Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä - PowerPoint PPT Presentation

matkalla yhteis llisyyteen askelmerkkej n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä PowerPoint Presentation
Download Presentation
Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä

play fullscreen
1 / 12
Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä
89 Views
Download Presentation
wang-mcmahon
Download Presentation

Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Matkalla yhteisöllisyyteen - askelmerkkejä Yhteisöllisyyden askeleet -teoria – yhteisövalmentajat, VTM Jorma J. Ahonen ja KM Matti Näsi (Innoline Group 2008 ja 2013)

  2. Ensiaskeleet ja oma valinta Jokainen ihminen on osana jotain sosiaalista rakennelmaa ja systeemiä; kaikki olennainen meissä (minuus, minäkuva, identiteetti) myös yksilöinä on rakentunut osana toisten tarinaa ja yhteistä kehitystä ja kulttuuria. ”Minäksi tullaan olemalla sinä.” Yhteisöllisyys syntyy erilaisten yksilöiden vapaaehtoisesta tahdosta ja halusta pyrkiä johonkin, jota ei voi kukaan saavuttaa yksin . Tässä prosessissa ihmisen on kyettävä jakamaan jotain itsestään toisen (≈ yhteiseen) käyttöön. Aluksi jakaminen voi kohdistua vain suostumiseen olemaan läsnä ja se voi päättyä (yli)yhteisölliseen kokemukseen, jolloin itsestä on jo luovutettu lähes kaikki yhteiseen käyttöön. .. tätä se siis on ja kaikkea siltä väliltä…

  3. Erillisyydestä yhteisöllisyyteen – askelmerkkejä • askel: Osallisuus • toisista tietoiseksi tuleminen – osallisuuden tarpeen sisäinen tiedostaminen • läsnäolo – suostuminen lähellä olemiseen, yhteisön hyväksyminen (oma paikka) • kuuntelu – ajan antaminen ja salliminen toisten puheelle ja ajattelulle • kiinnostuneisuus – tiedollinen osallisuus saatuun ja kuultuun tietoon • välittäminen – reagointi tunnetasolla osallisuuteen ja toisiin • arvostaminen, kunnioittaminen – toisten kohtaaminen positiivisesti ymmärtävällä ja hyväksyvällä tavalla (sanaton viestintä, käyttäytyminen)

  4. InnolineGroup - Ahonen & Näsi 2008 Erillisyydestä yhteisöllisyyteen – askelmerkkejä • 2. askel: Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen • itsensä ilmaiseminen – sanallisen kommunikaation ensiaskeleet, sisäinen toivo myönteisestä ymmärryksestä, rohkaistuminen vuorovaikutukseen • kommentointi – oman ajattelun tuominen mukaan toisten johtamaan keskusteluun, luottamusta vastavuoroisuuteen ja ymmärtämiseen • keskustelu – tasavertainen osallistuminen yhteiseen ajatteluun ja yhteisten merkitysten luontiprosessiin • auttaminen & neuvominen: oman taidon ja tiedon luovuttaminen toisten yhteisen käyttöön

  5. Erillisyydestä yhteisöllisyyteen – askelmerkkejä • 3. askel: Tekeminen • suunnitteleminen - - asioiden kehitteleminen, visiointi, tavoitteiden muotoileminen • tekeminen – toimiminen muiden kanssa yhteisen suunnitelman mukaan • jakaminen – toisten opettaminen, ohjaaminen, kasvattaminen • rakentaminen – yhdessä tekeminen, keksiminen, luova kuvitteleminen

  6. Erillisyydestä yhteisöllisyyteen – askelmerkkejä • 4. askel: Sitoutuminen • toisten oma-aloitteinen palveleminen, luottamustehtävät, ystävyys (< filia) • aloitteellisuus, luova ideointi, itsensä ylittäminen toisten hyväksi • pyyteetön tekeminen, jopa uhrautuminen (< altruismi) ja toisia palveleva kiintymys ja rakkaus (< agape) • Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri

  7. Yksilön matka yhteisöllisyyteen < yhteisöllinen kasvuprosessi • J.Ahonen & M.Näsi (2009) • Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri • pyyteetön tekeminen, jopa uhrautuminen (< altruismi) ja toisia palveleva kiintymys ja rakkaus (< agape) • aloitteellisuus, luova ideointi, itsensä ylittäminen toisten hyväksi • toisten oma-aloitteinen palveleminen, luottamustehtävät, ystävyys (< filia) • Sitoutuminen • rakentaminen – yhdessä tekeminen, keksiminen, luova kuvitteleminen • jakaminen – toisten opettaminen, ohjaaminen, kasvattaminen • tekeminen – toimiminen muiden kanssa yhteisen suunnitelman mukaan • suunnitteleminen – asioiden kehitteleminen, visiointi, tavoitteiden muotoileminen • Tekeminen • auttaminen – neuvominen: oman taidon ja tiedon luovuttaminen toisten yhteisen käyttöön • keskustelu – tasavertainen osallistuminen yhteiseen ajatteluun ja yhteisten merkitysten luontiprosessiin • kommentointi – oman ajattelun tuominen mukaan toisten johtamaan keskusteluun, luottamusta vastavuoroisuuteen ja ymmärtämiseen • itsensä ilmaiseminen – sanallisen kommunikaation ensiaskeleet, sisäinen toivo myönteisestä ymmärryksestä, rohkaistuminen vuorovaikutukseen • Kommunikaatio - vuorovaikuttaminen • arvostaminen, kunnioittaminen – toisten kohtaaminen positiivisesti ymmärtävällä ja hyväksyvällä tavalla (sanaton viestintä, käyttäytyminen) • välittäminen – reagointi tunnetasolla osallisuuteen ja toisiin • kiinnostuneisuus – tiedollinen osallisuus saatuun ja kuultuun tietoon • kuuntelu – ajan antaminen ja salliminen toisten puheelle ja ajattelulle • läsnäolo – suostuminen lähellä olemiseen, yhteisön hyväksyminen • toisista tietoiseksi tuleminen – osallisuuden tarpeen sisäinen tiedostaminen • Osallisuus • Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri

  8. Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri – oppiva organisaatio ↗ Nostetta ja vetovoimia ↗ pyyteetön tekeminen aloitteellisuus, luova ideointi toisten oma-aloitteinen palveleminen Sitoutuminen rakentaminen jakaminen tekeminen suunnitteleminen Tekeminen auttaminen – neuvominen keskustelu kommentointi itsensä ilmaiseminen Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen arvostaminen välittäminen Millaisia toiminnan muotoja ja ilmapiiriin liittyviä noste- ja vetovoimia tarvitaan keventämään ja helpottamaan yhteisöllisyyden askelia? kiinnostuneisuus kuuntelu läsnäolo toisista tietoiseksi tuleminen Osallisuus ↗ Tukea ja rakenteita ↗ Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri - ”Vapaiden taiteilijoiden löyhä yhteenliittymä Millaisia systeemin tukirakenteita ja johtamisen tekoja tarvitaan yhteisöllisen polun ja askelmien tukemiseen?

  9. Yhteisöllisyys - yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuri – oppiva organisaatio ↗ Nostetta ja vetovoimia ↗ pyyteetön tekeminen aloitteellisuus, luova ideointi toisten oma-aloitteinen palveleminen TYHY – vapaamuotoi-nen toiminta Luottamus ”Sensitivity Training” Kahvihuone-kierto teksti ”Makkaran / kasvisten paisto” Sitoutuminen rakentaminen jakaminen tekeminen suunnitteleminen Tekeminen auttaminen – neuvominen keskustelu kommentointi itsensä ilmaiseminen Kommunikaatio – vuorovaikuttaminen arvostaminen välittäminen VERME on hyvä (x2) TYÖNOHJAUS Aikaa ilmapiirin parantami-seen Kehittämis-tehtävien jatkuminen Työjärjestys = lukujärjestys Yhteinen opettajahuone? Johdon paikallaolo Työparitoi-minnan kehitys Ilmaisen työn huomioiminen Aamukahvit Työhyvinvoinnin kehittämiseen aikaa Koulutus-päiviin vapaamuotoista tekemistä Asiaan kantaaottaminen: ei saa henkilöityä… lippuäänestys TASA-ARVO Ilmapiirin kohottaminen oltava johdolle tärkeä LÄPINÄKYVYYS päätöksenteossa (x3) Epäviralliset kinkerit kiinnostuneisuus kuuntelu läsnäolo toisista tietoiseksi tuleminen Osallisuus ↗ Tukea ja rakenteita ↗ Erillisyys - yksin tekemisen kulttuuri - ”Vapaiden taiteilijoiden löyhä yhteenliittymä SELKEÄ TYÖNJAKO AIKA AVOIMUUS (X2) Asiaan kantaaottaminen: ei saa henkilöityä… lippuäänestys RESURSSIT! Mukana päättämässä RAAMIT Demokraattinen päätöksenteko Perusrakenteet (lukujärjestys, luokkatila, palkka…) kuntoon TASA-ARVO SUUNNITTELU VIESTINTÄ

  10. Olemassaolon vaatimukset - yhteisön arvojen perusta - prof. ShalomSchwartz, Jerusalem Un. - VTT Esa Pohjanheimo, Tiedonvalo Oy • 1. Yksilön asema yhteisössä • Kuinka suuret ovat yksilön vastuut ja velvollisuudet ja oikeudet yhteisöön nähden? • yksilö vai yhteisökeskeisyys – olenko tärkeä ihmisenä ja yksilönä vaiko vain ryhmän jäsenenä? • ihmisyyden ja yhteisöllisyyden perustarpeisiin liittyvä kysymys: hyväksyntä, liittyminen ryhmään, turvallisuus, arvostus, kunnioitus • 2. Vuorovaikutuksen tapa (ja sen säätely) • Miten ihmiset ovat suhteessa keskenään: mitä voi sanoa, mitä voi puhua, kenen kanssa voi puhua, kuka vie asioita eteenpäin, mihin voi osallistua…? • yksilön oikeus vaikuttaa omaan työhönsä ja olla yhteistyössä • yhteistoiminnan, luovuuden ja motivaation keskeinen kysymys • 3. Yhteisön hyvinvointi ja jatkuvuus • Miten me järjestämme yhteisön toiminnan niin, että koko yhteisö voi jatkaa: mitä voi ja pitää säilyttää, miten myös yksilöt liittyvät tähän? • olenko mukana myös yhteisön tulevaisuuskuvassa? • miten minun käy, miten minun käy, miten minun käy…? • sitoutumisen, kehittymisen ja oppimisen kriittinen kysymys

  11. asioiden ja ihmisten johtaminen yhteisössä • Työyhteisö (tai sen johto) joutuu ratkaisemaan edellisten lisäksi vielä kaksi peruskysymystä: • 4. Mitensaada ryhmälle sen perustehtävän mukana asetetut tavoitteet saavutettua mahdollisimman tehokkaasti eli miten järjestellä työympäristö, työvälineet sekä jakaa tehtävät ja vastuut ryhmässä mahdollisimman hyvin? • (asioiden ja rakenteiden johtaminen eli management-tehtävä ) • 5. Mitensaada yksilöt toimimaan siten, että ryhmän perustehtävän suuntaamat ja sen saavuttamisen edellytyksenä olevat ihmisten suorittamat toiminnot tulevat suoritetuiksi mahdollisimman hyvin? • (ihmisten johtaminen eli leadership-tehtävä )

  12. Olemassaolon vaatimukset (ShalomSchwartz, 2000)