suomen kielioppia edistyneille adjektiivit n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Suomen kielioppia edistyneille Adjektiivit PowerPoint Presentation
Download Presentation
Suomen kielioppia edistyneille Adjektiivit

play fullscreen
1 / 28
Download Presentation

Suomen kielioppia edistyneille Adjektiivit - PowerPoint PPT Presentation

ted
141 Views
Download Presentation

Suomen kielioppia edistyneille Adjektiivit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Suomen kielioppia edistyneille Adjektiivit Tuula Marila Hanna Tarkki

  2. Adjektiivit • kuuluvat nomineihin (sijataivutus). • ilmaisevat ominaisuutta ja vastaavat kysymykseen millainen? • Adjektiiveja voidaan käyttää yksin tai pääsanankanssa, ja ne kongruoivat pääsanan kanssa. Kauniissa talossatyynen järven rannalla asuu pieni perhe. Onnelliset elävät pisimpään. • Poikkeuksellisia taipumattomia adjektiiveja ovat: aika, aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, viime Viime helmikuussakoko järvessä ei ollut sulaa kohtaa. • Adjektiiveilla on lisäksi komparaatiotaivutus. pieni : pienempi : pienin

  3. Adjektiivien intensiteettimääritteitä • hyvin, erittäin, oikein, todella, sangen Meillä oli eilen hyvin / erittäin / oikein / todella / sangenhauskaa. • ihan, suhteellisen Raija vaikuttaa ihan / suhteellisen onnelliselta. (vrt.Koiranpentu oli ihanpieni.) • melko, aika Taivas on melko / aika pilvinen. • yhtä – kuin Laatokka ei ole yhtä syvä kuin Punainen meri. • Genetiivimuotoinenadjektiivi voi määrittää toista adjektiivia: Kauhean pitkä, hirveän tylsä, erityisen onnistunut

  4. Adjektiivien muodostaminen 1.adjektiivit ilman johdinta: alkuperäisiä kaksi- tai kolmitavuisia • hyvä, paha, iso, pieni, oikea, väärä, ruskea, uuttera uudempia kolmitavuisia • normaali, banaali, abstrakti, lojaali 2. adjektiiveja voidaan myös tehdä johtimilla • substantiiveista: aurinko >aurinkoinen • adjektiiveista: iso > isohko • pronomineista: tämä >tällainen • verbeistä: kokea >kokematon • partikkeleista: päivittäin >päivittäinen • Johdin liitetään kantasanan vartaloon. • Johdokset kuuluvat johonkin nominien taivutustyyppiin.

  5. Adjektiivijohdokset 1/12

  6. Adjektiivijohdokset 2/12takaisin johdosluetteloon -inen • voi ilmaista sijaintia, kuuluvuutta johonkin paikkaan tai aikaan. • Käytetään myös ilmaisemaan runsautta. • Huom.! si-sanojen johdoksissa on osassa s (hirsi > hirsinen), osassa t(vesi > vetinen) • Kantasanan viimeinen O, U tai A säilyy (pöly > pölyinen, velka > velkainen, pyhä > pyhäinen) • e katoaa tai säilyy (mies : miehe- > miehinen, mieli : miele- > mieleinen)

  7. Adjektiivijohdokset 3/12takaisin johdosluetteloon -kAs • ilmaisee kantasanan suurta määrää. • Kantasana on substantiivi. • Johdin liitetään kantasanan vartaloon, johon joskus liittyy myös monikon i.

  8. Adjektiivijohdokset 4/12 takaisin johdosluetteloon -hkO • ilmaisee kantasanan ominaisuuden melko suurta määrää. • Kantasana on tavallisesti kaksitavuinen adjektiivi.

  9. Adjektiivijohdokset 5/12 takaisin johdosluetteloon -lAinen • Merkitys: • sellainen kuin kantasana • kotoisin paikasta, jota kantasana ilmaisee • Kantasana voi olla substantiivi, adjektiivi, pronomini tai lukusana. Myös yhdyssana on mahdollinen: Etelä-Amerikka > eteläamerikkalainen (huom. kirjoitusasu) • Johdin liitetään • kantasanan vartaloon: kaikki (kaike-) > kaikenlainen • nominatiiviin: Ranska > ranskalainen (huom. kirjoitusasu)

  10. Adjektiivijohdokset 6/12 takaisin johdosluetteloon -lAinen Taivutus:

  11. Adjektiivijohdokset 7/12 takaisin johdosluetteloon -llinen • Merkitys: • kantasanan kaltainen merkitys: hetki : hetkellinen • possessiivinen merkitys: perheellinen • Kantasana on substantiivi. • Johdin liitetään kantasanan vartaloon.

  12. Adjektiivijohdokset 8/12 takaisin johdosluetteloon -mAinen • ilmaisee samankaltaisuutta kantasanan kanssa. • Kantasana on tavallisesti substantiivi, voi olla myös erisnimi. • Johdin liitetään nominatiiviin: mies > miesmäinen • -nen-loppuisissa sanoissa vartalon e katoaa: nainen : naise- : nais- > naismainen

  13. Adjektiivijohdokset 9/12 takaisin johdosluetteloon -tOn • Johtimella muodostetaan karitiiviadjektiiveja (ominaisuus puuttuu). • Kantasana on substantiivi. • Johdin liitetään kantasanan vartaloon. Taivutus:

  14. Adjektiivijohdokset 10/12 takaisin johdosluetteloon -mAtOn • ilmaisee negaatiota. • Kantasana on verbi. • Johdin liitetään he-muodon vartaloon. Taivutus:

  15. Adjektiivijohdokset 11/12 takaisin johdosluetteloon -vAinen • Kantasana on verbi: säästää > säästäväinen, tuhlata > tuhlaavainen • Nykyisin hyvin epäproduktiivi.

  16. Adjektiivijohdokset 12/12 takaisin johdosluetteloon -vA • kuvaa sellaista, jossa onpaljon sitä, mitä kantasana ilmaisee: tila > tilava (paljon tilaa), hinta > hintava (kallis) • Kantasana on substantiivi. Huom.! -vA-päätteiset partisiipit toimivat adjektiivien tapaan. Verbien kanssa -vA-pääte on hyvin produktiivi: alkaa > alkava, seurata > seuraava. Katso lisää kohdasta Verbieninfiniittirakenteet.

  17. Komparaatiotakaisin adjektiiveihin Adjektiiveilla on kolme vertailuastetta: • positiivi, joka ilmaisee millainen joku tai jokin on: iso, viisas, tiivis, vakava, rikas, hauska • komparatiivi (tunnus -mpi-), jonka avulla verrataan kahta asiaa toisiinsa:isompi, viisaampi, tiiviimpi, vakavampi, rikkaampi, hauskempi • superlatiivi (tunnus -in), jonka avulla verrataan kahta useampaa asiaa keskenään: isoin, viisain, tiivein, vakavin, rikkain, hauskin

  18. Komparatiivin päätteet 1/2 Komparatiivin tunnus ja sitä seuraava sijapääte liitetään adjektiivin genetiivivartaloon (helppo :helpo-). Yksikössä:

  19. Komparatiivin päätteet 2/2 Monikossa:

  20. Komparatiivi: muutoksia vartalossa Tunnuksen liittäminen voi aiheuttaa muutoksia vartalossa. • A-päätteiset 2-tavuiset (a e): rankka : ranka- : rankempi hauska : hauska- : hauskempi Huom. A-päätteiset 3-tavuiset (ei muutosta): ahkera : ahkera- : ahkerampi hanakka : hanaka- : hanakampi • Poikkeuksellinen taivutus: pitkä : pitkä- : pitempi / pidempi lyhyt : lyhye- : lyhyempi / lyhempi hyvä : parempi

  21. Komparatiivitaivutus vanha :vanhempi

  22. Komparatiivin käyttö 1/2 • Komparatiivi ilmaisee suomessa aina vertailua: Kumpi on vahvempi, Batman vai Teräsmies? • Ominaisuuden melko suurta määrää ei ilmaista komparatiivilla: pienehkö, pulskanpuoleinen, melko suuri, aika mukava • Vertailun kohde ei välttämättä ole samassa lauseessa, usein se selviää asiayhteydestä: • Pitää olla kohtelias vanhemmille ihmisille. (= itseä vanhemmille) • Olen hukannut paremmat silmälasini. (= Minulla on kahdet.) • Ikä on suonut hänen äänelleen laajempaa kantavuutta. (= entistä laajempaa) • Sosiaalisesti turvattomammista oloista tullut lapsi − − (= nykyistä turvattomammista / turvattomammista kuin toverinsa) • Lopuksi tarkkaillaan joitakin väkilukuun liittyviä yleisempiä kysymyksiä. (Ensin on tarkasteltu yksityiskohtia.) • On vaikea ratkaista, kumpi kaksosista on lahjakkaampi.

  23. Komparatiivin käyttö 2/2 • Myös adverbeista ja joistakin substantiiveista voi tehdä vertailumuodot:enemmän vähemmän + kuin paremmin • Substantiivit esiintyvät varsinkin paikallissijoissa: rannempana reunemmaksi keväämmällä • Määritteitä: Tuo rakennus on paljon / vähän / vielä suurempikuin Finlandia-talo. Hannun asunto ei ole yhtäänsiistimpikuin sinun asuntosi. Päivä on yhälyhyempi ja yö yhäpidempi. Mitä terveellisempää ruokaa syöt, sitä / senparempaa elämää elät.

  24. Superlatiivin päätteet 1/2 Superlatiivin tunnus ja sitä seuraava sijapääte liitetään adjektiivin genetiivivartaloon (helppo :helpo-). Yksikössä:

  25. Superlatiivin päätteet 2/2 Monikossa:

  26. Superlatiivi: muutoksia vartalossa Tunnuksen liittäminen voi aiheuttaa muutoksia vartalossa. • O- ja U-päätteiset adjektiivit (vartalo + -in) iso : iso- : isoin tunnettu : tunnetu- : tunnetuin • A-päätteiset ja e-vartaloiset adjektiivit (A / e katoaa) halpa : halva- : halvin pimeä : pimeä : pimein pieni : piene- : pienin • i- ja ii-vartaloiset adjektiivit (i / ii > e) kiltti : kilti- : kiltein kallis : kallii- : kallein • pitkä vokaali vartalossa (VV > V) harmaa : harmaa- : harmain • Poikkeuksellinen taivutus: hyvä : paras / parhain pitkä : pisin uusi : uusin

  27. Superlatiivitaivutus vanha : vanhin

  28. Superlatiivin käyttö • Superlatiivia käytetään silloin, kun verrataan kolmea tai useampaa asiaa keskenään. • Kuka meistä on pisin? • Oletko käynyt Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa? • Seuraavissa predikatiivilauseissa superlatiivi ja pääsana ovat monikon elatiivissa: • Volvo on yksi turvallisimmista autoista. (= Volvo on turvallisimpia autoja.) • Määritteitä: Kaikkein / maailmanmyrkyllisimmät käärmeet asuvat Australiassa. Toiseksivaarallisimmat matelijat asustavat Aasiassa. Kolmanneksipelottavimpia luikertelijoita on Etelä-Amerikassa. • mitä + superlatiivi (ns. absoluuttinen superlatiivi): • Sää on mitä kaunein. = Sää on oikein kaunis. • Näytelmä oli mitä parhain.