syntaksin harjoituskurssi cyk140
Download
Skip this Video
Download Presentation
Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 17

Syntaksin harjoituskurssi CYK140 - PowerPoint PPT Presentation


  • 94 Views
  • Uploaded on

Syntaksin harjoituskurssi CYK140. Ma 4.12. Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota. Syntagmaattinen suhde kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: artikkeli + substantiivi verbi + subjekti attribuutti + pääsana verbi + objekti.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Syntaksin harjoituskurssi CYK140' - tuyen


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
kielisysteemin kaksi perusrelaatiota
Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota
  • Syntagmaattinen suhde
    • kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim:
      • artikkeli + substantiivi
      • verbi + subjekti
      • attribuutti + pääsana
      • verbi + objekti
kielisysteemin kaksi perusrelaatiota jatkuu
Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu
  • Paradigmaattien suhde
    • tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä

ART+__+N

voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista

dependenssi
Dependenssi
  • Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde
  • Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet
dependenssi jatkuu
Dependenssi: jatkuu

Esimerkkejä:

  • adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti
      • monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim.

- talo+n takana

- kohti seuraava+a vuo+ta

dependenssi jatkuu1
Dependenssi: jatkuu
  • Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää
      • dependenttiensä/argumenttiensa määrän
      • argumenttiensa sijan
      • monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa

Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa

verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon)

      • Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi
dependenssi jatkuu2
Dependenssi: jatkuu
  • Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:
    • bilateraalinendependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot
    • unilateraalinendependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim:

Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen omenan / omenan).

dependenssirelaatiot jatkuu
Dependenssirelaatiot: jatkuu
  • rinnasteinen dependenssirelaatio
    • kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim:
    • rinnastetut NP:t: kissat ja koirat
    • rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat
    • rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.
p sanan paikka lausekkeessa
Pääsanan paikka lausekkeessa
  • Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä:
    • ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim:
      • dros y ffordd

over the road (Wales: Tallerman 1998)

p sanan paikka lausekkeessa jatkuu
Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu
    • ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim:

tomodati-to

friend-with

’with a friend’ (japani: Tallerman 1998)

  • Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä
head vai dependent marking
Head- vai dependent-marking
  • Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee
    • Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta:
        • Kim’s house
    • Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s
head vai dependent marking jatkuu
Head- vai dependent-marking: jatkuu
  • Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin.
  • Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä.
head vai dependent marking jatkuu1
Head- vai dependent-marking: jatkuu
  • Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan:
      • aiz upes

poikki joki-GEN

’joen poikki’

      • caur mezu

läpi metsä-ACC

’metsän läpi’ (Campbell 1995.)

head vai dependent marking jatkuu2
Head- vai dependent-marking: jatkuu
  • Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat:
      • -mantapacha ’since, from’
      • qayna watamantapacha

’since last year’ (Campbell1995)

head vai dependent marking jatkuu3
Head- vai dependent-marking: jatkuu
  • Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa:
      • ruu-majk jar aachi

3SG-because.of the man

’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)

head vai dependent marking jatkuu verbi ja verbin argumentit
Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit
  • Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä.
    • Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä:
      • Taroo-ga tegami-o kaita.

Taroo-NOM letter-ACC wrote

’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)

head vai dependent marking jatkuu verbi ja verbin argumentit1
Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit
  • Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa:

I Ama na-kei-ya na rí muru.

the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the vegetable green.

’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)