

    79. Harjoitus 8.1. Erikoisesti käyttäytyvä tärkkelys Tarkastellaan tärkkelyksen ja veden seosta: Sekoita tärkkelyksen joukkoon reilu 1 rkl vettä, kunnes saat jämäkkää seosta, joka ei ole kovin kiinteää eikä kovin nestemäistä. Tutki, miten seos käyttäytyy, kun sitä puristaa tai kun sitä valuttaa lusikasta astiaan. Kokeile pyöritellä seoksesta palloja.

    80. Harjoitus 8.1. Erikoisesti käyttäytyvä tärkkelys Kuvaile tehtävässä valmistetun seoksen rakennetta, tuntumaa ja liikettä: Onko se kiinteää ainetta vai nestettä? Onko karheaa vai sileää? Onko se juoksevaa vai paikallaan pysyvää?

    81. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Kokeile neljää eri tapaa suurustaa kiisseliä. Niistä kaksi johtaa kokkareiseen ja kaksi tasaiseen rakenteeseen. Tarvikkeet: kattila muki puuhaarukka ruokalusikka

    82. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Mittaa 2 dl kylmää vettä ja 1 rkl peruna- / maissijauhoja. TAPA A) Mittaa kylmä vesi kattilaan ja kuumenna se kiehuvaksi. Kaada jauhot kiehuvaan veteen koko ajan sekoittaen.

    83. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Mittaa 2 dl kylmää vettä ja 1 rkl peruna- / maissijauhoja. TAPA B) Mittaa kylmä vesi kattilaan ja sekoita jouk- koon jauhot. Kuumenna veden ja jauhojen seos kiehuvaksi koko ajan puuhaarukalla sekoittaen.

    84. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Mittaa 2 dl kylmää vettä ja 1 rkl peruna- / maissijauhoja. TAPA C) Mittaa kylmä vesi kattilaan ja kuumenna se kiehuvaksi. Kaada mukiin noin 0,5 dl kylmää vettä ja sekoita jauhot veden joukkoon. Kaada jauhojen ja veden seos kiehuvaan veteen. Älä sekoita!

    85. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Mittaa 2 dl kylmää vettä ja 1 rkl peruna- / maissijauhoja. TAPA D) Mittaa kylmä vesi kattilaan ja kuumenna se kiehuvaksi. Kaada mukiin noin 0,5 dl kylmää vettä ja sekoita jauhot veden joukkoon. Kaada jauhojen ja veden seos vähitellen ohuena norona kiehuvaan veteen koko ajan puuhaarukalla sekoittaen.

    86. Harjoitus 8.2. Kiisselin rakenteen salaisuus Millaisia lopputuloksia syntyi eri suurustus- tavoilla? Miksi?

    87. Harjoitus 8.3. Arvioidaan kiisseleitä! Arvioi tarjolla olevia kiisseleitä! Kuvaile seuraavia asioita: Liikkuvuus: Miten tuote liikkuu astiassa, kun sitä pyörittelee? Esim. soljuvasti, jähmeästi… Väri: Millainen on tuotteen värisävy, värin kirkkaus ja läpinäkyvyys? Suutuntuma: Millainen on tuotteen suutuntuma? Esim. paksu, vetelä, suuhun tarttuva… Tuoksu ja maku: Miltä tuote tuoksuu ja maistuu?

    88. Harjoitus 8.3. Arvioidaan kiisseleitä! Pohdittavaa: Mitkä tekijät vaikuttavat kiisselin miellyttävyyteen? Mikä tuotteista miellyttää sinua eniten? Miksi?

    89. Harjoitus 8.4. Kotimaiset marjat Tutustu tarjolla oleviin marjoihin aistiesi avulla! Kuvaile: Mitä perusmakuja marjoissa maistuu? Kuinka voimakkailta marjat tuoksuvat? Millaisilla sanoilla niiden tuoksuja voisi kuvailla? Millaisia marjat ovat rakenteiltaan? Ovatko ne esimerkiksi kiinteitä vai vetisiä?

    90. Harjoitus 8.4. Kotimaiset marjat Keskustelunaiheita: Missä tarkastelun kohteena olevat marjat kasvavat? Milloin niitä poimitaan? Mitä niistä valmistetaan?

    91. Harjoitus 8.4. Kotimaiset marjat Linkkivinkkejä: www.arctic-flavours.fi – Arktiset Aromit ry. Tietoa ja opetusmateriaalia luonnontuotteista, kuten marjoista. www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Luonto – Marjat ja muut luonnonkasvit www.kasvikset.fi – Kasvitieto – Syötävät kasvit – Marjat

    92. Kerhokerta 9. Värikkäät vihannekset ja rouskuvat juurekset

    93. Harjoitus 9.1. Suomalaiset vihannekset ja juurekset tutuiksi Tutustutaan tarjolla oleviin kasviksiin: Minkä nimisiä ne ovat? Mitkä ovat niiden tuntomerkit? Missä ne kasvavat? Mitkä osat niistä syödään? Miten niitä käsitellään? Pilkotaan kasviksia ja maistellaan ja haistellaan niitä. Millaisia makuja ja hajuja havaitaan?

    94. Harjoitus 9.1. Suomalaiset vihannekset ja juurekset tutuiksi Jakaudutaan ryhmiin: Jokainen ryhmä saa yhden tai useamman kasviksen, johon tutustutaan kaikilla aisteilla. Kirjoitetaan vihkoon, mitä kasviksesta voidaan havaita eri aistien avulla. Selitetään muille kasvisten ominaisuuksia Alias-pelin tyyliin. Muut arvaavat mistä on kyse.

    95. Harjoitus 9.1. Suomalaiset vihannekset ja juurekset tutuiksi Linkkivinkkejä: www.kasvikset.fi – Kasvitieto – Syötävät kasvit www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Maatila – Puutarhakasvit

    96. Harjoitus 9.2. Taidetta kasviksista Jakaudutaan ryhmiin: Rakennetaan upeita herkkulautasia tarjolla olevista kasviksista. Käytetään kasviksia monipuolisesti! Vinkkejä: Juureksia voidaan raastaa. Coctail-tikkuihin voi tehdä vartaita. Lisukkeeksi voidaan valmistaa dippikastiketta tuoreista yrteistä.

    97. Dippikastike kasviksille kermaviiliä tuoreita yrttejä 1 tl sokeria 1 rkl sitruunamehua ripaus suolaa ripaus sitruuna- tai mustapippuria (1 tl sinappia) Ainekset sekoitetaan kermaviilin. Annetaan maustua kylmässä vähintään puoli tuntia.

    99. Kerhokerta 10. Herkulliset hedelmät

    100. Harjoitus 10.1. Mistä hedelmät tulevat? Lähdetään tutkimusretkelle lähikaupan hedelmäosastolle. Työskennellään ryhmissä: Kirjoitetaan vihkoon kaupassa myytävien hedelmien ja niiden alkuperämaiden nimiä. Jokainen ryhmä valitsee seuraavaa tehtävää varten 1-3 hedelmälajia. (Kysellään myyjiltä tietoja hedelmien kuljetuksesta ja varastoinnista.)

    101. Harjoitus 10.1. Mistä hedelmät tulevat? Tutkimusretken jälkeen: Tehdään yhteenveto hedelmistä ja niiden alkuperämaista. Katsotaan kartalta, missä maat sijaitsevat. Pohditaan, millaisia ongelmia aiheutuu hedelmien pitkistä kuljetusmatkoista.

    102. Harjoitus 10.1. Mistä hedelmät tulevat? Linkkivinkkejä: www.kasvikset.fi: Kasvitieto – Syötävät kasvit – Kotimaiset hedelmät www.ruokatieto.fi: Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Hedelmät ja marjat

    103. Harjoitus 10.2. Hedelmien happamuuden vertaileminen Työskennellään ryhmissä: Kuoritaan ja pilkotaan tarjolla olevat hedelmät. Maistellaan hedelmiä ja laitetaan ne happamuuden mukaiseen järjestykseen Makuaistin avulla (jokainen tekee itse). pH-paperin avulla. Lopuksi hedelmän palat kaadetaan kulhoon salaatiksi.

    104. Harjoitus 10.2. Hedelmien happamuuden vertaileminen Happamuuden mittaaminen pH-paperilla: Kosketa paperilla kevyesti hedelmästä tihku- vaa mehua. ? Paperin väri muuttuu. Uusi väri kertoo pH-arvon. Katso arvo pakkauksen väritaulukosta. Mitä pienempi pH-arvo, sitä happamampi!

    105. Harjoitus 10.2. Hedelmien happamuuden vertaileminen Happamien hedelmä 1. ____________ 2. ____________ 3. ____________ 4. ____________ 5. ____________ Vähiten hapan hedelmä

    106. Harjoitus 10.2. Hedelmien happamuuden vertaileminen Kysymyksiä: Tuliko hedelmien järjestyksestä sama makuaistin ja pH-paperin avulla arvioitaessa? Jos ei, niin mistä eri järjestys saattoi johtua? Johtiko jokin makuaistia harhaan?

    107. Kerhokerta 11. Maatilan antimia

    108. Harjoitus 11.1. Tutkitaan maitoja Tarkastele erilaisia maitoja rauhassa kaikilla aisteilla. Kuvaile niiden: värisävyä makeutta rasvaisuutta suutuntumaa liikettä (mukia heiluteltaessa) Säästä joka lajia pieni määrä tutkimista varten!

    109. Harjoitus 11.1. Tutkitaan maitoja Maitojen tutkiminen: Kaada jokaista maitolajia omaan tutkimusastiaan. Tiputa jokaisen pinnalle pari pisaraa elintarvikevärejä käyttämällä pilliä pipettinä. Sekoita värejä tikulla. Millaisia kuvioita syntyy? Käyttäytyykö väri eri tavoin eri maidoissa? Kasta tikku astianpesuaineeseen ja kosketa sillä vuorotellen jokaisen maidon pintaa. Mitä tapahtuu?

    110. Harjoitus 11.1. Tutkitaan maitoja Mehupillin käyttäminen pipettinä: Upota pilli nesteeseen. Tuki avoin pää sormella. Nosta pilli ylös. Neste pysyy pillissä niin kauan kuin toinen pää on tukittu sormella.

    111. Harjoitus 11.1. Tutkitaan maitoja Linkkivinkkejä: www.maitojaterveys.fi – Maito ja Terveys ry. Ravitsemussuosituksia ja tietoa maidosta ja maitovalmisteista. www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Maatila – Kotieläimet – Lypsykarja www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Maitovalmisteet

    112. Harjoitus 11.2 Juustonmaistajaiset Hajun ja maun arvioiminen: Vertaille juustojen A) hajujen ja B) makujen voimakkuutta. Laita tuotteet näiden ominaisuuksien mukaan järjestykseen vihkoon tai monisteeseen. Esim. Voimakkaimman hajuinen juusto saa arvon 1 jne. Kuvaile tuotteiden hajuja ja makuja parilla sanalla flavoripyörän avulla.

    114. Harjoitus 11.2 Juustonmaistajaiset Pehmeyden ja rasvaisuuden arvioiminen: Vertaile juustojen A) kovuutta ja B) rasvai-suutta maistelemalla ja tunnustelemalla niitä. Laita tuotteet näiden ominaisuuksien mukaan järjestykseen vihkoon tai monisteeseen. Esim. kovin juusto saa arvon 1 jne.

    115. Harjoitus 11.2 Juustonmaistajaiset Pohdittavaa: Mitkä tekijät vaikuttavat juuston miellyttävyyteen? Mistä juustosta pidät eniten? Miten tarkasteltavien juustojen ulkonäöt eroavat?

    116. Harjoitus 11.2 Juustonmaistajaiset Linkkivinkkejä: www.ruokatieto.fi – Opetus – Keittiö – Elintarviketeollisuus – Elintarvikkeiden valmistus – Maitotuotteet – Juuston valmistus www.maitojaterveys.fi – Maitotietoa – Tietoa maitovalmisteista – Näin syntyvät juustot

    117. Harjoitus 11.3. Lihavalmisteet syyniin! Vertaile lihavalmisteiden A) liha-, B) rasva- ja C) suolapitoisuuksia. Laita tuotteet näiden ominaisuuksien mukaan järjestykseen vihkoon tai monisteeseen. Esim. lihavalmiste, jonka lihapitoisuus on suurin saa arvon 1 jne. Kuvaile omin sanoin eri valmisteiden suutuntumaa ja haju- ja makuvivahteita.

    118. Harjoitus 11.3. Lihavalmisteet syyniin! Pohdittavaa: Mitkä tekijät vaikuttavat lihavalmisteiden miellyttävyyteen? Mistä valmisteesta pidit eniten? Miksi? Olivatko omat arviosi samankaltaisia tuotteiden pakkaustietojen kanssa?

    119. Harjoitus 11.3. Lihavalmisteet syyniin! Linkkivinkkejä: www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Elintarviketeollisuus –– Elintarvikkeiden valmistus – Lihatuotteet www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Maatila – kotieläimet www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Liha: sika ja nauta / Siipikarja

    120. Kerhokerta 12. Houkutteleva sokeri ja suussa sulava rasva

    121. Harjoitus 12.1. Vertaillaan rasvoja! Vertaillaan rasvojen A) kovuutta, B) maun voimakkuutta ja C) sulamisnopeutta suussa. Laitetaan tuotteet näiden ominaisuuksien mukaan järjestykseen vihkoon tai monisteeseen. Esim. kovin rasva saa arvon 1 jne. Pohditaan myös: Miten rasvojen ulkonäöt eroavat? Miltä rasvat tuntuvat suussa? Jääkö joistakin rasvainen kalvo suuhun? Millaisia sivumakuja rasvoissa on?

    122. Harjoitus 12.1. Vertaillaan rasvoja! Pohdittavaa: Mistä rasvat valmistetaan? Miksi rasva tekee ruoasta usein herkullisempaa? Miksi ihminen syö mielellään rasvaisia ruokia

    123. Harjoitus 12.1. Vertaillaan rasvoja! Linkkivinkkejä: www.margariini.fi: Margariiniyhdistys. Tietoa ja opetusmateriaalia margariineista ja kasviöljyistä. www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Elintarviketeollisuus –– Elintarvikkeiden valmistus – Margariinit ja kasviöljyt www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Rasvat

    124. Harjoitus 12.2. Vertaillaan suklaita! Vertaile suklaiden A) tummuutta, B) makeutta, C) sulamisnopeutta suussa ja D) suutuntuman miellyttävyyttä. Laita tuotteet niiden mukaan järjestykseen vihkoon. Esim. tummin suklaa saa arvon 1 jne. Suutuntumaa tarkastellaan antamalla suklaan sulaa hitaasti suussa

    125. Harjoitus 12.1. Vertaillaan suklaita! Pohdittavaa: Mitkä tekijät vaikuttavat suklaan miellyttävyyteen? Mikä on oma suosikkisi? Miksi? Mitä perusmakuja suklaassa maistuu?

    126. Harjoitus 12.3. Makeutta monessa muodossa Vertaile eri sokereita ja makeutusaineita vihkoosi: Arvioi tuotteiden makeutta verrattuna taloussokeriin. Ovatko ne yhtä makeita, vai esim. 10 tai 100 kertaa makeampia? Kuvaile eri makeutusaineiden suutuntumaa. Mikä liukenee suuhun nopeimmin? Onko tuotteissa havaittavissa sivumakuja vai maistuvatko ne vain makeilta?

    127. Harjoitus 12.3. Makeutta monessa muodossa Pohdittavaa: Mistä sokeria ja makeutusaineita valmistetaan? Mikä makeutusaine miellyttää sinua eniten? Miksi? Miksi ihmiset pitävät makeasta? Tunnetko jonkun, joka ei pidä makeasta?

    128. Harjoitus 12.3. Makeutta monessa muodossa Linkkivinkkejä: www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Elintarviketeollisuus –– Elintarvikkeiden valmistus – Sokeri www.ruokatieto.fi – Opetus – Nuoret – Keittiö – Ruoan raaka-aineet – Sokeri ja hunajan raaka-aineet

    129. Harjoitus 12.4. Tutkitaan sokerin karamellisoitumista! Työskennellään ryhmissä: Jokainen pienryhmä tekee annoksen karamelleja ohjeiden mukaan. Samalla tutkitaan sokerin karamellisoitumista: Otetaan veden ja sokerin seoksesta näytteitä jokaiselle ryhmäläiselle keittämisen eri vaiheissa.

    130. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen Tarvikkeet: 1,5 dl sokeria n. 30 g voita 0,5 dl vettä karamellivuokia tai leivinpaperia

    131. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen VAROITUS: KIEHUVA SOKERIVESI ON TODELLA KUUMAA! VARO KOSKEMASTA SIIHEN!

    132. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen Mittaa sokeri ja vesi kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi. Keitä keskilämmöllä ilman kantta. Kun sokerivesi on kiehunut n. 5 -10 minuuttia, mutta on yhä väritöntä, ota siitä lusikalla pieni näyte kaatamalla seosta joko karamellivuokaan tai leivinpaperin päälle.

    133. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen Kun sokerin lämpötila on saavuttanut 170 asteen, sen väri alkaa muuttua kellertäväksi. Heti värinmuutoksen alettua, ota seoksesta näyte.

    134. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen Keitettäessä sokeri tummenee vähitellen. Samalla maku muuttuu. Kun sokeri on saavuttanut sopivan värin (päätä itse makusi mukaan), ota siitä vielä yksi näyte ja nosta kattila pois liedeltä. Lisää heti voi sokeriveden joukkoon voimakkaasti sekoittaen.

    135. Kovat karamellit ja näytteiden ottaminen Kaada välittömästi kuumaa seosta kattilasta joko karamellivuokiin tai levyksi leivinpaperin päälle. Jos käytät leivinpaperia, pilko levy palasiksi, kun se on jäähtynyt.

    136. Harjoitus 12.4. Tutkitaan sokerin karamellisoitumista! Vertaillaan näytteitä: Miten eri aikaan otettujen näytteiden väri, koostumus ja maku eroavat? Mistä erot johtuvat? Pohdittavaa: Mitä sokerille tapahtuu, kun se karamellisoituu? Missä ruoissa on karamellisoitunutta sokeria? Mikä merkitys sillä on ruoan rakenteelle ja aistittaville ominaisuuksille?

    137. Kerhokerta 13. Makuja Suomesta ja maailmalta

    138. Etukäteistehtävä ennen kerhokertaa: Ota selvää perheesi tai sukusi ruokaperinteistä! Millaisia ruokia kotonasi syödään arkisin? Entä juhlina, esim. jouluna, pääsiäisenä tai vieraiden tullessa kylään? Millaisia ruokia sukulaistesi luona syödään? Valmistaudu kertomaan ruokaperinteistä ja van- hempiesi tai sukulaistesi kotipaikoista seuraavalla kerhokerralla.

    139. Harjoitus 13.1. Perinneruokia eri puolilta Suomea Oppilaat, joiden perhe tai suku on kotoisin Suomesta, kertovat: Millaisia ruokia kotonasi syödään arkisin? Entä juhlina, esim. jouluna, pääsiäisenä tai vieraiden tullessa kylään? Millaisia ruokia sukulaistesi luona syödään? Mistä vanhempasi tai sukulaisesi ovat kotoisin?

    140. Harjoitus 13.1. Perinneruokia eri puolilta Suomea Pohdittavaa: Miksi eri puolille Suomea on kehittynyt erilaisia ruokakulttuureja? Miten karu ilmasto, runsaat metsänantimet ja köyhyys ovat vaikuttaneet suomalaiseen ruokakulttuuriin? Miksi ennen syötiin pettuleipää? Millaisia vuodenaikaan liittyviä ruokia Suomessa syödään? Milloin syödään rapuja, lipeäkalaa, laskiaispullia ja tippaleipää?

    141. Harjoitus 13.1. Perinneruokia eri puolilta Suomea Linkkivinkkejä: www.ruokatieto.fi – Ruokakulttuuri

    142. Harjoitus 13.2. Supisuomalaisia herkkuja Tutustu tarjolla oleviin ruokiin! Havainnoi ja pohdi: Miten ruisleipä eroaa vaaleasta leivästä? Miltä mämmi näyttää, tuntuu, tuoksuu ja maistuu? Miksi mämmiin liittyy ennakkoluuloja? Mistä mämmi on valmistettu? Mitä perusmakuja maistuu salmiakissa? Miksi salmiakki on mustaa? Miten leipäjuusto eroaa esimerkiksi edam-juustosta? Miten lakkahillo sopii leipäjuuston kanssa?

    143. Harjoitus 13.2. Supisuomalaisia herkkuja Keskustelunaiheita: Miksi tehtävässä maisteltavia herkkuja pidetään suomalaisina? Onko vastaavia muualla maailmassa? Mitä suomalaisia ruokia kaipaisit, jos asuisit pitkään ulkomailla?

    144. Harjoitus 13.3. Ruokia maailmalta Käy läpi työpisteet ja tutustu niissä oleviin elintarvikkeisiin. Kirjoita vihkoosi, missä taululla lukevassa maassa tai maanosassa arvelet kyseisiä ruoka-aineita nautittavan. Ole rohkea ja uskalla maistaa uutta!

    145. Harjoitus 13.3. Ruokia maailmalta Oppilaat, joiden perhe tai suku on kotoisin ulkomailta, kertovat: Millaisia ruokia kotonasi syödään arkisin? Entä juhlina, esim. jouluna, pääsiäisenä tai vieraiden tullessa kylään? Millaisia ruokia sukulaistesi luona syödään? Mistä vanhempasi tai sukulaisesi ovat kotoisin?

    146. Harjoitus 13.3. Ruokia maailmalta Keskustelunaiheita: Katsellaan kuvia ulkomaisista ruoista ja keskustellaan niiden raaka-aineista ja valmistustavoista. Millaisia ruokia Suomeen on tullut ulkomailta? Millaisessa roolissa muualta tulleet ruoat ovat oppilaiden perheiden arjessa?

    147. Teema 3. Aistimusten ilmaiseminen kuvallisesti ja draaman keinoin

    148. Pantomiimia ja kuvataidetta -lisätehtäviä

    149. Ruoan esittäminen pantomiimina Saat lapun, jossa on elintarvikkeen tai ruoan nimi: Esitä vuorollasi elintarvike tai ruoka pantomiimina. Voit esim. esittää, miten se valmistetaan, miten sitä käsitellään tai kuinka se syödään. Muut arvaavat, mistä on kyse. Kiinnitä huomiota kasvonilmeisiin! Esimerkiksi happamat marjat pistävät kasvot virneeseen ja silmät kiinni.

    151. Ruokailutilanteen esittäminen pantomiimina Työskennellään ryhmissä: Kukin ryhmä esittää pantomiimina jonkin ruokailuun tai ruokaan liittyvän tilanteen. Aiheena voi olla esim. ”kouluruokailu”. Muut arvaavat, mistä on kyse. Muistellaan aiempia aistiharjoituksia! Millaiseen virneeseen kasvot menevät, kun maistetaan jotakin hapanta?

    152. Pantomiimi-ideoita oppilaiden avuksi tehtävään ”Ruokailutilanteen esittäminen pantomiimina” Jäätelömainos: Ilmaistaan taivaallisen ihanaa jäätelöä. Perheen päivällishetki: Perheen pienimmän mielestä ruoka on pahaa, perheen isä ahmii hyvällä ruokahalulla ja perheen äiti nautiskelee ruokaa hitaasti ja yrittää saada pienintä syömään. Napostelua elokuvissa: Istutaan kotisohvalla katsomassa elokuvaa ja napostellaan sipsejä, karkkeja ja popcornia. Kädet tulevat rasvaisiksi, mikä aiheuttaa pientä ärsyyntymistä. Juuston maistajat työskentelevät: Katsellaan, haistellaan, pilkotaan ja maistellaan erilaisia juustoja todella hienostuneesti ja tarkkaavaisesti kirjaten samalla havaintoja ylös. Ulkomaiset ystävät illallisella: Suomalaisperhe tarjoaa ulkomaisille vierailleen jälkiruoaksi mämmiä. Mämmin ulkonäkö ja maku hämmästyttää ja epäilyttää vieraita.

    153. Ruokailutilanteen esittäminen pantomiimina Keskustelunaiheita: Millä tavalla erilaisissa ruokailutilanteissa kuuluu etiketin mukaan käyttäytyä? Miten esimerkiksi käyttäydytään koulun ruokalassa? Entä hienoilla illallisilla? Millaisia tapoja toivoisit noudatettavan kouluruokailussa tai aterialla perheen kanssa?

    154. Miltä näytän, kun haistan pippuria? Piirrä tai maalaa, miltä näytät esimerkiksi kun, haistat pippuria, maistat sitruunaa, maistat chilikastiketta, herkuttelet jäätelöllä tai pilkot sipulia.

    155. Aistimukset väreinä ja muotoina Valitse yksi tarjolla olevista elintarvikkeita ja päätä millä aistilla haluat sitä tarkastella: Kuvaa tämä aistimus paperille värien ja muotojen avulla! Päästä mielikuvitus valloilleen! Oikeita ja vääriä ratkaisuja ei ole! Esimerkki: mustapippurin haistaminen voi tuoda mieleen jotakin pistelevää ja värikästä.

    156. Aistimukset väreinä ja muotoina Keskustelunaiheita: Mitä on synestesia? Oletko itse synesteetikko?

    157. Aistimukset väreinä ja muotoina Havainnollistus synestesiasta, jossa kirjaimet ja sanat ”nähdään” väreissä A B C D E F G kahvi tee juusto makaronilaatikko rusina

    158. Sekoitetaan herkullisia värejä Sekoita herkullisia värejä isolle paperille ottamalla mallia oikeista elintarvikkeista! Vinkki: Voit täyttää koko paperin väriläikillä ja antaa teoksen nimeksi esim. ”eksoottinen hedelmä- salaatti”, ”loppukesän juuressato” tai ”syksyinen viljapelto”.

    159. Lisää tehtäväideoita sekä tietoa Saperesta ja Makukoulusta: Hagman, U. & Algotson, S. 1999. Mat för alla sinnen. Sensorisk träning enligt SAPERE-Metoden. 77 s. Livsmedelsverket & Stiftelsen för Måltidsforskning, Uppsala & Grythyttan (Ladattavissa Ruotsin elintarvikeviraston sivuilta osoitteesta: www.slv.se/upload/dokument/mat/mat_skola/KU19_1%20saperehandbok.pdf, 16.12.2009) Keso, T., Lehtisalo, J. & Garam, S. (toim.) 2008. Järkipalaa Käsikirja: Ideoita nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ja nuorten ravitsemuskasvatukseen. 82 s. Sitra ja Leipätiedotus ry, Helsinki (Ladattavissa Internetistä osoitteesta: www.sitra.fi/fi/julkaisut/ohjelmienjulkaisut/era tai osina osoitteesta: www.leipatiedotus.fi ? kalvot ? Järkipalaa-käsikirja,16.12.2009) Koistinen, A. & Ruhanen, L. (toim.) 2009. Aistien avulla ruokamaailmaan: Sapere -menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena. 53 s. Sitra, Helsinki (Ladattavissa Internetistä osoitteesta: www.sitra.fi/fi/julkaisut/ohjelmienjulkaisut/era, 16.12.2009) Mustonen, S. & Tuorila, H. (toim.) 2008. Makukoulu: Makuoppituntien soveltaminen: Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. 55 s. Sitra, Helsinki (Ladattavissa Internetistä osoitteesta: www.sitra.fi/fi/julkaisut/ohjelmienjulkaisut/era, 16.12.2009)

    160. Tukea kerhojen suunnitteluun ja toimintaan Kerhokeskuksen ylläpitämältä sivustolta: www.kerhonetti.net

More Related