1 / 0

Raportoijainfo 22.5.2014

Raportoijainfo 22.5.2014. Käsiteltävät asiat. Tiedonkeruun uudistus tammikuussa – Jyrki Lehtinen Rahamarkkinatilastointi – Ellu Hintikka Tietoja ryhmärakenteista ja läheisistä sidoksista – Ellu Hintikka

thi
Download Presentation

Raportoijainfo 22.5.2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Raportoijainfo 22.5.2014

  2. Käsiteltävät asiat Tiedonkeruun uudistus tammikuussa – Jyrki Lehtinen Rahamarkkinatilastointi – Ellu Hintikka Tietoja ryhmärakenteista ja läheisistä sidoksista – Ellu Hintikka Luottokohtainen tietokanta – Ellu Hintikka, Essi Tamminen, Jyrki Lehtinen, Saija Kuivalainen Muut asiat – Ellu Hintikka
  3. Tiedonkeruun uudistus tammikuussa Sektoriluokitus 2010 TK:n yritysrekisteri otettiin käyttöön laajalti Sektorisiirtymiä eritoten asuntoyhteisöjen, yritysten, julkisyhteisöjen ja rahalaitosten välillä SP teki 13,5 mrd euron edestä (1 350 kpl) muita muutoksia korjaamaan virtoja Lainojen uudet sopimukset jaettiin uusiin aitoihin sopimuksiin ja uudelleen neuvoteltuihin sopimuksiin Taseen ulkopuolisiin eriin lisättiin käyttämättömät luottojärjestelyt
  4. Rahamarkkinatilastointi (1/2)Money Market StatisticalReporting Kustannuskysely tehty, seuraavaksi tietojen käyttäjän arvioivat hyödyt suhteessa kustannuksiin Käyttäjät: markkinaoperaatiot, rahapolitiikka, SSM, komissio Ehdotus: Päivittäiset transaktiot viikoittain raportoituna Vakuudelliset ja vakuudettomat markkinat, johdannaiset 18 kuukauden implementointiaika Raportoijina aluksi todennäköisesti 30-50 suurinta luottolaitosta
  5. Rahamarkkinatilastointi (2/2)Money Market StatisticalReporting Asetus valmiiksi marraskuussa 2014 → raportointi alkaisi toukokuussa 2016? Raportointi mahdollisesti suoraan EKP:lle Suomen Pankin rooli?
  6. Tietoja ryhmärakenteista ja läheisistä sidoksista Tietoja tarvitaan EKP:n yhteisötietorekisteriin (RIAD), jota käytetään myös rahapolitiikan vastapuolien läheisten sidosten tarkistamiseen → suunnitteilla tiedonkeruu yhdessä pankkitoimintaosaston kanssa Vakuushallinnan sääntöjen mukaan vastapuolet eivät saa antaa vakuudeksi omaisuuseriä, joiden liikkeeseenlaskijana, velallisena tai takaajana on joko vastapuoli itse tai yhteisö, jonka kanssa vastapuoli on läheisesti sidoksissa, vaikka nämä omaisuuserät olisivat muuten vakuuskelpoisia.
  7. Läheisessä sidoksessa vastapuoli omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta vähintään 20% liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta, tai liikkeeseenlaskija/velallinen/takaaja omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta vähintään 20% vastapuolen pääomasta, tai jokin kolmas osapuoli omistaa joko suoraan tai useamman yrityksen kautta vähintään 20% sekä vastapuolen että liikkeeseenlaskijan/velallisen/takaajan pääomasta
  8. Luottokohtainen tietokanta – taustaa (1/2) Finanssikriisin myötä tarve aiempaa yksityiskohtaisemmalle luotto- ja luottoriskitiedolle on lisääntynyt seuraavilla alueilla: rahapolitiikan analyysissa ja rahapolitiikan välitysmekanismin arvioinnissa rahapolitiikan operaatiossa euroalueen vakuushallinnassa makrovakauden valvonnassa ja analyysissa tilastoissa ja muissa analyyseissa tutkimustarkoituksessa pankkivalvonnassa
  9. Luottokohtainen tietokanta – taustaa (2/2) EKP:n neuvoston päätös valmistelevien yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmässä toimien järjestämisestä (EKP/2014/6)/24.2.2014 (http://www.ecb.europa.eu/ecb/legal/pdf/oj_jol_2014_104_r_0008_fi_txt.pdf) Edellyttää, että keskuspankkien tulee käynnistää valmistelut luottokohtaisen tietokannan rakentamisesta. Valmistelujen etenemisestä täytyy raportoida kahdesti vuodessa tilastokomitealle/neuvostolle.  
  10. Pitkän aikavälin kehyksen valmistelevat toimet Harmonisoitujen tietojen ydinjoukon määrittäminen Käyttäjätarpeiden kartoittaminen ja arviointi Tiedonkeruusta, laadunvarmistuksesta ja tietojenvaihdosta aiheutuvien kustannusten arviointi Puuttuvien tietojen täydentäminen,jos jossakin jäsenvaltiossa ei ole tietokantaa tai tietokanta on epätäydellinen Tietokannan hallinnoinnin ja organisoinnin määrittäminen Eri rekisterien ja tietokantojen yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytön parantaminen
  11. Luottokohtainen tietokanta – tilanne euroalueella Euroalueen maat ovat tällä hetkellä hyvin eri tilanteissa: Monessa maassa on keskuspankin ylläpitämä luottorekisteri Joissain maissa on yksityisiä luottorekisterejä Joissakin maissa ei ole rekisteriä lainkaan Nykyisistä rekistereistä/tietokannoista saatavat tiedot eivät ole harmonisoituja ja niiden kattavuudessa on suuria eroja
  12. Luottokohtainen tietokanta – juridinen perusta EU:ssa Juridiset kysymykset euroalueella/EU:ssa keskeisiä, koska nykyisellään saattavat estää tietojen käyttämisen rajojen yli sekä analyyseissä Keskeisiä asioita ovat pankkisalaisuus ja tiedon suojaus sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla Luottamuksellisuuden suojauksesta – sekä luotonantajien että -ottajien – huolehditaan → tietojen käyttö mahdollista vain ”need-to-know” –pohjalta Suomessa ei ole juridisia esteitä
  13. Luottokohtainen tietokanta – tavoite (1/2) Joustava monikäyttöinen tietokanta, joka sisältää ydinjoukon harmonisoituja tietoja lainoista, taseen ulkopuolista vastuista, luottojohdannaisista, arvopapereista Voi sisältää myös aggregoituja tietoja Kattaa luottolaitosten lisäksi myös muut luotonantajat Vaiheittainen toteutus (kansallisesti päätettävissä); ensimmäinen vaihe valmiina vuoden 2016 lopussa
  14. Luottokohtainen tietokanta – tavoite (2/2) Yhdistettävissä myös muihin tietokantoihin, mm. RIAD: EKP:n yhteisötietorekisteri SHS: arvopaperien omistustietokanta CSDB: keskitetty arvopaperirekisteri Luottokohtainen vs. luotonottajakohtainen
  15. Analyyttinen luottotietokanta – ACDB
  16. Eräs luoton määritelmä The type of product as recorded on the internal system of the Significant Bank. To be completed regardless if on or off balance sheet. Examples in EBA/ITS/2013/3 Annex V 2.41 (a)-(l): on demand and short notice, credit card debt, trade receivables, finance leases, reverse repurchase loans, advances that are not loans, project finance loans, loans collateralised by immovable property, other collateralised loans, other debt securities, auto finance (these are examples, other values are possible) etc.
  17. Kustannuskysely Kustannuskysely on osa EKP:n kustannus-hyöty-analyysia Kustannukset arvioidaan kansallisesti eri vaihtoehdoille ja yhdistetään lopulta kattamaan koko euroalue/EU Arvioidaan uudet IT-järjestelmät ja prosessit (Suomessa ei ole ollut luottorekisteriä tai vastaavaa luottotietokantaa)
  18. Kustannuskyselyn taulukot A-E Taulukko A Kustannukset arvioidaan ”paketeittain”, jotka sisältävät attribuutit Luotonottajakohtaisesti, raportoijakohtaisesti, neljännesvuosittain Lähdejärjestelmä Taulukko B Sisältää järjestelmän perustamiseen liittyviä muita kysymyksiä, jotka kohdistuvat mm. kattavuuteen, kynnysarvoihin, luottokohtaisuuteen, laadunvalvontaan Taulukkoon B vastataan A taulukon jälkeen Taulukko C Selvitetään tietojen toimittamista konsolidoidulla tasolla Taulukko D Selvitetään tulevan tietokannan yhteyksiä muihin olemassa oleviin tietokantoihin ja se on tarkoitettu ainoastaan keskuspankkien vastattavaksi Taulukko E Selvitetään mahdollisia hyötyjä, joita raportoijille tietokannasta syntyy pitemmällä aikavälillä Taulukko F Pyydetään antamaan tarvittavia lisätietoja
  19. Analyyttinen luottotietokannan perusrakenne
  20. Perusrakenteen sisältö – attribuuttien kappalemäärät
  21. Perusrakenteen sisältökokonaisuuksien kuvaus (1/5) Luotonantajan ja luotonottajan tiedot Luotonantaja eli raportoija pyritään rikastamaan SP:n toimesta rekisterien avulla mahdollisimman pitkälle Luottosopimukseen liittyvä(t) luotonottaja(t) - perustiedot Perustiedot: sektori, kotimaa, toimiala, yrityksen koko, yrityksen juridinen asema (suhteessa konkurssiin) Lisätiedot 1: Kotimaan lisäksi aluejako, luottoluokitus Lisätiedot 2: Liikevaihto, tase yhteensä ja työllisten lukumäärä Lisätieto 3: Vuositulot ja asema työmarkkinoilla Luoton perustiedot Valuutta, maturiteetit, korko, korkosidonnaisuus, koron kiinnitysaika, takautumisoikeus (velkojan panttausoikeus) Lisätiedot 1: Viitekorko, marginaali, korkokatto tai –lattia, pelkkä koronmaksuaika Lisätiedot 2: Modifioitu tai painotettu jäljellä oleva duraatio
  22. Perusrakenteen sisältökokonaisuuksien kuvaus (2/5) Luoton tasetiedot Luoton yksilöivä tunniste, instrumenttiluokka, yhteisvastuullinen velka, käyttötarkoitus, salkkujako, tase/ulkopuolinen, lainojen siirto ja rahoitusvarojen hallinnointi Lisätieto 1: Lyhennystapa, maksun frekvenssi, syndikoidun luoton tunniste, pääomaluotto Lisätieto 2: Notariaattilainat: raportoija luotonantajana tai luotonottajana Lisätieto 3: Luottoanomuksen tila (myönnetty / hylätty) Lisätieto 4: Notariaattiluotto, arvopaperistetun luoton alkuperäinen myöntäjä ja kiinnitetty laina
  23. Perusrakenteen sisältökokonaisuuksien kuvaus (3/5) Tappiotiedot (lossmeasures) Kertyneet lopulliset luottotappiot, kumulatiiviset arvonalentumiset, muutokset käyvässä arvossa suhteessa muutoksiin luottoriskissä, luottoriskisopeutus, luotonottajan vastuukyky, varaukset, luotonjoustotila, myöhästyneet maksut Lisätieto 1: Käyvän arvon muutos ennen luoton hankintaa, luotonhoitojoustosaamiset, kokonaismäärä, jokia on saatu takaisin luotonottajan maksukyvyttömyyden jälkeen Lisätiedot 2: Myöhästyneiden maksujen päivämäärä, maksukyvyttömyyden todentumispäivämäärä, saneerauksen alkupäivämäärä
  24. Perusrakenteen kokonaisuuksien sisältökuvaus (4/5) Riskitiedot (ja vakuudet) Vakuustyyppi, vakuuden markkina-arvo, vakuusarvo luottoriskilaskennassa, takauksen tyyppi ja takaajan tunniste, takauksen alainen vastuu (ulosvirtaus), välillinen vastuu (sisäänvirtaus), maksukyvyttömyyden todennäköisyys, tappio-osuus (LGD), vastuuryhmä standardimenetelmässä, vastuuryhmä sisäisessä menetelmässä, määrä kaupankäyntivarastossa, riskipainotetut saamiset, riskipaino, arvopaperistaminen Lisätieto 1: Takaajan maksukyvyttömyyden todennäköisyys, tappio-osuus (laskusuhdanteen aikana), riskiarvio riskin vähentämisen ja luottoriskitekijöiden jälkeen, vastuu maksukyvyttömyyshetkellä, oletettu tappioiden määrä Lisätieto 2: Pk-yritysvastuut, luottovasta-arvokerroin Lisätieto 3: Kiinteistövakuus, markkina-arvon määrittelypäivä, alkuperäinen markkina-arvo, vakuuksien alkuperäinen arvostuspäivä
  25. Perusrakenteen sisältökokonaisuuksien kuvaus (5/5) Arvotiedot Luoton kokonaismäärä ilman alaskirjauksia, luoton kokonaismäärä alaskirjausten jälkeen, luoton käyttämätön osa (taseen ulkopuolinen erä), vastapuoliriski, lyhyt luottoriskipositio Lisätieto 1: Luoton alkuperäinen määrä, luoton kertynyt korko Lisätieto 2: Johdannaisten kirjanpitoarvo, luottojohdannaiseen liittyvän sisäisen option määrä, luottojohdannaistuotteen liikkeeseenlaskijan tunnus Raportoinnin frekvenssi ja raportointiviive (ei mukana rekisterissä) Kustannusten kasvu jos raportointijakso olisi kuukausi Arvio kustannuksista jos viive 15 pankkipäivää raportointiperiodin päättymisen jälkeen viive 20 pankkipäivää raportointiperiodin päättymisen jälkeen viive 25 pankkipäivää raportointiperiodin päättymisen jälkeen
  26. Kustannuskyselyn perusnäkymä
  27. Rivi- ja saraketietojen määritelmät
  28. Kustannusten arviointiasteikko
  29. Lähdejärjestelmä Sisäinen datan lähde: (A) kirjanpitojärjestelmä (R) riskipohjainen järjestelmä (O) muu
  30. Kustannuskyselyn täyttö
  31. Perustamis- ja raportointikustannukset raportoidaan kalleimmat vaatimukset joka sisältökokonaisuudelle erikseen
  32. Datajärjestelmään kirjataan datan lähde nykyisestä tietosovelluksesta jokaiselle attribuutille erikseen (suositus)
  33. Lisätään kunkin sisältökokonaisuuden %-tiedolle sarakesumma 100
  34. Jaetaan sisältökokonaisuuden jokaiselle attribuutille kustannus, jotka summautuvat 100 prosenttiin
  35. Miten täytetään, jos jokin kokonaisuuden attribuuteista on NF (NF = jaottelua ei voi tuottaa) LISÄKSI JOKAINEN NF TULEE SELITTTÄÄ KOKONAISUUDEN JÄLKEEN LÖYTYVÄSTÄ KOMMENTTITILASTA.
  36. Taulu B: perustamiseen liittyvät kysymykset (Q1) MOTTO: Pitkällä tähtäimellä luottokohtaista tietoa (loan-by-loan) pidetään parempana raportointimallina kuin luotonottajakohtaista (borrower-by-borrower) tietoa. Koska osa toiminnassa olevista luottorekistereistä on luotonottajakohtaisia, osa sekamallipohjaisia ja osa luottokohtaisia, niin EKP:n luottotietokanta suunnitellaan sellaiseksi, että se pystyy ottamaan vastaan sekä luottokohtaista että luotonottajakohtaista tietoa. Taulun B osan Q1 kysymykset on suunnattu eritoten sellaisiin maihin, joiden nykyinen rekisteri ei ole luottokohtainen vaan käytössä on jokin muu malli. Suomi täysin rekisterittömänä aloittaa tyhjältä pöydältä, ja luontevalta tuntuisi toteuttaa pitkällä tähtäimellä haluttu luottokohtainen rekisteri. Pyydämme teiltä joka tapauksessa vastaukset osion B/Q1 kysymyksiin, mutta mielellään myös perusteet, jos näette luotonottajakohtaisen tai sekamallin luottokohtaisen rekisterin parempana vaihtoehtona.
  37. Taulu B: Perustamiseen liittyvät kysymykset (taustaa)
  38. Taulu B: Perustamiseen liittyvät kysymykset (taustaa) Analyyttista luottotietokantaa pohtivan työryhmän visiossa luotot raportoidaan EKP:n yhteiseen luottotietokantaan luottokohtaisesti. Vain pieni osa kunkin sektorin luotoista raportoitaisiin aggregoituina. Kuitenkin kaikki hoitamattomat luotot raportoitaisiin aina luottokohtaisesti. Luottotietokannasta on tulossa kattava, sillä hahmotelman mukaan kunkin sektori/maa kombinaation luotoista raportoitaisiin 95 % luottokohtaisesti. Luoton euromääräinen kynnysarvo saadaan laskemalla yrityslainojen kannasta se luotto, joka jakaa koko kannan 95/5 prosentin suhteeseen, ja kyseinen arvo pyöristetään sitä alempaan täyteen esim. kymmeneentuhanteen. Jos tällainen luotto olisi suuruudeltaan esim. 13 000 €, niin kynnysarvoksi asetettaisiin 10 000 €. Hahmotelmassa kotimaiset luotot on jaettu melko yksityiskohtaisille sektoreille, mutta ulkomaisten yksiköiden ottamille luotoille olisi oma johdettu luokittelunsa. Hahmotelmassa luottotietokanta toteutettaisiin (ainakin EKP:n tasolla) vaiheittain. Pienet lainat (alle kynnysarvon suuruiset) raportoitaisiin aggregoituina. Kaikki taulun B loput kysymykset liittyvät tähän hahmotelmaan.
  39. Taulu B: Perustamiseen liittyvät kysymykset (1/2) Q2: Tiedonkeruunedellytyksenä on senjoukontunnistaminen, jokatuleeraportoidayksityiskohtaisesti. Määritelkää kustannukset, jos seuraavia kriteereitä käytetään osajoukon määrittelyssä. Ideana on ottaa kantaa taulukon riveillä tai sarakkeilla esiintyviin lainaa yksilöiviin dimensioihin tai kynnysarvoihin. Jos jokin attribuutti ei ole valmiiksi kirjattuna lainasopimukseen, niin oletettavasi sen lisääminen on kustannuksiltaan suurempi verrattuna jo sopimukseen kirjattuun tietoon. Täytössä käytetään kustannuskriteerejä 1-5 tai NF. Q3: Kerättävän tiedon yksityiskohtaisuuden tasolla oletetaan olevan selvä vaikutus projektin kustannuksiin. Kysymyssarjassa pyydetään esim. arviota kynnysarvon suuruuden vaikutuksesta kustannuksiin tai rekisterin laajentamisesta ulkomaisten luonnollisten henkilöiden lainoihin ja rahalaitosten keskinäisiin lainoihin. Lisäksi pitää ottaa kantaa luottotietokantaan sisällytettäviin instrumentteihin. Pitääkö rekisterin sisältää niin luotto- kuin muut johdannaiset? Entä taseen ulkopuoliset erät kuten käyttämättömät luottojärjestelyt tai muut mahdolliset erät?
  40. Taulu B: Perustamiseen liittyvät kysymykset (2/2) Q4 pyytää ottamaan kantaa luottotietokannan vaiheittaiseen toteuttamiseen. On selvää, että EKP:lle on raportoitava ensi kerran tietoa loppuvuodesta 2016. EKP pyytää ottamaan kantaa siihen, että onko tietokannan vaiheittainen laajentaminen parempi vaihtoehto kuin tietokannan kerralla toteuttaminen. Q5 Vain keskuspankille Q6: Yksityiskohtaisen (luottokohtaisen/luotonottajakohtaisen) tiedon lisäksi tietokantaan voidaan tallentaa myös aggregoitua tietoa, jotta vastuista saataisiin kattava kuva. Tietokanta voidaan sisällyttää myös moniulotteisia mittareita, esim. useasta attribuutista aggregoituja tietoja. Aggregointi koskee siis luottoja, jotka nimellismäärältään jäävät valittua kynnysarvoa pienemmiksi. EKP ehdottaa, että tällaisista luotoista ei tarvitsisi lähettää täysattribuuttista tietoa (samaa kuin lainakohtaisista luotoista), vaan niistä voitaisiin koota (tiedonantovelvoitetta pienentävänä) aggregaattitietoa. EKP pyytää ottamaan kantaa ylipäänsä aggregointiin sekä mahdollisiin attribuuttiyhdistelmiin.
  41. Taulu C: Tiedot konsolidoidulla tasolla Lähtökohtana kansalliset tarpeet täyttävä luottotietokanta, joka sisältää myös Suomessa raportoivien ulkomaisten tytäryhtiöiden ja sivukonttorien raportoinnin Taulukossa selvitetään konsernitietojen, omistussuhteiden sekä pankkiryhmien tietojen lisäämisestä aiheutuvaa kustannusten kasvua
  42. Taulu E: Hyödyt (merits) Selvitetään mahdollisia hyötyjä, joita raportoijille tietokannasta syntyy pidemmällä aikavälillä: Yhdenmukaistettu, yksityiskohtainen, kattava Luottokelpoisuuden arviointi Syvempi analyysi, riskiarviot Tiedon tuottamisen helpottuminen (aggregointi vähenee) Raportointivaatimusten vakaus
  43. Aikataulu Kustannuskyselyn palautuspäivä 11.6.2014 Kahdenvälisiä keskusteluja alkusyksystä 2014 Asetuksen suunniteltu hyväksyminen huhtikuussa 2015 Sähköpostiosoite: luottotieto@bof.fi Nettisivu luottotieto
  44. Projektin tavoitteet Projektissa suunnitellaan, määritellään ja toteutetaan ACDB-tietojärjestelmä Luottokohtaisten tietojen kerääminen, käsittely ja lähettäminen EKP:lle Rajapinnat olemassa oleviin SP:n ja Fivan järjestelmiin Mahdollisimman pitkälle automatisoitu laadunvalvonta Loppukäyttäjien tarpeet ja tietojen luottamuksellisuus huomioitu Perustetaan tiedonkeruu luottokohtaisten tietojen raportointiin Raporttien suuri koko ja tietoturvariskit huomioitu
  45. Projektin aikataulu Projektin kesto 1.1.2015 - 31.12.2016 (=24 kk) Release 1-tuotantoonsiirto 8/2016 Release 2-tuotantoonsiirto 12/2016
  46. Projektin organisointi ja resurssit Projektiorganisaatio SP:n projektikäytäntöjen mukainen: Ohjausryhmä Projektiryhmä Tukiryhmä Arvio resurssitarpeesta noin 16 henkilötyövuotta IT-työn osuus noin puolet EKPJ:nIT-hankkeiden projektinhallinnan malli (~RUP) Toteutusvaiheessa SCRUM (=ketterä ohjelmistokehitysmenetelmä)
  47. Projektin haasteet Eurojärjestelmän hanke etenee yhtä aikaa SP:n projektin kanssa, eikä täsmällisiä vaatimuksia ole vielä lyöty lukkoon Luottokohtaisia tietoja sisältävien raporttien koko on merkittävästi suurempi kuin SP:n muissa tiedonkeruissa Suurimmilla raporteilla noin 2-3 milj. riviä Luottotietojen attribuutteja yli 90 Kerättävät tiedot kattavat myös valvontatietoja, joista ei ole SP:n tilastoyksikössä aiempaa kokemusta
  48. Muut asiat (1/2) Lisäajan pyytäminen Lisäaikaa voi pyytää raportin viimeisen palautuspäivän virka-ajan päättymiseen saakka Revisioista pyydetään ilmoittamaan ennakkoon Suurista muutoksista edellisen kuukauden raportointiin pyydetään ilmoittamaan sähköpostilla Yhteydenotot mieluiten sähköpostilla osoitteeseen rahoitustilastot@bof.fi
More Related