1 / 15

Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä

Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä. Esitelmä sijojen teoriaa – kurssilla 17.3.2009 Erika Sandman, FM. Esitelmän rakenne. 1. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto 2. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunin kielessä 3. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys.

sukey
Download Presentation

Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä Esitelmä sijojen teoriaa – kurssilla 17.3.2009 Erika Sandman, FM

  2. Esitelmän rakenne • 1. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto • 2. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunin kielessä • 3. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys

  3. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto 1. • Wutunin kieltä (Wŭtúnhuà 五屯话) puhutaan kolmessa kylässä Länsi-Kiinassa Qinghain maakunnassa • Puhujia vajaa 4000, ei kirjoitettua kieltä • Siniittinen kieli, eräs Qinghaissa puhutun luoteismandariinin paikallismuoto • Ollut pitkään kontaktissa amdontiibetin ja mongolilaisen bonanin kielen kanssa • Potentiaalisesti uhanalainen

  4. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto 2. • Wutun on osa laajempaa Amdon kieliliittoa, johon kuuluu n. 10 -15 kieltä Qinghain itäosassa ja Gansun eteläosassa. Kieliliittoon kuuluu siniittisiä, tiibetiläisiä, mongolilaisia ja turkkilaisia kieliä. • Wutunia on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän. Kielestä on julkaistu vasta yksi systemaattinen kokonaiskielioppi (Janhunen et al. 2008) osanaHelsingin yliopiston tutkimushanketta Patterns of Ethnic Interaction and Adaptation in Amdo-Qinghai(www.helsinki.fi/project/amdoqinghai/).

  5. Sija siniittisissä kielissä • Morfologinen sijamerkintä ei ole tyypillistä analyyttisille siniittisille kielille. Standardimandariinissa komitatiivin /instrumentaalin funktioita ilmaistaan perifrastisesti: 1) Wŏ gēn tā yìqĭ qù YKS.1.P ja YKS.3.P yhdessä mennä ’Menen yhdessä hänen kanssaan.’ 2) Wŏ yòng bĭ xiě. YKS.1.P käyttää kynä kirjoittaa ’Kirjoitan kynällä.’

  6. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunissa 1. • Komitatiivi: 3) ngu ngu- de tixang- liangge qhi- zhe YKS.1P YKS.1.P-GEN nuorempi veli- KOM mennä- CONT ‘Menen yhdessä nuoremman veljeni kanssa.’ • Instrumentaali: A väline: 4) gu agu shetek-liangge zhaze da- pe- lio ze- li tuo tyttö kivi- INSTR ikkuna lyödä- rikkoa- PRF EXEC- OBJ ‘Tuo tyttö rikkoi ikkunan kivellä.’

  7. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunissa 2. B aiheuttaja (causee): 5) qho-ha qelok- liangge gang- gu- lio ze- li silta-FOC tulva- INSTR huuhtoa-COMPL-PRF EXEC-OBJ ‘Silta huuhtoutui tulvan mukana.’ 6) qhiqhek- ha hen- liangge qui- qhi- lio ze- li ilmapallo- FOC tuuli- INSTR puhaltaa-mennä- PRF EXEC- OBJ ’Ilmapallo lensi tiehensä tuulen mukana.’

  8. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 1: komitatiivin alkuperä • -liangge < mandariinkiinan lukusana liăng (两), ‘kaksi’,+ klassifikaattori ge (个) • Tällainen kieliopillistumisprosessi on maailman kielissä harvinainen. Sitä ei ole mainittu lainkaan komitatiivien kieliopillistumista käsittelevässä kirjallisuudessa. Tyypillisiä komitatiivin lähteitä ovat esim: -verbit ’seurata’ ja ’ottaa’ -substantiivi ’ystävä, toveri’ -lukusana ’yksi’ ( Heine & Kuteva 2002, Stolz et al. 2006)

  9. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 2: mandariinin numeraalit Standardimandariini: 7a) Wŏ yŏu liăng ge Zhōngguó péngyou YKS.1.P omistaa kaksi-CL Kiina ystävä ’Minulla on kaksi kiinalaista ystävää.’ 7b) Wŏ yŏu liăng běn shū YKS.1.P omistaa kaksi-CL kirja ’Minulla on kaksi kirjaa.’ 8) Tāmen liă hái méi lái MON.3.P kaksi yhdessä vielä NEG tulla ’He (kaksi) eivät ole vielä tulleet.’

  10. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 3: merkityksen laajentuminen Wutun: 9) nga- ha ma liang- ge yek YKS.1.P:OBL-FOC hevonen kaksi- CL EXIST ’Minulla on kaksi hevosta.’ 10) da adia- da zhawa liangge du jaze bi- she- ma sitten munkki- ja oppilas kaksi yhdessä vain kori kantaa-ottaa-SER xhen- dio- de re kävellä-NEC-NMLZ FACT ’Sitten munkin ja oppilaan täytyi lähteä matkaan korit selässä’

  11. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 4: kieliopillistuminen ja kielikontaktit • kaksi > kaksi yhdessä > komitatiivi > instrumentaali • Funktioiltaan samanlainen, lukusanaan ’kaksi’ perustuva sija löytyy myös useista muista Amdon kieliliiton siniittisistä kielistä. Se on dokumentoitu ainakin linxiassa ja xiningissä (Dwyer 1992: 165-167) sekä gangoussa ( Zhu et al. 1997: 445). • Malli tämän sijan kehitykselle tulee kieliliiton mongolilaisista kielistä. Lukusanaan ’kaksi’ perustuva komitatiivi/-instrumentaalisija, jonka tunnus on –qalə, löytyy ainakin bonanista (Chen 1986: 121-122) sekä santasta (Dwyer 1992: 165-166). Sijapääte perustuu lukusanaan qua-la ’kaksi yhdessä’ (Dwyer 1992: 165). quar + la > qua-la > qalə ‘kaksi’+ MON ’kaksi yhdessä’ KOM/INSTR

  12. Komitatiivi/-instrumentaalisija Amdon kieliliiton mongolikielissä Bonan: 11) bə gagə- galə jugi YKS.1.P isoveli-KOM mennä ’Menen isoveljen kanssa. (Chen 1986: 121, analyysi minun.) Santa: 12) k’wos –la o-o- qala itiə lapsi- MON lusikka-INSTR syödä ’Lapset syövät lusikalla.’ (Dwyer 1992: 166.)

  13. Kontaktilähtöinen kieliopillistuminen ja kieliopillistumisalueet 1. • Bernd Heine ja Tania Kuteva (2003, 2005) ovat osoittaneet, että kieliopillistuminen voi tapahtua kielikontaktien vaikutuksesta. • Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisija tarjoaa esimerkin tällaisesta kontaktilähtöisestä kieliopillistumisesta(contact-induced grammaticalization) ja vielä tarkemminalueellisesta kieliopillistumisesta (areal grammaticalization).

  14. Kontaktilähtöinen kieliopillistuminen ja kieliopillistumisalueet 2. • Kieliopillistumisalueen(grammaticalization area) tyypillisiä piirteitä: - vähintään kolmessa samalla maantieteellisellä alueella puhutussa kielessä esiintyy jokin yhteinen kieliopillistumisprosessi, joka on maailman kielissä harvinainen -kielisukulaisuus ei voi selittää ilmiötä -kielet ovat olleet kontaktissa keskenään -alueellinen kieliopillistuminen on erityisen todennäköistä silloin, jos sama morfeemi on saanut useassa eri kielessä useita eri kieliopillisia funktioita tai kieliopillistunut edelleen useassa eri kielessä (Heine & Kuteva 2005: 185- 187.)

  15. Lähteet • Chen, Naixiong (1986). Baoanyu he Mengguyu. Menggu Yuzu Yuyan Fangyan Yanjiu Congshu, vol. 010. Huhehaote: Nei Menggu Renmin Chubanshe. • Dwyer, Arienne M. (1992). ‘Altaic elements in the Línxià Dialect: Contact-Induced Change on the Yellow River Plateau.’ Journal of Chinese Linguistics, vol. 20/1: 160-178. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2002). World Lexicon of Grammaticalization. Cambridge: Cambridge University Press. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2003). Contact-Induced Grammaticalization. Studies in Language, vol. 27/ 3: 529-572. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2005). Language Contact and Grammatical Change. Cambridge: Cambridge University Press. • Janhunen, Juha &Marja Peltomaa &Erika Sandman & Xiawu Dongzhou (2008). Wutun. Languages of the World/ Materials 466. Muenchen: Lincom Europa. • Stolz, Thomas & Cornelia Stroh & Aina Urdze (2006). On Comitatives and Related Categories. A Typological Study with Special Focus on the Languages of Europe. Berlin: Mouton de Gruyter. • Zhu Yongzhong& Ujiyediin Chuluu& Keith Slater& Kevin Stuart (1997). Gangou Chinese Dialect: A Comparative Study of a Strongly Altaicized Chinese Dialect and Its Mongolic Neighbor. Anthropos, vol. 92: 433-450.

More Related