RBDI koulutus Vantaa 22.05.2012

1. RBDI koulutus Vantaa22.05.2012 Riitta Pelkonen osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka, Peijaksen alue, nuorisopsykiatrian poliklinikat

2. RBDI MIELIALAKYSELY(Lähde: Raitasalo, R 2007) • toimiva masennuksen ja itsetunnon kartoittamisen kysely • kehitetty Suomessa Beckin (Beck & Beck 1972)13-osioisen kyselyn pohjalta • käyttö edistänyt ja helpottanut mielenterveyden vaikeuksista ja masennuksesta puhumista • osoittautunut toimivaksi masennuksen ja itsetunnon kartoittamisessa koululaisten, opiskelijoiden, nuorten, aikuisten, työssä käyvien, ikääntyneiden, psykosomaattisesti oireilevien, kuntoutuksessa olevien ja vakavaa masennustilaa sairastavien keskuudessa. Riitta Pelkonen

3. Nähtävillä mm. • Nuorten Depressio –julkaisun (Karlsson, Marttunen 2007 ) THL:n verkkosivuilla • tunnetaan myös nimellä BDI-13 Opiskelijaterveydenhuollon oppaassa v. 2006 • löytyy netistä myös nimille R-BDI-13, R-BDI • kehittäjänsä Raimo Raitasalon toivomuksesta (Raitasalo 2007) on asianmukaista kutsua kyselyä edelleen RBDI- eli Mielialakyselyksi. Riitta Pelkonen

4. Historiaa • Suomessa kehittäjänä toiminut Raimo Raitasalo 1980-luvulla (Raitasalo ja Notkola 1987) • käyttö alunperin viljelijöiden työterveystarkastuksien tarpeisiin • jatkossa Beck & Beck kyselystä poistettiin työssä selviytymistä mittaava osio, tilalle nukkumista mittaava kysymys (nro 11) ja • soveltuvuus laajeni koskemaan myös koululaisia ja opiskelijoita, nuoria, työelämän ulkopuolella olevia jne. Riitta Pelkonen

5. Alkuperäiseen tehdyt muutokset (yht. 5) • masennusoireiden esiintymisajankohtaa laajennettiin (millaiseksi tuntenut olonsa viimeisen viikon aikana) • vastaussarjojen eteen lisättiin ensimmäiseksi rakentavaa itsetuntoa ja positiivista mielialaa osoittava vaihtoehto • näin kysely sopii paremmin käytettäväksi myös sellaisten vastaajien joukossa joilla ei ole ollut kokemuksia haittaavasta masennuksesta • työkykyä koskeva kysymys vaihdettiin paremmin tavoitteita vastaavaan nukkumista koskevaan kysymykseen • kyselyyn lisättiin ahdistuneisuutta kartoittava kysymys nro 14, koska oli tiedossa, että masennus on tavallisesti moni häiriöinen oireyhtymä Riitta Pelkonen

6. RBDI- eli Mielialakyselyllä • kartoitetaan koettua, itse tunnistettua ja ilmaistua masennusoireilua, itsetuntoa ja lyhyesti myös ahdistuneisuutta • ei mittaa kliinistä depressiota vaan masennusoireiden vaikeusastetta • kyselystä lasketaan masennusoireita ja itsetuntoa osoittava summapistemäärä Riitta Pelkonen

7. RBDI- ja Mielialakysely on • helppokäyttöinen • lyhyt kysely • helposti ymmärrettävät kysymykset • monipuoliset vastausvaihtoehdot • nuori täyttää itse • summapistemäärä Riitta Pelkonen

8. RBDI- eli Mielialakysely on väline • depressio-oireiden seulonnassa vastaanottotilanteissa • voinnin seurannassa • oireiden lievittymisen /uusiutumisen havainnollistamisessa • keskustelun aloittamisessa (Kaltiala-Heino R. ym 1999) • suositellaan käytettäväksi kaikkien 8. luokkalaisten terveystarkastuksessa (THL. 2011) Riitta Pelkonen

9. RBDI pisteytys(Kaltiala - Heino R ym. 1999) • pisteytyksessä huomioidaan kysymykset 1 – 13 • ahdistuneisuutta mittaavaa kysymystä 14 ei lasketa tulokseen mukaan, koska se toimii vain masennukseen liittyvän , itse tunnistetun ahdistuneisuuden osoittimena • nuori rengastaa yhden vaihtoehdon kustakin kysymyksestä • jos on rengastettu kaksi vaihtoehtoa, otetaan summapisteisiin se, josta saa suuremman pistemäärän Riitta Pelkonen

10. RBDI pisteytys • vastausvaihtoehdot 1 – 2 0 pistettä • vastausvaihtoehto 3 1 pistettä • vastausvaihtoehto 4 2 pistettä • vastausvaihtoehto 5 3 pistettä • Lasketaan 13 kysymyksen pisteet yhteen. Riitta Pelkonen

11. Summapistemäärän merkitys, yhteenlasketut pisteet • 0 – 4 pistettä ei masennusoireita • 5 – 7 pistettä lieviä masennusoireita • 8 – 15 pistettä kohtalaisia masennusoireita • yli 16 pistettä vakavia masennusoireita • maksimipistemäärä on 39 Pisteet viitteellisiä, niiden pohjalta ei voi tehdä diagnoosia, mutta pisteitä voi käyttää apuna seulonnassa ja alustavassa arvioinnissa (Marttunen, Haarasilta 2000, THL Karlsson, Raitasalo 2011) Riitta Pelkonen

12. Summapistemäärän merkityksestä, jatkoa • jos yhteenlasketut pisteet yli 15 • konsultoi viivyttelemättä paikallista nuorisopsykiatrian tutkimus-, arviointi- ja kriisipoliklinikkaa lähetetarpeen arvioimiseksi • jos tulee esiin vakavaan itsetuhoisuuteen viittaavaa (kysymys 7 vaihtoehto 4 ”minulla on tarkat suunnitelmat im:sta tai vaihtoehto 5 ”tekisin im:n , jos siihen olisi mahdollisuus) • keskustele rauhoittavan ystävällisesti nuoren kanssa, rauhoita myös itsesi ja ohjaa nuori välittömästi lääkäriavun piiriin tarkempaa arviointia varten. Muistathan: vanhemmat mukaan. Riitta Pelkonen

13. Nuoren seuranta • jos yhteenlasketut pisteet 5-15 pistettä, tulisi tilanteelle tehdä jotakin • tarkentaa ja selvittää keskustelemalla • kartoittaa tilannetta tarkemmin • löytyykö jotain ajankohtaista tilanteen laukaisevaa tekijää, voiko sille tehdä jotain • millaista, kuinka pitkää, kuinka tiheää seurantaa nuori tarvitsee • mikä on sellainen kriittinen piste jolloin koulun mahdollisuudet olla avuksi on käytetty • konsultoi tarvittaessa nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa Riitta Pelkonen

14. Nuoren seuranta • stressinhallintakurssin käyttö nuoren tilanteen muuttamiseksi, onko mahdollinen • stressinhallintakurssi = yksi koulun oppilashuollon instrumenteista tukea oppilaan/opiskelijan omien selviytymistaitojen (= rakentava itsetunto) kasvua ja kehitystä Riitta Pelkonen

15. Nuoren seuranta • jos yhteenlasketut pisteet jäävät 2 – 4 pisteen välille, tulisiko RBDI + tilanteen kartoitus uusia määräajan (n. 1/2v kuluttua)? • koulun oppilas- ja opiskelijahuollon toimijoiden arvio määrittää mitä tehdään Riitta Pelkonen

16. Yhteenvetoa • psyykkisiä oireita voidaan tutkia • asianmukaisella tavalla tilannetta voidaan helpottaa • kouluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä tunnistaa ja seuloa nuorten hoitoa vaativaa psyykkistä oireilua • aktiivinen hoito/puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeä sairauden ennustetta parantava tekijä Riitta Pelkonen

17. Lähteet Beck AT & Beck RW. (1972). Screening depressed patients in family practice. A rapid technic. Postgrad Med 52, 81-85. Kaltiala-Heino R, Rimpelä M, Rantanen P, Laippala P. Finnish modification of the 13-item Beck Depression Inventory in screening an adolescent population for depressiveness and positive mood. Nord J Psychiatry 1999b; 53: 451 – 457. Karlsson L & Marttunen M. (2007). Nuorten depressio: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 10/2007. Helsinki: Kansanterveyslaitos. Karlsson L, Raitasalo R. (2011). Mielialakysely, RBDI. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 14. Raitasalo R. (2007). Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 86, 2007. Helsinki. Raitasalo R & Notkola V. (1987). Viljelijäväestön mielenterveyden ongelmien seulonta ja työterveyshuolto. Sosiaalilääket. Aikak. 24: 232 – 241. Riitta Pelkonen

18. Kiitos! riitta.pelkonen@hus.fi Riitta Pelkonen