Download
terveydenhuoltolaki ja hoitoty n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
TERVEYDENHUOLTOLAKI JA HOITOTYÖ PowerPoint Presentation
Download Presentation
TERVEYDENHUOLTOLAKI JA HOITOTYÖ

TERVEYDENHUOLTOLAKI JA HOITOTYÖ

586 Views Download Presentation
Download Presentation

TERVEYDENHUOLTOLAKI JA HOITOTYÖ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. TERVEYDENHUOLTOLAKI JA HOITOTYÖ • Keskeiset säännökset • Moniammatillinen yhteistyö ja hoitotyön vastuualue • Toimeenpanon tuki ja arviointi Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

  2. LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEN TILANNE Voimaan 1.5.2011 alkaen: • Terveydenhuoltolaki (1326/2010) • VN:n asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) • VN:n asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011) • VN:n asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) • VN:n asetus seulonnoista (339/2011) • STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) • STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011)

  3. LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEN TILANNE • Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen; HE tarkoitus antaa vuoden 2012 alussa • Järjestämislain valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista; STM:n raportteja ja muistioita 2011:7. • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä vuosina 2011-2014 (305/2011)

  4. M.Vallimies-Patomäki PÄÄMINISTERI JYRKI KATAISEN HALLITUKSEN OHJELMA Laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut • Palvelujen keskeinen tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen • Avainasemassa peruspalvelut ja ehkäisevä työ • Kansalaisten vastuullinen terveyskäyttäytyminen • Matalan kynnyksen palvelut • Kunnat ja SOTE-alueet vastaavat SOTE-peruspalveluista ja osasta erikoistason tehtäviä -> Laaja palvelukokonaisuus • Kuntien ja SOTE-alueiden yhteisiä tehtäviä varten viisi ERVA-aluetta Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 22.6.2011.

  5. MAHDOLLISUUS VALITA HOITOPAIKKA KIIREETTÖMÄSSÄ SAIRAANHOIDOSSA(47 § ja 48 §) Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.

  6. TARKENNUKSIA VALINNANMAHDOLLISUUTEEN Perusterveydenhuolto • Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus • Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta • Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua • Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus käyttää oman hoitosuunnitelman mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy omassa terveyskeskuksessa Valinnanmahdollisuus ei koske: • Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan mahdollisuuksiin • Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa kotisairaanhoidon palveluja alueensa ulkopuolelle. Erikoissairaanhoito • Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa • Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin kuin kotikunnan mukaiseen erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. • Sairaanhoidon antaminen muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä: • Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen opiskelijalle opiskelupaikan mukaisen erityisvastuualueen toimintayksikössä • Henkilölle, joka työnsä tai muun seikan vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla

  7. LAATU JA POTILASTURVALLISUUS(8 §) • Terveydenhuollon toiminnan perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin sekä oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua • Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. • Suunnitelmassa otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. • STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011)

  8. STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011) Suunnitelmassa on sovittava: • Vastuuhenkilöistä ja johdon vastuusta • Henkilöstöjohtamisen periaatteista ja turvallisuuskulttuuria tukevista arvoista • Henkilöstön osallistumisesta ja palautteesta oman toiminnan kehittämiseksi • Henkilöstön perehdyttämisestä ja opiskelijaohjauksesta • Laadunhallinta-asiakirjoista • Ongelmien ennakoinnista ja riskien tunnistamisesta • Vaara- ja haittatapahtumien raportoinnista ja korjaavista toimenpiteistä • Potilaiden osallistumisesta potilasturvallisuuden edistämiseen • Potilaiden tukemisesta haittatapahtuman jälkeen

  9. POTILASTIETOJEN KÄSITTELY(9 §) • Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla. • Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä. • Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus.

  10. HOITOTAKUUN TÄSMENTÄMINEN • Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. (52 §) • Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka. (53 §)

  11. PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN (34 §) • Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman perusterveydenhuollon lähtökohdista YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA • Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit: • tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen (43 §) • sovittavat yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa • th-henkilöstönperus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä • maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja • koulutustarjontaa (42 §) • VN:n asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja • erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011)

  12. PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN • Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä (35 §) • tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista • antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan • sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja • Terveyskeskusten moniammatillinen tutkimus, koulutus ja kehittäminen(37 §) • terveyskeskusten huolehtimisvelvoite • yhteistyö shp:n perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa • yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin

  13. PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ (33 §) • Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti • PTH ja ESH muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden • shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) • shp vastaa pth:n lab- ja rtg-palvelujen sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta • Sairaanhoitopiiri vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta

  14. VNA terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta(337/2011)

  15. ENSIHOITOPALVELU(39 §, 40 §) • Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelukokonaisuutta • Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut. • Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen, jossa määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset ja potilaan tavoittamisajat. • Ensivastepalvelu voidaan ottaa osaksi ensihoitopalvelua. • Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa (46 §) • lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä, • lääkärihelikopteritoiminnasta, • suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta, • VIRVE-aluepääkäyttötoiminnoista, • Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta. • STM:n asetus ensihoitopalveluista (340/2011)

  16. STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) • Ensihoitopalvelun ja ensihoitokeskuksen tehtävät • Henkilöstön koulutusvaatimukset • perustason yksikkö • hoitotason yksikkö • kenttäjohtaja • Johtamisjärjestelmä • ensihoidon vastuulääkäri • päivystävä ensihoitolääkäri • kenttäjohtajat • Siirtymäsäännökset • Palvelu järjestettävä säädösten mukaisesti viimeistään 1.1.2013 • Henkilöstön koulutusvaatimukset 1.1.2014

  17. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN(12 §) • Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä • esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne. • Kunnan nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot • Laajempi hyvinvointikertomus valtuustokausittain

  18. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ(32 §) • Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin ky:n on oltava sosiaalihuollon kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät.

  19. HALLITUKSEN ESITYSTERVEYDENHUOLTOLAIKSI(90/2010 vp) Yleisperustelut: Vastuu ja johtaminen terveydenhuollossa • Henkilöstö strateginen voimavara ja keskeinen menestystekijä • Hoitohenkilöstö muodostaa yli puolet terveydenhuollon henkilöstöstä • Hoitotyö toteuttaa osaltaan terveydenhuollon perustehtävää • Hoitotyön johtajat toimivat SOTE-toimintayksiköissä strategisessa johdossa, keskijohdossa ja esimiestyössä • Hoitotyön johtamisen ydintehtävät ja kehittämislinjaukset määritellään hoitotyön kansallisessa toimintaohjelmassa: • Hoitotyön johtamisen ydintehtävä on luoda edellytykset turvalliselle, vaikuttavalle, laadukkaalle ja tulokselliselle hoitotyölle

  20. HALLITUKSEN ESITYS TERVEYDENHUOLTOLAIKSI(90/2010 vp) Yleisperustelut: Nykytilan arviointi • Hoitotyön johtajien vähentämisen seurauksena: • Vastuu pirstoutunut hoitotyön ammatillisesta toiminnasta • Koordinaatio heikentynyt hoitotyön kokonaisuudesta • Oikeudenmukaisena koettu johtaminen ja vaikutusmahdollisuudet tärkeitä työn hallinnan ja kuorimittavana kokemisen kannalta • Toimintayksikön johtamisjärjestelmän eri tasoilla oltava hoitotyön johtajia, jotka johtavat ja kehittävät hoitotyötä toimintayksikön kokonaisstrategian ja perustehtävän mukaisesti

  21. TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAEDELLYTYKSET(4 §) Johtamisen tuettava hoidon kokonaisuutta, yhteistyötä ja kehittämistä • Toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä.

  22. HALLITUKSEN ESITYS TERVEYDENHUOLTOLAIKSI(90/2010 vp) Yksityiskohtaiset perustelut:4 § Terveydenhuollon toimintaedellytykset • Terveydenhuollon toimintayksikön johtamisen pitäisi tukea potilaiden laadukasta ja turvallista • hoidon kokonaisuutta • Hoito sisältää potilaan tarpeen mukaan lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen, hoitotieteellisen ja muun terveystieteellisen hoidon, hoitotyön ja sosiaalityön • Johtamistehtävä • Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen alueellisesti sekä potilasturvallisuuden edellyttämä henkilöstön ohjaus ja osaamisen varmistaminen • Hoito- ja toimintaprosessien kehittämisessä yli toimintayksikkö- ja sektorirajojen olisi otettava huomioon • eri ammattiryhmien osuus

  23. VASTUU TOIMINTAYKSIKÖN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSTA(57 §) Vastaava lääkäri vastaa terveyden- ja sairaanhoidosta Toimintayksikön hallinnolliseen johtamiseen ei puututa • Terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. • Vastaavan lääkärin on johdettava ja valvottava toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.

  24. SAIRAANHOITO(24 §) Hoitotyö oleellinen osa moniammatillisia terveyspalveluita • Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut • Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: • sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; • sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen; • ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa; • erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen • Hoito- ja kuntoutussuunnitelma

  25. HALLITUKSEN ESITYS TERVEYDENHUOLTOLAIKSI(90/2010 vp) Perusteluissa on hoitotyön määritelmä Yksityiskohtaiset perustelut: 24 § Sairaanhoito • Hoidolla tarkoitetaan sairaanhoitoa osaltaan toteuttavaa hoitotyötä, joka on yksilöiden, perheiden ja yhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, kärsimyksen lievittämistä sekä sairaiden ja kuolevien hoitamista moniammatillisissa SOTE-toimintaympäristöissä • Hoitoon kuuluu myös hoitajavastaanotoilla toteutettava oireenmukainen hoito, jolla tarkoitetaan laillistetun th:n ammattihenkilön aloittamaa hoitoa potilaan oireiden, käytettävissä olevien tietojen ja hoidontarpeen arvioinnin perusteella. • Oireenmukaiseen hoitoon voi sisältyä sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen perustuva uuden lääkehoidon aloittaminen ja lääkärin tekemän taudinmäärityksen pohjalta lääkemääräyksen uusiminen.

  26. Hoitohenkilöstön vastuuta vahvistetaan VASTUU TOIMINTAYKSIKÖN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDOSTA (57 §) • Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö MUU VALINNAN MAHDOLLISUUS (49 §) • Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa

  27. Moniammatillisuutta edistetään kehittämis- ja tutkimustoiminnassa sekä koulutuksessa PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ (35 §) • Sairaanhoitopiirissä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus. TERVEYSKESKUSTEN KEHITTÄMINEN, KOULUTUS JA TUTKIMUS (37 §) • Terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. • Yliopiston lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja terveystieteellisen koulutusyksikön opettaja tai AMK:n terveysalan opettaja voi toimia terveyskeskuksen sivutoimisessa virassa.

  28. Monitieteisyyttä edistetään tutkimuksessa PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JA YHDENVERTAINEN SAATAVUUS (10 §) • Kunnan ja sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sellaisiksi kuin asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUS (61 §) • Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on perustettava yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä.

  29. TOIMEENPANON TUKI JA ARVIOINTI • Alueseminaarit 9 paikkakunnalla huhti-kesäkuussa 2011 • Koulutustilaisuus AVIe:n edustajille sekä kuntien, sairaanhoitopiirien ja SKL:n lakimiehille syyskuussa 2011 • Seurannan ja arvioinnin suunnittelu käynnistetään syksyllä 2011: • Tuotokset, tulokset ja vaikutukset

  30. TOIMEENPANON TUEKSI • www.stm.fi • STM. 2011. Ensihoidon palvelutaso. Ohje ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille. STM:n julkaisuja 2011:11. • STM. 2011. Potilastietojen käsittely. Ohje terveydenhuoltolain 9 §:n ja asiakastietolain muutosten toteuttamiseksi, 28.3.2011. • STM. Ohje terveyskeskuksille välittömästä yhteydensaannista, 5.4.2011. • STM. Terveys- ja hoitosuunnitelma potilaan parhaaksi ja ammattilaisen avuksi, 20.4.2011. > THL:n opas 3.11.2011 • Uusi potilasasiakirjaopas saatavissa marraskuun alkupuolella

  31. TOIMEENPANON TUEKSI www.thl.fi/terveydenhuoltolaki • THL & STM. 2011. Terveydenhuoltolaki - pykälistä toiminnaksi. • Aluekierrokset materiaalia ja esitteitä • Kysymyksiä ja vastauksia toimeenpanosta: • Valinnanvapaus ja palvelujen saatavuus • Hoitopaikan valinnasta ilmoittaminen ja muu tiedonkulku • Hoitosuunnitelma • TH-lain toimeenpanon seuranta ja valvonta • Kustannukset www.thl.fi • Mäki ym. 2011. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL:n opas 14. • Laajat terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Ohjeistus toimijoille. THL:n sivuille vuoden loppuun mennessä.

  32. TOIMEENPANON TUEKSI www.thl.fi/potilasturvallisuus • Potilasturvallisuusopas julkistettiin syyskuussa 2011 • THL:n Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ja työpajat käynnistyvät syyskuussa 2011

  33. YHTEENVETO • Asiakaskeskeisyyden vahvistaminen • Laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen • Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen • Perusterveydenhuollon ja eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen • Tunnustetaan hoitotyö vastuualue • Vahvistetaan hoitotyön vastuualuetta • Edistetään moniammatillisuutta ja -tieteisyyttä • Tunnistetaan hoitotyön johtamisen ongelmat • Tunnustetaan hoitotyön johdon merkitys: • Potilasturvallisuuden varmistamisessa • Terveyspalvelun laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä • Henkilöstön ohjauksessa • Henkilöstön osaamisen kehittämisessä