1 / 29

Ketjusääntö

Ketjusääntö. z = g ( y ). y = f ( x ). x. z. x+ x. y. y+ y. z+ z. z+ z = g ( y+ y ). y+ y = f ( x+ x ). Ketjusääntö. Esimerkki: Lasketaan derivaatta y ’ , kun y = ( x + e x ) 5. Tässä voidaan käyttää yhdistetyn funktion derivointikaavaa tai toimia seuraavasti:

ulmer
Download Presentation

Ketjusääntö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ketjusääntö z = g (y) y = f (x) x z x+x y y+y z+z z+z= g (y+y) y+y= f (x+x) Ketjusääntö

  2. Esimerkki: Lasketaan derivaatta y’, kun y = (x + ex)5. • Tässä voidaan käyttää yhdistetyn funktion derivointikaavaa • tai toimia seuraavasti: • jaetaan lauseke kahteen osaanw = w(x) = x+ex y = y(w) = w5 • sovelletaan ketjusääntöä

  3. 4.3. Interpolointi Lineaarinen interpolointi y2 y y1 ^ y x1 x x2

  4. Jos edellä x (x1, x2), niin kaavat ovat edelleen käytettävissä, menettelyä sanotaan ekstrapoloinniksi. Ekstrapolointi saattaa olla epäluotettava menettely. EKSTRAPOLOINTI INTERPOLOINTI x1 x x2 x1 x2 x

  5. p 12.35 p 11.05 q 85 75 105 Esimerkki: Olkoon kysyntäfunktio melkein lineaarinen. Kokemuksesta tiedetään, että jos valmistusmäärä on 75, niin hinta on 12,35€ ja jos valmistusmäärä on 105, niin hinta on 11,05€. Arvioi lineaarisen interpoloinnin avulla hintaa, jos valmistusmäärä on 85.

  6. p 12.35 p 11.05 q q 75 105 Yleisemmin: Kohdassa q hinta p on likimain

  7. y = f (x) y dy y x+x x x DIFFERENTIAALI Tunnetaan funktion f arvo kohdassa x ja funktion f derivaatan arvo kohdassa x. Arvioidaan funktion f arvoa kohdassa x + x. Kun xon pieni, niin y  dy Siis

  8. Esimerkki 1: Arvioidaan lausekkeen arvoa. Olkoon x = 81, x = 1 ja f (x) = x1/2. Nyt f ’(x) = 0,5x-1/2. (Oikea arvo: ~ 9,05539) Esimerkki 2: Sama interpoloimalla. Olkoon x1 = 81, y1 = 9, x2 = 82.81, y2 = 9.1. Nyt

  9. KONVEKSI KONKAAVI KONVEKSI ja KONKAAVI Sanomme, että funktio f on välillä (a,b)konveksi, jos sen kuvaajan kahta pistettä (x1,y1) ja (x2,y2) yhdistävä avoin jana on kuvaajan yläpuolella x1, x2  (a,b). Vastaavasti sanomme, että funktio f on välillä (a,b)konkaavi, jos sen kuvaajan kahta pistettä yhdistävä avoin jana on aina kuvaajan alapuolella.

  10. Lause: Olkoon x (a,b) ja y = f (x). Olkoon y# lineaarisella interpoloinnilla saatu arvio y:lle ja olkoon y* differentiaalin avulla saatu arvio y:lle. Silloin (1) Jos f on konveksi välillä (a,b), niin y*  y  y#. (2) Jos f on konkaavi välillä (a,b), niin y#  y  y*.

  11. a  b 4.4. VÄLIARVOLAUSE Lause: Olkoon f jatkuva välillä [a, b] ja derivoituva välillä (a, b). Tällöin välillä (a, b) on olemassa ainakin yksi kohta  siten, että siinä kohdassa käyrää y = f (x) sivuava tangentti on pisteitä (a, f (a)) ja (b, f (b)) yhdistävän suoran suuntainen eli

  12. a  b Seuraus: Olkoon f jatkuva välillä [a, b] ja derivoituva välillä (a, b). Jos f ’(x) > 0 kaikilla a < x < b, niin f (b) > f (a). Miksi: Välillä (a, b) on olemassa ainakin yksi kohta  siten, että

  13. Seuraus 2: Olkoon f jatkuva välillä [a, b] ja derivoituva välillä (a, b). Jos f ’(x) > 0 kaikilla a < x < b, niin f on kasvava. Seuraus 3: Olkoon f jatkuva välillä [a, b] ja derivoituva välillä (a, b). Jos f ’(x) on kasvava funktio välillä [a, b] ja f ’(x0) = 0, a < x0 < b, niin funktiolla f on kohdassa x = x0 lokaali minimi. y = f ’(x) y = f (x)

  14. 4.5. Korkeammat derivaatat Derivaatan derivaatta on toisen kertaluvun derivaatta Vastaavasti määritellään n:n kertaluvun derivaatta

  15. Jos f on jatkuva ja kahdesti jatkuvasti derivoituva • välillä (a, b), niin • f ’’(x) > 0 välillä (a, b) f ’(x) on kasvava välillä (a, b) f (x) on konveksi välillä (a, b) derivaatan nollakohdassa minimi • f ’’(x) < 0 välillä (a, b) f ’(x) on vähenevä välillä (a, b) f (x) on konkaavi välillä (a, b) derivaatan nollakohdassa maksimi

  16. 4.6. Paikallinen ääriarvo Perustapaukset kuvina (LOKAALI MAKSIMI): Sileä maksimi. Derivaatan nollakohta. Kärki. Derivaatan epäjatkuvuuskohta. Epäjatkuvuuskohta. Funktion epäjatkuvuuskohta. Reunakohta.

  17. Lisää perustapauksia kuvina (EI LOKAALIA MAKSIMIA): Sileä funktio. f ’(x0) = 0, mutta silti f on kasvava. Sileä funktio. f ’(x0)  0 Epäjatkuvuuskohta. Ei ole lokaali maksimikohta. Kärki, mutta silti f on vähenevä.

  18. Olkoon f jatkuva ja derivoituva välillä (a, b) ja a < x0 < b, jos f ’(x) + | - , niin x0 on lokaali maksimikohta jos f ’(x) - | + , niin x0 on lokaali minimikohta x0 x0 (Ylläoleva pätee myös, kun kohdassa x0 on kärki.)

  19. Olkoon f jatkuva välillä [x0, b) ja derivoituva välillä (x0, b), niin jos f ’(x) | - , niin x0 on lokaali maksimikohta jos f ’(x) | + , niin x0 on lokaali minimikohta x0 x0

  20. Jos f on jatkuva ja kahdesti jatkuvasti derivoituva välillä(a, b), jaa < x0 < b, niin jos f ’(x0) = 0 ja f ’’(x0) < 0, niin x0 on maksimikohta jos f ’(x0) = 0 ja f ’’(x0) > 0, niin x0 on minimikohta

  21. Olkoon z = f (x,y). Kun y:tä pidetään vakiona ja derivoidaan x:n suhteen, sanotaan tulosta z:n osittaisderivaataksix:n suhteen. Merkitään osittaisderivaattaa Idea pähkinänkuoressa: Osittaisderivaatta

  22. 5. Sovelluksia talousmatematiikkaan 5.1 Rajasuureet eli marginaaliset suureet • Tarkastellaan yritystä, joka valmistaa kuukaudessa q tuotetta ja myy ne hintaan p (e/tuote). • Tuotannosta aiheutuu kustannus C(q). • Myyntitulo on R(q) = pq.

  23. Ok Ok Ok Ok Stop

  24. Kun muutokset ovat pieniä, voimme arvioida melko luotettavasti, että  * RajatuottoMR = kokonaistuoton lisäys, kun tuotannon määrää lisätään yhdellä * RajakustannusMC = kokonaiskustannuksen lisäys, kun tuotannon määrää lisätään yhdellä

  25. Suhteellisten muutosten suhde eli jousto (elasticity) on nyt Jos y = f (x), niin y:n jousto x:n suhteen on 5.2 Joustot Tarkastellaan tilannetta, jossa x kasvaa arvosta 150 arvoon 156 (x = 6, (eli 4%)) ja se aiheuttaa y:n arvossa muutoksen arvosta 50 arvoon 54 (y = 4, (eli 8%)).

  26. Esim. Miten paljon muuttuu tuotteen kysyntä, jos sen hintaa nostetaan 10.25 eurosta 11.50 euroon. Alussa kysyntä on 340 tuotetta viikossa ja kysynnän hintajousto on -1.75. p = 10.25 p = 1.25 q = 340 q = x ?  =-1.75

  27. Esimerkki: Naudanlihan kysyntä Qn riippuu tulotasosta Y, naudanlihan hinnasta pn ja sianlihan hinnasta ps seuraavasti Olkoon tällä hetkellä tulotaso Y = 10 000 jahinnat pn= 200 ja ps = 100, jolloin Qn = 5000. a) Naudanlihan kysynnän tulojousto: Kun siis tulotaso nousee 1%:lla, niin naudanlihan kysyntä kasvaa 0.2%:lla.

  28. b) Naudanlihan kysynnän hintajousto: Kun siis naudanlihan hinta nousee 1%:lla, niin naudanlihan kysyntä laskee 0.2%:lla. c) Naudanlihan kysynnän ristijousto: Kun siis sianlihan hinta nousee 1%:lla, niin naudanlihan kysyntä kasvaa 0.03%:lla.

  29. Hinta p ja kysynnän hintajousto  = (dq/q)/(dp/p) määräävät rajatuoton seuraavasti: Kysynnän hintajousto on negatiivinen ( < 0), joten rajatuotto on pienempi kuin yksikköhinta MR < p

More Related