Suvaitsemattomuuden muodot

1. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsemattomuuden muodot • Kilpailullisesti lahjakkaisiin keskittyminen. • Tyttöjen ja naisten heikompi asema. • Lajien välinen suvaitsemattomuus. • Järjestöllinen syrjintä. • Kielellinen suvaitsemattomuus. • Maahanmuuttajien hyväksynnän ongelmat. • Mielenterveyspotilaiden syrjintää.

2. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsevaisuuskysymysten esilläolo • Tiedotus- ja julkaisutoiminnassa. • Tietoa seuratasolle. • Liitto- ja järjestökohtaisia avauksia. • Esimerkiksi: • Suomen Palloliitto • Suomen Uimaliitto • Työväen Urheiluliitto / LETE • Nuori Suomi • Suomen Latu

3. Tutkimuksen tuottamaa Kansainvälinen yhteistyö • Kilpailu- ja kokoustoiminta. • Jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä. • Lähialueyhteistyö. • Erityis- ja yhteistyöprojektit. • Urheilija- ja toimitsijavaihto. • Seminaarit.

4. Tutkimuksen tuottamaa Maahanmuuttajien osuus • Maahanmuuttajat toistaiseksi vähän mukana seurojen ja järjestöjen toiminnoissa. • Kilpailuihin osallistumista jonkin verran. • Piiri- ja seuratason koulutukseen osallistuneita. • Seuroissa yksittäisiä henkilöitä. • Työpaikkajoukkueissa. • Ammattioppilaitoksissa aktiivisesti mukana.

5. Tutkimuksen tuottamaa Kansainväliset projektit • Ongelmana liittojen ja järjestöjen omien henkilö- ja talousresurssien riittämättömyys. • Toteutettuja projekteja: • Tansania kehitysyhteistyöprojekti • Baltian ja Itä-Euroopan koulutusprojektit • Materiaalista apua lähialueille.

6. Tutkimuksen tuottamaa Sukupuolten tasa-arvo • Esiin nousseita kysymyksiä: • Yleinen tasa-arvotilanne. • Tyttöjen ja naisten osuus harrastajista. • Naisten osuus päätöksenteossa. • Toimintojen soveltuvuus tytöille ja naisille. • Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi.

7. Tutkimuksen tuottamaa Sukupuolten tasa-arvon edistäminen • Tutkimukseen vastanneista liitoista ja järjestöistä: • 35% ei toimenpiteitä • 39% yleinen pyrkimys • 26% konkreettisia toimia. • Kaikkiaan yleinen asenneilmasto on muuttunut tasa-arvoa edistävään suuntaan. • Osa liitoista ja järjestöistä tekee aktiivista tasa-arvotyötä.

8. Tutkimuksen tuottamaa Syrjäytyminen ja syrjäytyjät • Liian usein raha ratkaisee. • Toimintojen liiallinen keskittyminen Etelä-Suomeen. • Syrjäytyjiä: työttömät, yleisesti heikko-osaiset, kouluttamattomat, osa ikääntyneistä, maahanmuuttajat, pakolaiset ja fyysisesti heikkokuntoiset. • Seurariennoissa mukana oleminen ehkäisee jo sinällään syrjäytymistä.

9. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsevaisuusilmaston muutos • Suvaitsevaan suuntaan. • Parempaan suuntaan. • Suvaitseva ilmapiiri lisääntynyt. • Avoimemmaksi. • Kansainvälistynyt. • Suvaitsevaisuus otettu vakavasti.

10. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsevaisuuden edistäminen ja esteet • Edistäminen: • Parasta edistämistä monipuolisen toiminnan järjestäminen. • Tilaisuuksia ja tapahtumia kaikille. • Omalla esimerkillä vaikuttaminen. • Ohjaajakoulutus. • Asennekasvatus. • Tiedotus ja valistus. • Esteet: ennakkoluulot ja asenteet, tiedon ja resurssien vähäisyys ja rasismi.

11. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsevaisuuskasvatus • Vanhemmilla suuri vastuu asenteiden syntymisessä. • Vanhempien koulutusta suvaitsevaisuuteen. • Eri kulttuurien edustajien yhteistoimintaa. • Leirejä, tapahtumia ja tilaisuuksia. • Suvaitsevaisuus ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen. • Suvaitsevaisuus ammattikasvattajien koulutukseen. • Kasvatus on yhteistyön kysymys. • Suvaitsevaisuus olennaiseksi osaksi muuta toimintaa.

12. Tutkimuksen tuottamaa Suvaitsevaisuuden resurssointi • Odotuksia kohdistettiin: • valtio ja opetusministeriö. • Sosiaali- ja terveystoimi. • Kouluhallinto. • SLU: lajiliitot, Nuori Suomi, TUL/LETE ja CIF • kuntien liikunta- ja nuorisotoimi. • Parhaisiin tuloksiin päästään verkostoitumalla.

13. Tutkimuksen tuottamaa Toimet suvaitsevaisuustilanteen parantamiseksi • Kasvatus ja valistus. • Resussointi ja palkitseminen. • Projektit, kampanjat ja tiedotus. • Selvitys- ja tutkimustyö. • Verkostoituminen ja työnjako.

14. Tutkimuksen tuottamaa Suositukset toimenpideohjelmalle • Tietoa eri kulttuureista ja elämäntavoista. • Seuroille toimintaedellytyksiä. • Yhteiskunnan tukea suvaitsevaisuuden edistäjille. • Laajaa kansainvälistä toimintaa. • Maahanmuuttajat mukaan seuroihin ja liittoihin. • Erityisryhmät mukaan toimintoihin. • Tasa-arvo koko toiminnan lähtökohdaksi.

15. Tutkimuksen tuottamaa Tutkittavat ja selvitettävät kysymykset • Suvaitsemattomuuden laajuus liikuntakulttuurissa? • Lajien suvaitsevaisuustyö ja saavutetut tulokset? • Naisten asema seuroissa ja järjestöissä? • Syyt, jotka estävät liikuntaan osallistumisen? • Muualta tulleiden liikunnan ulkopuolelle jäämisen laajuus? • Maahanmuuttajien liikuntatoiminnassa mukana oleminen ja kokemukset?

16. Tutkimuksen tuottamaa Yleiset suositukset • Suvaitsevaisuuden tulee olla syvällä järjestöjen asenteissa ja toimintatavoissa. • Yhteistyö on tuloksellisen toiminnan edellytys. • Asioita tulee selvittää ja tutkia yhdistyneenä käytännön toimintaan. • Suvaitsevaisuustyötä tulee tehdä kaikilla tasoilla. • Suvaitsevaisuustyötä on jatkettava ja kehitettävä edelleen. • Liikunta- ja urheiluväki voivat edistää merkittävästi suvaitsevaisuutta.

17. Tutkimuksen tuottamaa Pohdittavaa • Miksi tarvitaan jatkuvaa suvaitsevaisuuteen kohdistuvaa selvitys- ja tutkimustyötä? • Miksi maahanmuuttajien tulisi olla mukana jo toimintojen suunnitteluvaiheessa? • Miten seura- ja liikuntaväki voi seurata suvaitsevaisuustilanteen muutoksia?