Suujumppailta

1. Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia

2. Suujumppaillan rakenne • Suun motoriikka ja suujumppa • Äänneharjoittelu • L • S • R • Yleistä harjoittelemisesta • Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta

3. Suun motoriikka • Puheliikkeisiin tarvitaan monenlaisia suun alueen liikkeitä • Huulet, posket, kieli, pehmeä suulaki • Isot suun motoriikan vaikeudet • Syöminen • Kuolaaminen • Puheliikkeiden tuottamisen vaikeus • Lievät • Konsonanttiyhtymät • Vaikeat äänteet

4. Ennen suujumppaa • Kielijänne

5. Suujumppaa • Hyödyt ja tavoitteet • Suun alueen, etenkin kielen, liikkeiden tietoisuuden kehittyminen • Oikeiden liikemallien löytyminen äänteiden tuottoon, ”kuivaharjoittelu” • Kielen ja leuan liikkeiden eriytyminen • Suun alueen lihasten vahvistuminen

6. Kielen liikkeet(käytä peiliä apuna) • Kuppi (D, L, R) • Kello • Sammakko • Hissi • Heiluri • Vili Virtahepo NÄMÄ 3 ERIYTTÄVÄT KIELEN JA LEUAN LIIKKEITÄ

7. Harjoitteluvinkkejä suujumppaan • Pelissä ennen omaa vuoroa suujumppaliikkeen tekeminen • Ennen hampaiden pesua hassuttelu • Aamujumppa • Purkka- tai pastillijumppa • Kylvyssä, saunassa, autossa, hiihtohississä – mikä sopii teidän perheelle?

8. Kuulonvarainen erottelu • Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei sano äännettä oikein > siksi tarvitaan kuuloaistin herkistämistä • 1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo) • 2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa L/S/R • Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa monitoroida omaa puhettaan

9. L-äänne • L-äänne tuotetaan nostamalla kieli leveänä ja litteänä hammasvallille yläetuhampaiden taakse. • Samassa paikassa ääntyy N, D, R. • Usein kielen liike puuttuu tai on liian takana • Usein seurausta kielen ja leuan eriytymättömyydestä

10. L-äänteen harjoittelu • Kielen ja leuan liikkeen eriytys • Kielen nosto hammasvallille • LLLAAA • AALLL • Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä harjoitellaan sanan alkuun • Seuraavaksi helpoin LL sanan keskellä • L yksittäisenä sanan keskellä • Vaikeinta on tuottaa L toisen konsonantin vieressä (esim. silmä, pulkka)

11. Harjoitteluvinkkejä • Paikan etsiminen • Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi nuolee sen pois • Huulien vakauttaminen • Kädet poskilla • ”Huulet jäätyivät” • Leuan vakauttaminen • sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas • L sanan alussa • ”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja lattialle.

12. S-äänne • S-äänne tuotetaan siten, että kieli on yläetuhampaiden takana hampaat kiinni ja suupielet leveänä • Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla sihinää • Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan vetäminen • Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta, kuuluuko sanassa sihinää (pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)

13. S-äänteen harjoittelu • Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa • ”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät, kieli on piilossa • S-äänteen yhdistäminen vokaaliin • AAASSS (käsi liukuu apuna) • SSSAAA • Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin, vähitellen aletaan liukua • Joskus S löytyy apuäänteen avulla • TSS, KSS, PSS, DSS

14. S-äänteen harjoittelu • S sanan lopussa on usein helpoin • S alussa • S keskellä • Yksittäisenä/tuplana • S toisen konsonantin kanssa • Pitsa, juusto, oksa, poski

15. Harjoitteluvinkkejä • Käärmeleikki • Pomppiminen lammikkoon • Lentokoneleikki • Pallottelu • S-sanat kirjasta, muistipelistä, junior alias-pelistä

16. R-äänne • R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta, napakkutta ja rentoutta • Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko sanassa ”rrr”? • Katsotaan R:n tai D:n paikka • Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi” • D-äänne ja kielen kuppi tärkeä • Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys

17. R-äänteen harjoittelu • D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka • Tarvittaessa N apuna oikean paikan löytämisessä • D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den, dn-dn-dn) • Toistoja toistoja • Huom! D on pehmeä ja napakka ja kieli pysyy piilossa • Vrt. T

18. R-äänteen harjoittelu • D-drilleissä hampaat pidetään vähän erillään, huulet ja hampaat mahdollisimman liikkumatta, vain kieli pomppii! • Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös kokeilla muita konsonantteja kaverina • Pada pada • Kada kada • Padatti, tadatti

19. Harjoitteluvinkkejä • Liikuntaleikit • Trampoliini • Ruutuhyppy • Naruhyppely • Autoleikki • Pallottelu • Laulaminen D-tavuilla • Automatkat • Selällään pötköttely+vauhditus

20. R-äänteen harjoittelu • D-kieli • Kun D sujuu • Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D • Helppoja • R/D sanan alussa ja tavun alussa • Daha, makkada • Vaikeita, mutta tehokkaita • R/D ja toinen konsonantti • Podkkana, podtti • Aluksi apuvokaali: podokkana, podotti

21. Harjoitteluvinkkejä • Alias-peli/muistipeli D-kielellä • Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat D-kieltä • Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä • Drillien tapaan toistellen leikeissä ja liikkuessa

22. R-äänteen harjoittelu • Pikku-R eli tärytön R-äänne • Kieli on hammasvallilla ja sormi hampaiden välissä • Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli) • Huom! Ei sihinää! • Voi käyttää D:n tapaan sanoissa • rrrapu • drrapu

23. R-äänteen harjoittelu • Täryn saamista helpottavat joskus • Ajatus auton käynnistyksestä • Den den den drn • D-kielisanat • Podkkana, podkkana, podkkana • Makuuasento • Sähköhammasharjasta saatu ”tärytuntuma”

24. R-äänteen harjoittelu • Täryn vakiinnuttaminen • Vahvistetaan ja automatisoidaan • Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä tukena • Tavuissa • Sanoissa • R alussa (DRAHA) • Sanan keskellä, mutta tavun alussa (ORAVA) • Sanan keskellä, mutta tavun lopussa (KIRJE) • Harjoitellaan rauhassa vaikeita (HI-DR-VI) • Lauseissa ja loruissa RRAPU RRYÖMII

25. Yleistä harjoittelusta • Pieni hetki kerrallaan (5-10min) • Lapsen kehuminen pienestäkin onnistumisesta, kannustus • Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää viikossa • Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras? • Harjoittelutavat lapsen mukaan • Leikinomaisesti tai pelin lomassa • Liikkuen, laulaen • Palkinto

26. Yleistä harjoittelusta • Aikuinen ohjaa harjoittelua • Peilin tuki • Motivointi • Oma hetki äidin tai isän kanssa • Tarrataulu, rasti ruutuun, motivaatiopurkki • Välitavoitteet

27. Yleisesti vakiinnuttamisesta • Äänteen löydyttyä tarvitaan usein vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi puheeseen • Harjoitustuokiot • Muistuttaminen • Sovitaan yhdessä tietty aika • Merkki • Koko aikaa ei korjata • Tiedostamisen vaiheet

28. Tiedostamisen vaiheet • 1. Kun vanhempi muistuttaa, niin lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa itse • 2. Lapsi huomaa itse, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa • 3. Lapsi huomaa itse, kun on aloittamassa sanaa, että siihen pitää sanoa uusi äänne

29. Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä

30. Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa

31. Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa kaksi kertaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa