hei minussa on punkki punkkien v lityksell tarttuvat infektiot n.
Download
Skip this Video
Download Presentation
HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 38

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot - PowerPoint PPT Presentation


  • 778 Views
  • Uploaded on

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot. Jarmo Oksi. LT, sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri, TYKS, TY. Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot. Puutiaisaivokuume (TBE) eli Kumlingen tauti (virustauti) Lymen borrelioosi (bakteeritauti)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'HEI, MINUSSA ON PUNKKI !! Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot' - trevor


Download Now An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
hei minussa on punkki punkkien v lityksell tarttuvat infektiot

HEI, MINUSSA ON PUNKKI !!Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

Jarmo Oksi

LT, sisätautien ja infektiotautien erikoislääkäri, TYKS, TY

punkkien v lityksell tarttuvat infektiot
Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot
  • Puutiaisaivokuume (TBE) eli Kumlingen tauti (virustauti)
  • Lymen borrelioosi (bakteeritauti)
  • Tularemia eli jänisrutto (bakteeritauti)
  • Ehrlichioosi (bakteeritauti)
punkinpurema
Punkinpurema
  • usein kivuton
  • kiinnittymisajan pituus olennainen
  • borreliat siirtyvät veriaterian aikana punkin ohutsuolesta sylkirauhasiin
  • borreliatartuntaan tarvitaan usein jopa 1-2 vrk:n kiinnittymisaika, TBE-virus voi tarttua nopeastikin
  • imukärsän sahalaitaisuus vaikeuttaa punkin irrotusta
  • keskimäärin 1 purema 50-100:sta johtaa EM:iin (borreliainfektio)
puutiaisaivokuume eli kumlingen tauti tbe tick borne encephalitis
Puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti (TBE, Tick-borne encephalitis)
  • Aih.: TBE-virus eli Kumlinge-virus
  • Tartunta punkinpureman välityksellä
  • Suomessa < 1% punkeista sisältää TBE-virusta
  • Tautia Suomessa rajatuilla alueilla Ahvenanmaan ja Turun saaristoissa
  • Tartuntariski suuri Baltian maissa, Itävallassa jne.
kumlingen tauti
Kumlingen tauti
  • Suomessa n. 20 tapausta /v.
  • Vain 10-30% infektioista on oireellisia, lopuissa tauti jää lievänä huomaamatta
  • 1. vaihe viikon kuluessa: lievä kuume ja muita flunssaoireiden kaltaisia oireita
  • 2. vaihe 3-21 vrk:n oireettoman jakson jälkeen: korkea kuume, päänsärky, niskajäykkyys, kouristukset, halvaukset
  • 2. vaiheen kesto: 2-3 viikkoa
kumlingen taudin diagnostiikka
Kumlingen taudin diagnostiikka
  • Puutiaisaivokuume (TBE)-virus-vasta-aineiden määritys verinäytteestä(IgM-va osoittaa tuoreen infektion, IgG-va osoittaa aiemmin sairastetun infektion tai annetun rokotuksen)
  • Saaristoalueiden väestöstä 1-30%:lla vasta-aineet positiiviset
  • Selkäydinneste: aivokalvontulehduksessa tulehdussolut ja IgM-luokan TBE-virusvasta-aineet
kumlingen taudin hoito ennuste ja ehk isy
Kumlingen taudin hoito, ennuste ja ehkäisy
  • Ei spesifistä hoitoa
  • Aivokalvontulehdus tai aivokuumeoireisto: sairaalahoito
  • Kuolleisuus <1% Suomessa
  • Vaikea tautimuoto tai halvauksia 20%:lla
  • Sairastamisesta elinikäinen suoja
  • Rokote: n. 5 vuoden suoja (>95% suoja). Rokote on 3-osainen: 0, 1-2 ja 7-12 kk.
lymen borrelioosi lb lymen tauti borrelioosi
Lymen borrelioosi (LB) = Lymen tauti = Borrelioosi
  • Aiheuttaja: Borrelia burgdorferi -bakteeri, joka on korkkiruuvinmuotoinen spirokeetta
  • Tartunta tapahtuu kiinnittyneen punkin välityksellä: kiinnittymisaika vaikuttaa oleellisesti tartuntariskiin
borrelioosin historiaa
1883 Herxheimer:Acrodermatitischr. atroficans

1908 Afzelius:Erythema chr.migrans

1922 Garin,Bujadoux: punkin-purema + EM + meningoradikuliitti

1944 Lennhoff: EM-alueen spirokeetat

1955,-65 Binder,Sonck: infektion siirto inokuloimalla

1975 Steere: punkinpurema + EM + artriitti

1982 Burgdorfer:aiheuttajan eristys punkista

Borrelioosin historiaa
borrelia burgdorferi
Borrelia burgdorferi
  • spirokeetta
  • kierteisyys muita spirokeettoja löyhempi
  • pituus 20-30 um, paksuus 0,2-0,3 um
  • ulkokalvon sisällä 7-11 endoflagellaa
  • ulkakalvon proteiineissa (Osp A,B,Cja D-F) antigeenisia eroja
borrelia burgdorferi1
Borrelia burgdorferi
  • B. burgdorferi s.l. jaetaan lähinnä kolmeen ihmiselle tautia aiheuttavaan alalajiin ~ B. burgdorferi sensu stricto ~ B. garinii ~ B. afzelii
organotropismi
Organotropismi
  • Alalajien väliset erot hakeutumisessa eri kudoksiin
  • B. burgdorferi s.s. (USA, Eurooppa)- artriitti
  • B. garinii (Eurooppa)- neuroborrelioosi
  • B. afzelii (Eurooppa)- predominoi ihomanifestaatioissa
tartunnankantajat
Tartunnankantajat
  • metsämyyrä, metsähiiri, linnut(larvat ja nymfit vektoreina)
  • useat isommat nisäkkäät(aikuiset punkit vektoreina)
  • kotieläimet voivat myös sairastua kliiniseen tautiin
vektorit eli taudinv litt j t
Vektorit eli taudinvälittäjät
  • Ixodes ricinus -ryhmän punkit(Länsi-Eurooppa)
  • Ixodes persulcatus(Itä-Eurooppa ja Aasia)
  • I. dammini ja I. pacificus(USA)
  • Paarmat (harvoin)
suomen endeemiset alueet t rkeysj rjestys
Suomen endeemiset alueet (tärkeysjärjestys)
  • Ahvenanmaa ja saaristoalue
  • Rannikkoalueet(Pietarsaaren - Oulun korkeudelle saakka)
  • Itä-Suomi
  • Koko Etelä- ja Keski-Suomi
lb n epidemiologiaa i
LB:n epidemiologiaa I
  • USA:ssa 10 000 -20 000 tapausta /v
  • Saksassa 30 000 - 60 000 tapausta /v
  • Ruotsissa n. 2000 /v
  • Suomessa n. 2000 -3000 /v,joista ehkä 300-500 levinneitäinfektioita
lb n epidemiologiaa ii
LB:n epidemiologiaa II
  • Maantieteellisesti LB -tartunnan mahdollisuus samoilla alueilla kuin puutiaisten esiintyminen
  • Helsinki: 725 punkkia: 32% borrelian infektoimia (279 punkkia: 4% Ehrlichian infektoimia)
  • Lounais-Suomi (Gyltö): 27% alokkaista joutui armeijassaoloaikana (yksi kesä) punkin puremaksi
  • Ahvenanmaa: punkinpurem(i)a 85%:lla ja EM 16%:lla väestöstä
  • Turku: 2% veneilijöistä EM-epäily 1996
punkkien borreliakantajuus ja borrelioiden lajijakauma
Junttila; useilta paikkakunnilta:6.4 %

Seili: 30 %

Korppoo: 40 %

Niittysaari: 59 %

Helsinki: 32%

B. burgdorferi s.s.noin 10 %

B. garinii25 - 55 %

B. afzelii25 - 85 %

tyypittymätön 2 - 45 %

Punkkien borreliakantajuus ja borrelioiden lajijakauma
lb erythema migrans em vaeltava punoitus
LB: Erythema migrans (EM)= “vaeltava punoitus”
  • puremakohdan ympärille 2 -14 vrk:naikana leviävä punoitus (tasainen tai rengasmainen)
  • joskus kutiava, kuumottava tai kipeä
  • voi muistuttaa ruusua tai sieni-ihottumaa...
  • usein ilman havaittua puremaa!!
  • häviää hoidottakin 2 - 4 viikossa
  • borrelioita voi päästä suoraan verenkiertoon (=spiroketemia) aiheuttaen yleisoireiston ilman EM:a(joskus multippeli EM)
lb taudinkulku ja kuva
LB: Taudinkulku ja -kuva
  • Varhainen, paikallinen =EM - voi jäädä huomaamatta
  • Levinnyt- borrelioita päässyt verenkierron välityksellä kudoksiin - oireita yhdestä tai useista elimistä
  • Ns. autoimmuuni-mekanismit ja geneettiset tekijät vaikuttavat taudinkuvaan ja kroonistumiseen
borrelioosin iho oireet
Borrelioosin iho-oireet
  • Erythema migrans (EM)
  • Borrelialymfosytooma - esim. korvannipukka tai nännin seutu
  • Acrodermatitis chr. atroficans (ACA) - kehittyy tyypilliseksi vasta useita vuosia punkinpureman jälkeen - aluksi sinipunerva ja turvonnut alue, joka myöhemmin tummuu ja surkastuu
  • Muut- pannikuliitti (ihonalaisen kudoksen tulehdus) - skleroottiset ihomuutokset - nokkosrokko (myös krooninen)
lb nivel ja lihasoireet
LB: Nivel- ja lihasoireet
  • 50 - 60 %:lla borrelioosipotilaista
  • turvottava niveltulehdus vain 10 - 20 %:lla
  • lihas- ja nivelkivut -usein hyppeleviä -eivät yleensä yksistään riitä diagnoosin asettamiseen
  • niveltulehdusvaiheet aluksi lyhyitä -tyypillisesti yhdessä tai muutamassa nivelessä
  • spont. paraneminen / kroonistuminen
  • jännetulehduksia, limapussintulehduksia, lihas- tai luutulehduksia, fibromyalgiaa voi esiintyä
lb silm oireet
LB: Silmäoireet
  • Sidekalvontulehdus primaarivaiheessa
  • < 5 %:lla myöhäisvaiheissa
  • Silmien valonarkuus
  • Näköhermon tulehdus
  • Iriitti (värikalvon tulehdus), verkkokalvontulehdus, lasiaistulehdus, sarveiskalvontulehdus
  • Silmän liikuttajalihasten halvaukset
lb hermoston oireet
50 - 65 %:lla

Päänsärky joko aivokalvontulehdukseen liittyen tai ilman sitä

Aivokalvontulehdus on yleensä tässä infektiossa lieväoireinen

Aivokalvotulehdukseen voi liittyä: -kasvohalvaus -hermojuuritulehdus säteilevine esim. raajaoireineen

Aivohermojen halvaukset- kasvohalvauksen lisäksi silmän liikuttajalihaksia hermottavien hermojen tai kuulohermon vaurioita

Raajahalvaus (hermojuurivaurio)

LB: Hermoston oireet
lb hermoston oireet ii
Etenevä tulehdus aivokudoksessa tai selkäytimessä -harvinainen -usein vasta vuosien päästä muiden oireiden jälkeen-taudinkuva ja aivojen kuvauslöydös voi muistuttaa MS-tautia

Aivoinfarkti- voi kehittyä verisuonitulehduksen pohjalta

Lyme enkefalopatia- persoonallisuusmuu- tokset, muistihäiriöt, krooninen väsymys, joskus jopa dementia

Ääreishermoston oireet

LB: Hermoston oireet II
lb syd noireet
LB: Sydänoireet
  • < 10 %:lla borrelioosipotilaista
  • Johtumishäiriöt sähköisessä radastossa (I-III asteen AV-blokki) - väliaikainen tahdistin joskus tarpeen
  • Sydänlihaksen ja/tai sydänpussin tulehdus
  • Hankalahoitoiset rytmihäiriöt
  • Dilatoiva kardiomyopatia
lb muita oireita tai l yd ksi
Hepatiitti eli maksatulehdus- yleensä lievä

Pernan tai imusolmukkeiden suureneminen

Kivestulehdus

Munuaistulehdus

ARDS, kuiva yskä

Verisuonitulehdukset

Joskus urtikaria eli nokkosrokko (kroonisenakin)

Epäselvät kuumeilut

LB: Muita oireita tai löydöksiä
lymen borrelioosin diagnostiikka
Keskustelu potilaan kanssa- selvitetään usean vuoden ajalta mahdolliset punkinpuremat ja EM- oleskelu riskialueilla?

Kliininen kuva- onko pääasiallisen oireen lisäksi muiden elinsysteemien oireita ?

Epäspesifisiä labo-ratoriolöydöksiä- La, CRP usein norm.

Selkäydinnesteessä tulehdussoluja neuroborrelioosissa

Lymen borrelioosin diagnostiikka
lb laboratoriodiagnostiikka
Borrelia-vasta-aineet- IgM ja IgG -luokka- koko bakteeria ja tarv. sen värekarvaa eli flagellaa kohtaan

Vääriä positiivisia vasta-ainetuloksiavoi esiintyä joidenkin muiden sairauksien yhteydessä: jotkin virustaudit (mononukleoosi, vesirokko), kuppa, reuma, LED, vaikeat hammas- tai ientulehdukset

Vasta-aineet voivat jäädä koholle vuosiksi, jos joskus ollut borrelia esim. ihossa

Borrelia-PCR- elimistön nesteistä(esim. selkäydinneste) tai kudospalasta- jos positiivinen, osoittaa borrelian DNA:ta olevan elimistössä

LB: laboratoriodiagnostiikka
borrelioosin hoito
Erythema migrans- hoitoaika 14 (-21) vrk- amoksisilliini- doksisykliini - kefuroksiimiaksetiili- penisilliiniallergisille lapsille erytromysiini tai kefuroksiimiakse- tiili

Levinnyt infektio- hoitokäytäntö vaihteleva- usein 2 (- 4) viikkoa suonensisäinen keftriaksoni - mahd. jatkohoito 100 vrk suun kautta (amoksisilliini, doksisykliini, kefuroksiimiaksetiili tai kefiksiimi)

Borrelioosin hoito
hoito raskauden aikana
EM: amoksisilliini 21-30 vrk

Kiinnittynyt puutiainen usean tunnin ajan- hoito esim. 14-21 vrk (?)

Levinnyt infektio (esim.spiroketemia tai sen epäily):iv keftriaksoni 3-4 viikkoa

Myöhäisvaihe:kuten edellä ja jatkohoito suun kautta?

Hoito raskauden aikana
hoidossa huomioitavaa
Kortisonin välttäminen ennen antibioottihoitoa

Iv antibiootin potilas voi käydä hakemassa kerran päivässä myös kotoa käsin

Relapseja voi tullapitkistä hoidoista huolimatta

Jarisch-Herxheimer -tyyppisiä reaktioitaainakin 15%:lle- voivat olla myöhäisiä ja pitkittyneitä- dramaattisiakin oireiden pahenemisia- kuume ja ihottuma yleisimmät- vaikea erottaa allergisesta reaktiosta

Hoidossa huomioitavaa
borrelioosin ehk isy
Borrelioosin ehkäisy
  • Vaatetuksen peittävyys ja materiaali
  • Ihon ja vaatteiden tarkastus päivittäin
  • Ei kotieläimiä sänkyyn!
  • Kiinnittyneen punkin irrotus suositeltavaamekaanisesti- pinseteillä tai “punkkipoimijalla”- kiertävällä liikkeellä- rasvaan peittäminen toissijaisena vaihtoehtona
  • Rokote käyttöön USA:ssa 1998
  • Rokotekokeita Euroopassa käynnissä
tularemia eli j nisrutto
Aiheuttaja: Francisella tularensis

Vektorit: hyttynen ja puutiainen

Varastoeläimet: jänis ja muut nisäkkäät

Voi tarttua myös ilmateitse

Itämisaika: 3-4 vrk

Oireet: ihohaavauma ja suurentuneet imusolmukkeet

Toisinaan yleisoireinen: korkea kuume, päänsärky, vatsakivut

Dg: Tularemia-va

Hoito:Doksisykliini 14 vrk (joskussuonensisäinen antibiootti)

Tularemia eli jänisrutto
muita punkkien v lityksell tarttuvia infektioita
Ehrlichioosi- aiheuttajia kaksi solunsisäistä organismia, jotka voivat hakeutua valkosolujen sisään - kuume, päänsärky, verenkuvamuutokset- hoito: doksisykliini - esiintyy Suomessakin

Ei Suomessa:- toisintokuume (aih. muita kuin LB:a aih. borrelioita)- babesioosi (malarian kaltainen tauti)- muita virusten ja riketsioiden aiheuttamia kuume-, ja aivokuumetauteja

Muita punkkien välityksellä tarttuvia infektioita
ehrlichioosin oireet ja l yd kset
Clin. and lab. findings similar in HME and HGE

“Spotless RMSF”

Reported symptoms-fever 100%-malaise 90-100%-myalgia 80-100%-headache 80-100%-rigors 60-100%-vomiting 40-50%-cough 25%-arthralgias 25-40%-confusion 20-40%-rash 10-30%

In 80%: Liver involvement (+spleen, lymph nodes, bone marrow, occasionally pulm. interstitium, kidneys, adrenal glands)

Leukopenia and thrombocytopenia

In 75%: Bone marrow granulomas, granulom. inflammation or histiocytic infiltrates

E.. Chaffeensis in the CSF of patients with meningitis

Ehrlichioosin oireet ja löydökset