Investointiklinikka 2005

1. Investointiklinikka 2005 Rakennusinvestoinnit ja korjausrakentaminen Raimo Viiansuo/Avustus

2. Investointilinjauksia • kilpailuttaminen on ollut jo hyvin tuttua investointimaailmassa: • RAY edellyttää että rakennushankkeen urakat kilpailutetaan (käytännössä olisi oltava vähintään 5 tarjousta jokaisesta urakasta LVI, sähkö jne…) • nyt kilpailuttaminen on taustalla mukana myös investointeihin mahdollisesti liittyvissä ostopalvelusopimuksissa (maksusitoumukset ja kunnan avustukset rinnastetaan) • mutta: RAY EI VOI edellyttää että hankkeeseen liittyvä ostopalvelusopimus kilpailutetaan • järjestön tulee esittää ja todistaa RAY:lle että hanke on kilpailuneutraali Raimo Viiansuo/Avustus

3. Investointilinjauksia • käytännössä järjestön on vaikea löytää kilpailuneutraalisuuden todistamiseksi muita keinoja kuin kunnan / kuntien järjestämä sopimuksen kilpailuttaminen • palvelutuotantoon liittyvissä avustuksissa ”ruuvi” kiristyy koko ajan, investointiavustukset ovat vähentyneet radikaalisti • periaatteellisia varaumia myös investointien linjausmuutoksiin on jätetty, mutta paluuta entiseen tuskin enää on… • isot asiat taustalla: koko RAY:n yksinoikeuden säilyttäminen, sitä ei voida vaarantaa jollakin yksittäisellä avustuskohteella (Avustuslaki 1056/2001 ja sen 4 § 5) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa) Raimo Viiansuo/Avustus

4. Investointilinjauksia • RAY:n hallitus kiristi linjausta jo vuodelle 2005 myös päihdetyön osalta • päihdetyön peruskorjausavustukset olivat pitkään "jäissä", mutta ne saatiin avattua vuonna 2001 Järvenpään sosiaalisairaalan peruskorjauksella • uusia peruskorjauskohteita esitettiin sitten laajemmin vuodesta 2002 vuoteen 2004 • enää EI rahoiteta uusia hoitolaitos / hoitopaikka / puolihoidollinen / edellisiin rinnastettavia peruskorjauskohteitakaan Raimo Viiansuo/Avustus

5. Investointilinjauksia • uuden päihdehoidollisen hoitokapasiteetin rahoittamisesta on luovuttu jo vuosia sitten • ainoat poikkeukset ovat olleet uusi alaikäisten huumehoitopaikka (Lahden A-klinikan yhteydessä) ja päihdeäitien kohteet • RAY ei rahoita enää myöskään muita uusia kuntoutuslaitosinvestointeja • vanhat kohteet / suunnitelmissa olleet kohteet rahoitetaan loppuun mutta ei siis enää rahoiteta täysin uusia peruskorjauskohteita • varauma päihdetyön peruskorjausten linjausmuutokseen on olemassa, mutta palvelutuotannon avustamisen tiukkeneminen estänee asian Raimo Viiansuo/Avustus

6. Rakennusinvestoinnit • päihdetyön perustamisinvestoinnit eli konkreettiset rakennushankkeet ovat viime vuosina lähinnä olleet tukiasuntotyyppisiä kiinteistöjä joissa on samassa yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä esim. päiväkeskus-, yhteisö- tai palvelutilat • lisäksi on rahoitettu mm. huumehoitopaikkojen yhteydessä olevia hoidon sisällöllistä laatua ja yhteisöllisyyden muodostumista ja sen kehittämistä tukevia tiloja (esim. yhteisötilat) • RAY:n avustustoiminnassa perustamisinvestointien osuus on vähentynyt ja etenkin palveluasuntotyyppisten investointien rahoittaminen tyrehtynyt mm. kilpailusyistä lähes täysin Raimo Viiansuo/Avustus

7. Hankintainvestoinnit • päihdetyön hankintainvestoinnit ovat viime vuosina olleet lähinnä valtakunnallisten yhdistysten toimitiloja, paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yksittäistukiasuntohankintoja, päiväkeskuksia yms. • hankinnan yhteydessä tontti yleensä kuuluu avustettavaan osuuteen (esim. toimitiloissa, tukiasunnoissa jne) • kiinteistöjen yhteydessä tontti rajattu ulos RAY-avustuksesta joten se jää järjestön katettavaksi ilman erityis-erityisperustetta (lähinnä hypoteettista, mutta jos löytyy hyvin vahva toiminnallinen peruste voidaan asiaa harkita) • hankintainvestointien yhteydessä on AINA selvitettävä myös mahdollinen peruskorjaustarve, hankinta + pk käsitellään samanaikaisesti RAY:n RATA:ssa Raimo Viiansuo/Avustus

8. Korjausrakentaminen • päihdetyön uudet peruskorjauskohteet ovat viime vuosina olleet käytännössä tukiasumiseen ja päiväkeskustoimintaan liittyvien kohteiden peruskorjauksia • hankinta + peruskorjaus jäätävä edullisemmaksi kuin vastaava uudisrakennus (yksi RATA:ssa sovellettu maksimaalinen hyväksyttävissä oleva määrä ollut 80 % vastaavan uudisrakennuksen hinnasta) Raimo Viiansuo/Avustus

9. Korjausrakentaminen RAY:ssa suhtaudutaan varauksella: • rakennusvirheistä aiheutuviin peruskorjaustarpeisiin (ensin selvitettävä mm. urakoitsijan vaaranvastuun päättyminen) • vanhojen kohteiden peruskorjauksiin (vanhoissa rakennuksissa tullut pääsääntöisesti erinäisiä ”yllätyksiä” kuntoarvioiden jne suhteen ja peruskorjaushinnat ovat ”karanneet käsistä”) KHO:n viimeaikaisten päätösten (19.1.2005 Sininauhasäätiötä koskettanut päätös) perusteella suhtaudutaan varauksella myös mm.: • merkittäviin kiinteistön käyttötarkoituksen muutoksiin (esim. teollisuushallista tehdään asuntoja) Raimo Viiansuo/Avustus

10. RAY ja ARA • ARA on tulossa mukaan rahoittajatahoksi rahoittamaan samojen kohderyhmien investointeja kuin RAY:kin • ARA:n avustusosuuksissa on kuitenkin merkittäviä eroja verrattuna RAY:n avustusosuuksiin (kts. liitedokumentti) • ARA voi rahoittaa myös kuntien investointeja (RAY EI voi) • ARA rahoittaa mahdollisesti jossakin määrin myös kohteiden palvelutiloja Raimo Viiansuo/Avustus

11. RAY ja ARA • RAY jatkanut investointien rahoittamista entiseen malliin ainakin 2005, tilannetta ja ARA:n rahoituksen kehittymistä seurataan • avustuksia ei voi tulla ”kahdesta tuutista” eli rahoittajana joko RAY tai ARA, ei molemmat • RAY ja ARA ovat tiiviissä yhteydessä jatkossakin • ARA on mukana lainoituksellaan todennäköisesti myös tulevaisuudessakin RAY-asuntoinvestointikohteissa Raimo Viiansuo/Avustus

12. K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? • Jos rakennukseen tulee asuntoja ja halutaan että ARA olisi mukana lainoituksella, tulee toimijan ensin saada yleishyödylliseksi nimeäminen ARA.sta • ARA lainaa voidaan myöntää yleishyödylliseksi nimetylle yhteisölle sen suoraan omistukseen tulevaa tai yhtiömuodossa toteutettavaa kohdetta varten • ARA vaatii entistä tiukemmin että toiminta ja kiinteistö ovat erillään toisistaan joten rakennusta varten on käytännössä useimmiten perustettava keskinäinen kiinteistö Oy • keskinäinen kiinteistö Oy on osakeyhtiö, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyjä yhtiöjärjestyksessä määrättyjä rakennuksen tiloja kuitenkin siten, että yhteenlasketuista tiloista on vähemmän kuin puolet asuinkäytössä Raimo Viiansuo/Avustus

13. K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? • Hakijana RAY:hyn päin on oltava aina ry / säätiö joka omistaa kyseisen keskinäisen kiinteistö Oy:n 100 %:sti • avustusta Ei voida myöntää suoraan k-kiinteistö Oy:lle • k-kiinteistö Oy voi olla käytännön rakennushankkeen/peruskorjauksen/hankinnan toteuttaja • RAY:n avustus maksetaan perustamis/peruskorjausinvestoinnissa avustuksensaajalle eli yhdistykselle/säätiölle joka omistaa kyseisen k-kiinteistö Oy:n ja yhdistys/säätiö tilittää avustusrahat edelleen omalle k-kiinteistö Oy:lleen, avustus maksetaan normaalisti esim. urakkaerien mukaisesti Raimo Viiansuo/Avustus

14. K-Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? • hankintainvestoinnissa voidaan hankkia kyseisen k-kiinteistö Oy:n osakkeet ry:n/säätiön omistukseen eli avustus maksetaan avustuksensaajalle eli ry:lle/säätiölle joka ostaa oman k-kiinteistö Oy:nsä osakkeet jotka oikeuttavat kyseisen kiinteistön hallintaan • k-kiinteistö Oy lisää byrokratiaa joten jos sille ei ole tarvetta ei sitä kannata lähtökohtaisesti perustaa • esim. hankintainvestoinneissa jos kohdetta rasittaa ARA laina ja jos on mahdollista maksaa lainat pois kannattaa lainan takaisinmaksu tehdä jolloin vältytään k-kiinteistö Oy:n perustamisesta (jonka ARA muutoin edellyttää) • ARA voi edellyttää poikkeavasti myös tavanomaisen kiinteistö Oy:n perustamisen Raimo Viiansuo/Avustus

15. K-Kiinteistö Oy vai Kiinteistö Oy vai Yhdistys/Säätiö ? • RAY on edellyttänyt RAY-investointiavustuksiin välillisesti ja toteutettavaan investointiin suoranaisesti liittyvän yhtiön juridisena muotona olevan keskinäisen kiinteistö Oy:n, koska se rajaa hankinnat tiettyihin tilakohtaisiin osakkeisiin, jotka oikeuttavat vain ko. osakkeiden osoittamien tilojen omistukseen ja hallintaan (useamman omistajan tilanne) • suhteelliset omistusosuudet tiloista eivät näin ollen edes lähtökohtaisesti ole mahdollisia keskinäisessä kiinteistö Oy:ssä, toisin kuin normaalissa kiinteistö Oy:ssä • jos järjestö omistaa 100 %:sti kiinteistö Oy:n (EI keskinäinen) ja muita osakkaita ei missään vaiheessa ole eikä tule, voi juridinen tilojen omistukseen ja hallintaan perustettu yhtiö olla myös normaali kiinteistö Oy (yleishyödyllinen) Raimo Viiansuo/Avustus

16. Raimo Viiansuo/Avustus