1 / 55

Hoitotyön johtamisen menestystarinoita

Hoitotyön johdon päivät 28.10.2008, Helsinki Kaisa Haatainen, tulosalueen ylihoitaja, FT, dosentti. Hoitotyön johtamisen menestystarinoita. MAGNEETTISAIRAALAN IDEA SOVELLETTUNA SUOMEEN. TAUSTAA MAGNEETTISAIRAALAMALLI VETOVOIMAINEN JA TURVALLINEN SAIRAALA –tutkimus- ja kehittämishanke

zubeda
Download Presentation

Hoitotyön johtamisen menestystarinoita

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Hoitotyön johdon päivät28.10.2008, Helsinki Kaisa Haatainen, tulosalueen ylihoitaja, FT, dosentti Hoitotyön johtamisen menestystarinoita

  2. MAGNEETTISAIRAALAN IDEA SOVELLETTUNA SUOMEEN • TAUSTAA • MAGNEETTISAIRAALAMALLI • VETOVOIMAINEN JA TURVALLINEN SAIRAALA –tutkimus- ja kehittämishanke potilasturvallisuus työtyytyväisyys • 1. MAGNEETTISAIRAALA-konferenssi Kuopiossa

  3. TAUSTAA • Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa vakava sairaanhoitajapula • Tarvittiin keinoja sairaanhoitajien sitouttamiseksi työhönsä ja organisaatioonsa • Osa sairaaloista oli vetovoimaisempia kuin muut -> MAGNEETTISAIRAALA –KÄSITE, 14 voimatekijää - Potilaille turvallinen ja korkeatasoinen hoitopaikka - Henkilöstölle ja opiskelijoille ammatillista osaamista kehittävä työ- ja oppimisympäristö - 1. Magneettisairaala v. 1994

  4. Magneettisairaalan voimatekijät 1. Hoitotyön johtamisen laatu • tärkeä vahvuus on näkyvä hoitotyön johtajuus • hoitotyön johtajat tekevät käytännön hoitotyön filosofian eläväksi, joka on tärkeä perusta henkilöstön sitoutumiselle korkeatasoiseen hoitotyöhön • hoitotyön johtajat kuuntelevat ja tukevat työntekijöitään 2. Organisaatiorakenne • magneettisairaaloiden organisaatiorakenne on matala, päätökset tehdään yksikkötasolla • hoitotyön johtajat johtavat yksiköidensä toimintaa itsenäisesti, ja saavat tukea organisaation ylemmiltä johtotasoilta

  5. 14 voimatekijää 3. Johtamistyyli • johtamistyyli on osallistava • tehokas molemminpuolinen vuorovaikutus ja tiedonkulku henkilöstön ja johdon välillä • hoitotyön johtajat ovat näkyviä, helposti lähestyttäviä ja keskustelevia johtajia 4. Henkilöstöohjelmat • magneettisairaaloiden palkat ja työsuhde-edut ovat kilpailukykyisiä • työvuorojen vaihtamista on vähän, luovia ja joustavia työvuorosuunnitelmia käytetään, jotta hoitohenkilökunnan henkilökohtainen elämä olisi myös hyvää • henkilökunnan urakehitystä hoitotyön asiantuntijoina tuetaan eri tavoin • hoitohenkilökunta on mukana luomassa henkilöstöohjelmia

  6. 14 voimatekijää 5. Professionaaliset hoitotyön mallit • hoitohenkilökunta vastaa itsenäisesti ja vastuullisesti potilaiden hoitotyön palveluista • käytössä ovat näyttöön perustuvat hoitamisen mallit (yksilövastuinen hoitotyö, perhehoitotyö, tiimityön malli, hoitopolut ja mentorointi) 6. Hoidon laatu • hoitohenkilökunta hoitaa potilaita laadukkaasti • hoidon laadun korkeatasoisuus on organisaation keskeinen tavoite, mutta erityisesti hoitotyön johtajat kokevat olevansa vastuullisia kehittämään toimintaympäristöä niin, että hoidon laatu on erinomaista

  7. 14 voimatekijää 7. Laadun parantaminen • laadun parantamistoiminta on jatkuva prosessi • toimintaprosessit, joiden on osoitettu kehittävän hoidon laatua, ovat käytössä 8. Konsultaatio ja voimavarat • asiantuntijahoitajat ovat käytettävissä ja helposti lähestyttävissä toimien konsultteina ja vertaistukena koko sairaalan alueella 9. Autonomia • hoitohenkilökunnalla on lupa ja heidän edellytetään toimivan itsenäisesti ammatillisten normien mukaisesti • hoitohenkilöstön itsenäinen arviointi tapahtuu osana moniammatillista potilaan hoitoa

  8. 14 voimatekijää 10. Yhteisöllisyys • yhteisöllisyys on kehitetty jatkuvilla, pitkäkestoisilla sairaalan ulkopuolelle ulottuvilla ohjelmilla • sairaalaa pidetään vahvana, myönteisenä ja tuottavana osana yhteisöä 11. Sairaanhoitajat opettajina • opettaminen sisältyy hoitohenkilökunnan kaikkiin tehtäviin • potilaiden opetus, uusien ja vähemmän työkokemusta omaavien hoitajien ja hoitotyön opiskelijoiden perehdytys ja mentorointi 12. Hoitotyön imago • moniammatillisen tiimin jäsenet arvioivat hoitoyön palvelut välttämättömiksi laadukkaassa potilaan hoidossa • hoitohenkilöstö tunnistetaan jokaisella tasolla olennaiseksi osaksi sairaalan kykyä tarjota laadukasta potilaan hoitoa

  9. 14 voimatekijää 13. Monitieteiset suhteet • sairaalassa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja hyvät yhteistyösuhteet eri tieteenalojen edustajien välillä 14. Ammatillinen kehittyminen • persoonallista ja ammatillista kasvua ja kehitystä arvostetaan • kliinisen osaamisen ohjelmat ovat käytössä ja riittävät voimavarat niiden hyödyntämiseen kliinisen osaamisen kehittämiseksi • organisaatiossa arvostetaan perehdyttämistä, henkilöstökoulutusta, jatkuvaa kouluttautumista, muodollista koulutusta ja urakehitystä

  10. Magneettisairaala potilaiden kannalta • Alhaisempi sairaalakuolleisuus • Vähemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita • Vähemmän kaatumisia rutiinihoidon aikana • Lyhyemmät hoitoajat • Parempi potilastyytyväisyys • Vähemmän valituksia

  11. Magneettisairaala hoitajien kannalta • Vähemmän työuupumusta • Vähemmän sairauspäiviä • Vähemmän vaihtuvuutta • Parempi työtyytyväisyys • Parempi hoitajaturvallisuus; esim. työtapaturmat

  12. Magneettisairaala organisaation kannalta • Kustannukset liittyen käänteisiin potilastuloksiin • Henkilöstön vaihtuvuus vähäistä • Hyvä imago • Rekrytointivaltti

  13. Tilanne nyt • Magneettisairaala-status USA:ssa lähes 300 sairaalalla, Australiassa ja Uudessa Seelannissa yhdellä • Suomessa vastaava tilanne kuin USAssa aiemmin: - Henkilöstöpula tätä päivää - Terveydenhuollon ammattien mielenkiinto? - Potilasturvallisuus ”kuuma” aihe - Johtamisen kritiikki -> MYÖS MEILLÄ TARVE VETOVOIMAISEN JA TURVALLISEN - SAIRAALAN MALLILLE

  14. Tutkimustuloksia • 8 olennaista laadukkaaseen hoitoon vaikuttavaa tekijää, perustuu tutkimuksiin, joissa • haastateltiin 289 hoitajaa 14 magneettisairaalassa • kehitettiin mittari ”Essentials of Magnetism” EOM ja testattiin (N=392 hoitajaa) seitsemässä magneettisairaalassa • kysely hoitajille magneettisairaala (N=2355), magneettisairaalaksi pyrkivä (N=925), muu sairaala (N=1040) _________________________________________________________________________ Kramer & Schmalenberg (2004) Essentials of a magnetic work environment part 1,2,3,4. Nursing (vol 34) nro:t 6, 7, 8,9

  15. Koulutuksen tukeminenKramer & Schmalenberg (2004) • myönteisten vastausten osuudet

  16. Työskentely kliinisesti pätevien hoitajien kanssaKramer & Schmalenberg (2004)

  17. Hoitotyön johtajien tuki tiimityölle, autonomialle ja sairaanhoitaja – lääkäri –yhteistyölleKramer & Schmalenberg (2004)

  18. Hoitotyön johtajien johtajuus ja johtamistoimintaKramer & Schmalenberg (2004)

  19. Organisaation arvotKramer & Schmalenberg (2004)

  20. Perehdyttäminen – vastavalmistuneet sairaanhoitajatChildren Memorial Hospital, ChicagoHafler (2007) • v. 2002 vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työpaikan vaihto ensimmäisen vuoden aikana 29.5% • kustannukset 41 624$ / sh ~30 000€ (perehtyjän, perehdyttäjän ym. kulut) • tiimityö kärsii, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa

  21. Interventio • uusi, oma perehdyttämisohjelma vastavalmistuneille • vuoden kestävä • nimetty mentori -> vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työpaikan vaihto ensimmäisen vuoden aikana 12.3%, keskimäärin 17 sairaanhoitajaa enemmän jää organisaatioon vuosittain verrattuna vuoden 2002 tilanteeseen -> huomattava säästö, sairaanhoitajien työtyytyväisyys parantunut

  22. MAGNEETTISAIRAALAMALLI Kuvio 1. The Magnet model. Wolf G, Triolo P & Ponte PR, JONA 38:4, 200-2004

  23. Vetovoimaisen sairaalan osatekijät Toimivat rakenteet ja prosessit Muutosjohtaminen Hoidon tulokset Professionaalinen toiminta Parhaaseen näyttöön perustuva toiminta

  24. Johtamisen laatu Johtamistyyli Organisaation rakenne Henkilöstöpolitiikka ja ohjelmat Yhteisöllisyys Hoitotyön imago Ammatillinen kehittäminen Vetovoimaisen sairaalan osatekijät Muutosjohtaminen Toimivatrakenteetja prosessit

  25. Ammatillinen hoidon malli Voimavarat ja konsultaatiokäytäntö Autonomia Hoitajat opettajina Moniammatillinen yhteistyö Vetovoimaisen sairaalan osatekijät Professionaalinen toiminta

  26. Laadullinen kehittäminen Hoidon laatu Vetovoimaisen sairaalan osatekijät Parhaaseen näyttöön perustuva toiminta Hoidontulokset

  27. VETOVOIMAINEN JA TURVALLINEN SAIRAALA – tutkimus- ja kehittämishanke • Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos ja KYS aloittivat v. 2006 yhteisen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ERVA-alueen tutkimus- ja kehittämishankkeen, Magneettisairaala-hankkeen • Tarkoituksena on kehittää moniulotteinen näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli, jolla -> tuetaan vaikuttavan hoitotyön edellytyksiä johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen kautta • Hankkeessa ovat mukana tällä hetkellä Pohjois-Karjalan keskussairaala, Keski-Suomen keskussairaala, Mikkelin keskussairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Tampereelta

  28. Keskeistä hankkeessa • Erilaisten hoitotyösensitiivisten tulosmittaristojen kehittäminen • Saatujen tietojen yhdistäminen, analysointi ja toiminnan kehittäminen saatujen tunnuslukujen perusteella • Tuotettavalla tiedolla kehitetään kliinistä työtä näyttöön perustuvaksi ja turvalliseksi • Uusien, innovatiivisten toimintamallien kehittäminen, käyttö ja arviointi • Kehitetään opetushenkilöstön ja koulutustoimintaa työelämää vastaavaksi • Parannetaan johtamista käyttämällä tutkimustietoa hyväksi ja muuttamalla johtamisen toimintamalleja sen perusteella

  29. Näyttöön perustuvan hoitotyön näkökulmat

  30. Tutkimustehtävät 1. Kehittää mittareita • toimintaympäristölle • johtaminen • henkilöstömitoitus • henkilöstön työtyytyväisyys • mentorointi- ja perehdytyskäytännöt • turvallisuuskulttuuri • kliiniselle hoitotyölle • esim. potilasohjaus • opiskelijoille ja oppimisympäristölle • mentorointi- ja perehdytyskäytännöt käytännöt • hoidon tuloksille • potilastyytyväisyys, kivun hoito, haavan hoito

  31. jatkuu 2. Kuvata tutkimusorganisaatioiden toimintaa mittareilla saaduilla tunnusluvuilla. 3. Tunnistaa ja selittää toimintaa kuvaavien tunnuslukujen yhteyksiä. 4. Kehittää, arvioida ja mallintaa hoidon tuloksiin vaikuttavia interventioita. 5. Arvioida interventioiden yhteyksiä hoitotyösensitiivisiin tuloksiin. 6. Kehittää ammatillinen toimintamalli työn kehittämiseen.

  32. Aineistot, menetelmät, aikataulu • Pilottitutkimus mittareiden kehittämiseksi 2007 – 2008 (sisätautien klinikat em. sairaaloissa) • Hoitohenkilöstön työtyytyväisyys, johtaminen(2007) • Potilastyytyväisyys (ILH-mittari) (2008) • Henkilöstömitoituksen tunnusluvut • Potilasturvallisuuskulttuuri 2008 • hoitohenkilöstö, lääkärit, johtajat em. sairaaloissa • kokonaisotanta, sähköinen kysely • Sairaalatason aineistojen keruu 2008 • henkilöstö • potilaat • opiskelijat

  33. jatkuu • Interventioiden suunnittelu ja toteutus syksy 2007 - kevät 2009 • näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen (esim. lääkehoidon opetus) • hoitotyön tulosyksikkörakenne • perehdytys- ja mentorointikäytännöt • klinikkaopettajien rooli • Seurantamittaukset 2010

  34. Potilasturvallisuus - keskeinen hoidon laatutekijä terveydenhuollossa • ajankohtainen kehittämisen kohde kansainvälisesti ja kansallisesti • maailmanlaajuisesti WHO:n vuonna 2004 käynnistämä ohjelma ”World Alliance for Patient Safety” • Euroopan unionin jäsenmaat • sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2005 potilasturvallisuuden edistämisen hankkeen, jossa koordinoidaan potilasturvallisuuden kehittämistyötä kansallisesti

  35. Potilasturvallisuuskulttuuri • koostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävästä • systemaattisesta toimintatavasta, arvoista ja asenteista • tällaista toimintaa tukevasta johtamisesta • riskien arvioinnista, ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä sekä toiminnan jatkuva kehittämisestä • tutkimusten mukaan haittatapahtumista valtaosa on estettävissä • kehittämällä toimintatapoja ja -järjestelmiä sekä työkaluja potilasturvallisuutta aiheuttavien ongelmien tunnistamiseen, estämiseen ja virheistä oppimiseen

  36. Aineisto ja menetelmät • kyselylomake pohjautuu kansainvälisesti testattuun Hospital survey on patient safety culture -mittariin (Agency for Healthcare Research and Quality, AHRQ) • kyselylomake suomennettiin, tarkistettiin kieliasultaan ja sisällöltään suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvaksi • verkkokysely tammi-helmikuussa 2008 neljässä sairaalassa potilastyötä tekevälle sairaalahenkilöstölle ja johtajille • verkkokyselyyn vastasi 1064 henkilöä

  37. Vastaajien taustatietoja • yksikkötyypit: • 43% vuodeosasto • 19% ajanvaraus- ja päivystyspoliklinikat • 16% toimenpide-/ tehoyksiköt • 22% muut • välitön vuorovaikutus potilaiden kanssa: • 92% kyllä, 8% ei • mahdollisuus ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen: • 85% hyvät, 15% huonot

  38. Johtopäätöksiä • valtaosa erikoissairaanhoidon henkilöstöstä arvioi • potilasturvallisuuden tason erinomaiseksi/erittäin hyväksi (45%) tai hyväksyttäväksi (48%) • sairaaloissa toimitaan aktiivisesti potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi • tunnistettiin potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia toimintaprosesseissa ja –järjestelmissä • tärkeää on kehittää käytäntöjä ja työkaluja potilasturvallisuutta aiheuttavien ongelmien tunnistamiseen, estämiseen ja virheistä oppimiseen

  39. Työtyytyväisyys –kysely (2007) 1. Johtamisen osio (8 väittämää) • osastonhoitajan toimintaan oltiin yleensä varsin tyytyväisiä 2. Työyksikkö (18 väittämää) - esim. Sairaanhoitajien ja perushoitajien määrän suhde on työyksikössäni työn sujumisen kannalta sopiva. * samaa mieltä 37%, eri mieltä 49% ja 14% ei osannut sanoa

More Related