1 / 29

Etruskologia 4 Etruskin kieli ja tekstit

Etruskologia 4 Etruskin kieli ja tekstit. Helsingin yliopisto 2012 Jorma Kaimio. Etruskin tekstijulkaisut. Corpus Inscriptionum Etruscarum (CIE) 1900- M. Pallottino: Testimonia linguae Etruscae (TLE), 2. laitos, 1968 H. Rix: Etruskische Texte I-II (ET), 1991

varsha
Download Presentation

Etruskologia 4 Etruskin kieli ja tekstit

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Etruskologia 4Etruskin kieli ja tekstit Helsingin yliopisto 2012 Jorma Kaimio

  2. Etruskin tekstijulkaisut • Corpus Inscriptionum Etruscarum (CIE) 1900- • M. Pallottino: Testimonia linguae Etruscae (TLE), 2. laitos, 1968 • H. Rix: Etruskische Texte I-II (ET), 1991 • Rivista dell’epigrafia etrusca, aikakausjulkaisussa Studi Etruschi, 1927- • Thesaurus linguae Etruscae (ThLE) 1978-

  3. Etruskin kielenyleisesitykset • A.J. Pfiffig, Die etruskische Sprache, 1969 • M. Pallottino, La langue étrusque, 1979 • M. Cristofani, Introduzione allo studio dell’etrusco, 1991 • G. ja L. Bonfante, The Etruscan Language, 2. laitos, 2002 • R.E. Wallace, Zikh rasna. A Manual of the Etruscan Language and Inscriptions, 2008

  4. Aakkoset

  5. Aakkosto • Pohjana länsikreikkalainen aakkosto, melko varmasti Euboian (Khalkiksen) kauppiaiden ja siirtolaisten välityksellä • Meidän käyttämämme kreikkalainen aakkosto pohjautuu itäkreikkalaiseen (joonialaiseen) muotoon, jota käytettiin Attikassa • Näkyvimmät erot khi/psi/ksi:ssä (X/Ψ) • Aakkosto lienee muotoutunut Kreikassa foinikialaisen aakkoston pohjalta vuoteen 800 mennessä • Yllättäen varhaisin ajoitettu piirtokirjoitus Italiasta, Gabiin (Latium) olla 700-luvun 1. neljännes • Myös etruskilaiset piirtokirjoitukset alkavat lähes samanaikaisesti kreikkalaisten kanssa, n. 700 • Etruskit säilyttivät pääsääntöisesti kirjoitussuunnan oikealta vasemmalle (sinistrorsum)

  6. Gabiin olla

  7. Aakkoston muokkaaminen Etruriassa • Kreikan ja etruskin fonemirakenteessa poikkeavuuksia • Etruskista puuttuivat soinnilliset klusiilit (B, D, G); näistä kirjaimista vain gamma (Γ) käyttöön, mutta soinnittomalle gutturaalille /k/ • Näin etruskiin jäi kolme soinnittoman gutturaalin grafemia, Γ, K, Q, joiden käyttö riippui seuraavasta vokaalista, ka, ce, ci, qu • Kielessä ei myöskään oppositiota O/U; käyttöön kr. ypsilon V • Kreikasta katoava digamma F säilyi labiodentaalin /v/ merkkinä • Samoin aspiraatta /h/ tarvittiin • Sibilantteja tarjolla malliaakkostossa neljä; pitempään säilyi kaksi, käännetty Σ > M (sade) ja kolmiviivainen S; etelässä ilmeisesti edellinen suhu-s (transkriboidaan ś), jälkimmäinen normaali, pohjoisessa taas päinvastoin • Aspiroidun labiaalin Φ lisäksi etruskissa frikatiivi /f/, jolle uusi kirjain 8

  8. Lukuharjoitus

  9. Aakkoston leviäminen • Etruskit välittivät kreikkalaisilta lainaamansa aakkoston useimmille italisille kansoille • Latinan kohdalla välitys epäselvempi; aakkoston kolmas kirjain (C<Γ) soinnittoman gutturaalin merkkinä osoitus etruskin vaikutuksesta • Paljon kiistelty, onko pohjoismaisen riimukirjoituksen pohjana etruskilainen aakkosto

  10. Etruskilaiset tekstit • Säilynyt n. 13.000 tekstiä, määrä kasvaa vuosittain; lukumääräisesti poikkeuksellisen suuri corpus antiikin maailmassa • Yksi ainut kaupunki, Clusium, voittaa lukumäärässä koko Rooman valtakunnan latinalaiset piirtokirjoitukset, jos rajaksi vedetään 44 eKr. • Zagrebin muumiokäärettä lukuun ottamatta tekstit säilyneet vain, jos ne oli kirjoitettu kestävälle materiaalille (kivi, keramiikka, metalli) • Etruskit käyttivät luonnollisesti puutauluja, papyrusta ja pellavakangasta (liber linteus) normaalina kirjoitusmateriaaleina, mutta nämä kaikki kadonneet • Säilynyt materiaali näin hyvin yksipuolista, enemmistö hautapiirtokirjoituksia, maljakkojen omistus- tai lahjoitustekstejä • Toisin sanoen nimiä tiedetään valtavasti, mutta vain n. 1000 piirtokirjoitusta sisältää myös tavallisia sanoja

  11. Zagrebin muumiokääre • n. 1300 sanaa, pohjois-Etrurian murteella (Volaterrae/Clusium), 100-luvulta? • Uskonnollinen kalenteri: päivät, kunnioitettavat jumaluudet, rituaalit ja rukoukset

  12. Capuan tiili • Campaniasta, n. 300 sanaa säilynyt, n. 450 eKr. • Uskonnollinen teksti, rituaalit, joita pappien suoritettava tiettyjen jumalien kunniaksi

  13. Tabula Cortonensis • Cortonasta hiljan löydetty, n. 200 sanaa, joskin paljon nimiä, 200-luvun lopulta • Juridinen teksti maatilakaupasta

  14. Perusian cippus • N. 130 sanaa, Perusian läheltä, 100-luvulta • Afuna- ja Velthina-suvut sopivat rajoista

  15. Pyrgin kultalevyt • Löydetty 1964 Pyrgin temppeleiden välisestä kätköstä, johon irrotettu temppelin ovesta • Kaksi etruskin kielistä (52 sanaa) ja yksi puunin kielinen • Etr. taulu A ja puunin kielinen taulu kertovat, kuinka Thefarie Velianas vihki temppelin

  16. Maglianon lyijylevy Maglianosta (Vulci), n. 70 sanaa, n. 400 eKr. Kirjoitettu levyn kummallekin puolelle spiraalin muotoon Uskonnollisia määräyksiä

  17. Laris Pulenan elogium • Sarkofagin kannessa vainajan käsissään pitämässä kirjakäärössä, 60 sanaa, 100-luku • Hautapiirtokirjoitus, jossa esitetään vainajan suku, ura ja ansiot

  18. Placentian maksa • Pronssinen lampaan maksan malli, Piacenzasta, myöhäinen • 52 jumalan nimeä sektoreissa

  19. Etruskin kielen glossat • Roomalaisilla ja kreikkalaisilla kirjailijoilla esiintyvät maininnat etruskin kielen sanoista • Esim. Suetonius, Aug. 97, kertoo kuinka CAESAR-pronssikirjaimista C putosi, ja tämä tulkittiin enteeksi, että hän on kohta jumalten joukossa, quod aesar Etrusca lingua deus vocaretur • Näitä yhteensä 58; ei paljon apua • Lisäksi tiedetään tai oletetaan joukko etruskilaisia lainasanoja latinassa: persona, atrium, taberna, populus (?) • Joskus toiminut välittäjänä kreikasta latinaan: kr. diphthera > lat. littera

  20. Etruskin kielen tulkinta • Onnistumiset esim. hieroglyfien ja lineaari-B:n tulkinnasta painottaneet pitkään etymologista menetelmää, sukulaiskielen etsimistä • Olettama: ”kieli x ja etruskin kieli ovat sukua”; todistus: käännetään etruskinkieliset tekstit kielen x avulla • Hieroglyfeissä ja lineaari-B:ssä kuitenkin ratkaistiin kirjoitus; tämä ei etruskin kohdalla ole mikään ongelma • Suunnilleen kaikki maailman kielet sijoitettu ”kieli x”:n paikalle • Sitkeimmin etruskia on pyritty osoittamaan indo-eurooppalaiseksi kieleksi • Jos joku vielä haluaisi etsiä etruskin sukukieltä, voisi ottaa lähtökohdaksi etruskin lukusanat 1-6 θu, zal, ci, śa, maχ, huθ: kun fonologisilta kehitykseltään niitä vastaavat lukusanat löytyvät kielestä x, kannattaa vertailua jatkaa

  21. Vulcin arpakuutiot • Lukusanat selviävät kahdesta norsunluisesta arpakuutiosta • Mutta mistä tietää luvut? • Vastakkaisten sivujen summa aina 7 • Pyrgin levyistä ci = 3, siis śa = 4 • θu ja zal esiintyvät subtraktiivisissa lukusanoissa kuten un-de-viginti, siis 1 ja 2 • zal saa monikon (zal clenar), siis 2, maχ = 5, θu = 1, huθ = 6

  22. Kombinatorinen menetelmä • Äskeinen hyvä esimerkki kombinatorisen, yhdistelevän, menetelmän käytöstä • Etymologisellakin menetelmällä voi löytää lainasanoja • Kielen tuntemus kuitenkin etenee kombinatoriikalla, joka jakautuu: • Strukturalistinen menetelmä: lauserakenteet, morfemit • Sanakombinatoriikka: useammin esiintyvien sanojen merkitysvaihtoehtojen rajaaminen • Kuva-bilingvit: piirtokirjoitus kertoo, mitä esim. peilissä tapahtuu • Pseudo-bilingvit: otetaan rinnalle samassa funktiossa käytetty latinan tai muun kielinen piirtokirjoitus

  23. Etruskilaiset henkilönnimet • Henkilönnimiä tuhansittain, ne antavat hyvän pohjan morfemeille • Alusta alkaen etunimi + sukunimi • Orvieton haudan oven päällä: mi aveles metienas • Etunimiä rajattu määrä kuten latinassa, mutta myös naisilla • Isännimi (etunimi genetiivissä), äidinnimi (sukunimi genetiivissä), lisänimi, aviomiehen nimi (sukunimi genetiivissä) • Näin saamme massasta genetiivin morfeemit ja säännöt • θana : ancarui : helesa

  24. Sukulaissuhteita ilmaisevat sanat • Usein nimiformuloissa käytetään myös sukulaisnimityksiä, kuten latinan filius, filia • Sanakombinatoriikalla näin selvitetään clan = poika (monikko clenar), sec (seχ) = tytär, puia = vaimo, ati = äiti, apa = isä, ruva = veli, papals = pojanpoika • Edelleen lautni = lat. libertus, lautniθa = liberta

  25. Kuvabilingvi • Pronssipeili Volaterraesta, n. 300 • Taulussa piirtokirjoitus: • Eca : sren : tva : iχnac : hercle : unial : clan : θras:ce • Luultavasti ”Tämä kuva näyttää kuinka Hercle, Unin poika, imee (maitoa).”

  26. Pseudobilingvit • Yksinkertaisimmillaan lyhyissä omistuspiirtokirjoituksissa: • Faliskin eqo quton voltenosio, ”minä (olen) Voltenoksen viinipikari” • Etruskin mi qutum karkanas ”minä (olen) Karkanan viinipikari” • Tässä kreikkalainen lainasana kothon, mutta menetelmän voi yhdistää kuvabilingviseen: • Etr. mi spanti larices = ”minä (olen) Laricen lautanen (?)”, koska kirjoitettu ”lautaseen” • Kun sitten sana spante esiintyy maatilaa kuvaamassa Tabula Cortonensiksessa, merkitys ”alava”, ”tasainen” todennäköinen

  27. Onko oikeita bilingveja? • Pyrgin levyjen löytyminen herätti suuria toiveita; onko tässä avain? • Bilingvejä on toki kolmisen kymmentä, mutta pääsääntöisesti niissä vain sama (vainajan) nimi etruskiksi ja latinaksi • Pesaron bilingvissä haruspex fulguriator, etruskiksi netśvis trutnvt frontac

  28. Kuinka pitkällä olemme etruskin tulkinnassa? • Muistettava materiaalin rajallisuus, vain n. 500 appellatiivia, joista huomattava osa riitteihin liittyviä • Edelleen muistettava materiaalin hajanaisuus: liki seitsemältä vuosisadalta, murre-eroja, piirtokirjoitusten fragmentaarisuus, joskus lukeminenkin vaikeaa • Toisaalta helppo todeta, että 95 % piirtokirjoituksista ei tuota mitään tulkintavaikeuksia • Myös laajimpien tekstien tulkinnassa edetty huomattavasti • Samoin tarkkuus kieliopillisten rakenteiden tunnistamisessa on parantunut viimeisten kymmenien vuosien aikana olennaisesti • Perille ei ole koskaan mahdollista päästä

  29. Caeren Tomba dei Claudin keskipylväs • Vuonna 1969 löydettiin Caeresta Claudius-suvulle kuulunut hauta, jonka keskipylväässä haudan rakentamiseen liittyvä piirtokirjoitus • Kerrankin etruskologit huokaisevat: olemme me aika pitkällä! • laris . avle . larisal . clenar . sval . cn . śuθi . ceriχunce . apac . atic . saniśva . θui . cesu . clavtieθurasi • ”Laris (ja) Avle, Lariksen pojat, elossa ollen tämän haudan rakensivat Clavtieksille, ja isä ja äiti vainajina makaavat täällä.”

More Related