150 likes | 277 Views
Hereillä. Olemmeko oikeasti hereillä? Tiedämmekö missä mennään? Olenko minä valveilla?. Liittyminen momentumiin. Tapahtuman tukitoimet. Koko seurakunta liikkeellä Mainokset eri medioissa - Viitteitä tulevaan… Seurakuntalaisten varustaminen Jännitystä ilmassa
E N D
Hereillä Olemmeko oikeasti hereillä? Tiedämmekö missä mennään? Olenko minä valveilla?
Tapahtuman tukitoimet Koko seurakunta liikkeellä Mainokset eri medioissa - Viitteitä tulevaan… Seurakuntalaisten varustaminen Jännitystä ilmassa Yksityiset kristityt tekevät aloitteita - kutsuja jaetaan - pyydetään mukaan - kerrotaan ohjelmasta - levitetään myönteisiä uutisia Muuttunut katukuva Evankeliumista / Jeesuksesta päivän puheenaihe
Keskustelun kynnyksiä Kutsun esittäminen Henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen Puhuminen Jeesuksesta Aloite
2J3 Meidän tehtävämme on kertoa Kristuksesta Pyhän Hengen voimassa ja antaa vastuu tuloksista Jumalalle
2J3 100% % 0 %
Erilaisia mahdollisuuksia Kahvihetki, lounas, kävelylenkki, talkoot, ryhmämatka, jääkiekkomatsi, elokuvat, musiikkiesitys, hengellinen ilta, kotikutsut, renkaiden vaihto, …. Sähköposti, tekstiviesti, Facebook, kirje, kirja, lehti, kutsukortti, puhelu, avunpyyntö, tarjous, Ole olemassa, ole ystävä, ole ihminen
509 Herra, elämääni 1.Herra, elämääni valvo, etten harhaan vaeltaisi täällä ohi ihmisten. 2. Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee. 3.Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa, etten väisty, milloin kutsut auttamaan. 4.Sydäntäni ohjaa, anna minun, Herra, armossasi kasvaa , olla ihminen. Gustav Lohmannin laulun (1961) pohjalta Juhani Forsberg 1966 ja Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986.
Kutsu yhteyteen ei tyhjiöön Raamattu Rukous Anteeksiantamus Pyhä Henki Uskon tunnustaminen Seurakuntayhteys Oma paikka ja tehtävä
Sosiaali- ja kasvatusalan määritelmissä yhteisöä kuvataan ryhmäksi ihmisiä, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja jotka tuntevat yhteenkuuluvuutta. • Yhteisöpedagogiaa kehittänyt kouluttaja Liisa Raina ja luokanopettaja Rauno Haapaniemi (2007, 34) tarkoittavat yhteisöllä sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jossa yhteisön jäsenillä on yhteisesti ymmärrettyjä arvoja, tavoitteita ja yhteistä toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteisöllisyys nähdään ryhmän kehittyvänä ominaisuutena: tavoitteena on kasvattaa yhteistä tietoisuutta vuorovaikutuksen avulla. Yhteisö koostuu yleensä useimmasta pienryhmästä, jotka ovat joko luonnollisia tai tietoisesti muodostettuja. Sari Vesikansa liittää yhteisöllisyyteen yhteisön jäsenten positiiviset tuntemukset: ”yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yhteisöjen tietynlaisia myönteisiä ominaisuuksia, joiden ansiosta kuuluminen yhteisöön ja siinä toimiminen koetaan mieleiseksi”. Yhteisöllisyyden kokemiseen sen sijaan tarvitaan yksilön omaa kokemusta, tunnetta siitä että on merkityksellinen toisille yhteisön jäsenille ja omakohtaista halua kuulua tuohon yhteisöön.