Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta - Johdanto

1. Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta - Johdanto Mikko Pohjola, THL, Kuopio

2. Sisältö • Esittely • DARM-täydennyskoulutusten sarja 2011 • Aiheeseen liittyviä tapahtumia • Päivän ohjelma • Johdatus päätösanalyysiin ja riskinhallintaan • Pieni harjoitus

3. Esittely • Jouni Tuomisto (LT), Mikko Pohjola (DI) • THL, YMTO, YMAL • Avoin arviointi (open assessment), Opasnet • ERACedu

4. DARM-täydennyskoulutukset • DARM-täydennyskoulutusten sarja 2011 • Päätösanalyysia ja riskinhallintaa tapausesimerkin kautta 5.5. • Päätöksenteko epävarmuuden oloissa 19.5. • Yhteisöllinen oppiminen 8.9. • Keskustelu ja kansalaiskuuleminen päätöksenteossa: menetelmiä ja työkaluja 29.9. • Lisätietoa: http://fi.opasnet.org/fi/Eracedu • DARM = Decision analysis and risk management (päätösanalyysi ja riskinhallinta)

5. Aiheeseen liittyviä muita tapahtumia • DARM-kurssi 2-4/2011 • Itä-Suomen yliopiston ToxEn maisteriohjelma • Myös muita, lähinnä ympäristötieteen, opiskelijoita • Päätösanalyysiharjoitus: sikainfluenssa, rokotukset ja narkolepsia • Luentomateriaalit, taustamateriaalia, luentovideoita, harjoitustyöt yms. saatavilla netissä: • http://en.opasnet.org/w/Darm • URGENCHE-projekti 9/2011 – 2014 • Käytännönläheistä kaupunkitason ilmastopolitiikka-analyysiä • Ilmasto-, terveys- (ja talous-)vaikutukset? • 6 Euroopan, 2 Kiinan kaupunkia • Suomesta mukana Kuopio, THL ja SYKE • Kaupungit projektissa aktiivisina partnereina • http://en.opasnet.org/w/Urgenche

6. Päivän ohjelma • Päivän ohjelma • 9.00 Aloitus ja tervetuloa • 9.15 Johdatus riskinhallintaan ja päätösanalyysiin (sisältää pienen harjoituksen) • 10.00 Kahvi (sis. hintaan) • 10.30 Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman (2009-2010) esittely (Erkki Pärjälä) ja tarkastelu (Mikko Pohjola) • 12.00 Lounas (omakustanteinen) • 13.00 Energiataseajattelu ja yhteisen tiedon luominen ilmastopolitiikan apuna • 14.00 Kahvi (omakustanteinen) • 14.30 Harjoitus/keskustelu: KHK-päästöjä vähentävät toimenpiteet ja niiden toteutettavuus • 16.00 Päätös

7. Johdatus päätösanalyysiin ja riskinhallintaan

8. Riskinarviointi yhteiskunnassa Tieteellisen tiedon ja arvoarvostelmien keruuta, yhdistämistä ja tulkintaa yhteiskunnan hyödyksi Riskinhallinta on riskinarvioinnin tuottaman tiedon hyödyntämistä yhteiskunnan tarpeita vastaan

9. Riskinarvioinnin/-hallinnan viitekehys Järjestelmällistä analyysiä yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan

10. Riskinhallinta Riskinhallinta on “päätöksenteon ja toimenpiteiden organisointia tunnistettujen ja koettujen riskien suhteen” Pyritään vaikuttamaan siihen mitä toimintaa oikeasti tapahtuu riskien suhteen/vaikutuksesta Monet tekijät ohjaavat riskin hallintaa – järjestelmällinen arviointi on (vain) yksi näistä tekijöistä

11. Riskinhallinta Järjestelmällinen riskin hallinta tunnistaa riskinarvioinnin tarpeita ja soveltaa arvioinneista (ja muualta) saatavaa tietoa käytäntöön Pohjimmiltaan riskinarvioinnin ja -hallinnan päämäärän tulisi olla sama: hyvät yhteiskunnallisesti merkittävä päätökset ja toimenpiteet => Päätöksentekoa tukeva arviointi (normatiivinen päätösanalyysi)

12. Päätösanalyysi ja -mallit

13. Päätösanalyysi ja riskinhallinta • Päätöstilanteet ja –vaihtoehdot • Toivotut/ei-toivotut vaikutukset • Vaikutusketju • Analyysi • Toiminta analyysin pohjalta • Toteutuvien vaikutusten seuranta

14. Päätösanalyysi ja riskinhallinta • Kolme näkökulmaa: • Tieto – ”tiede/arviointi” • Päätöksenteko/toiminta – ”politiikka” • Osalliset/sivulliset – ”sidosryhmät/kansalaiset”

15. Tieto, toiminta ja vaikutukset Other factors Outcome Assessment Decision making Participation

16. Avoin riskin hallinta Experts Other influence A collaborative game of questions and answers Outcome Decision makers Outcome Outcome Stakeholders Public

17. Avoin riskin hallinta Q R A

18. Päätösanalyysi ja riskin hallinta Pyritään luomaan/kehittämään hyvin perusteltua yhteistä uskomusjärjestelmää, joka ohjaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa Tarkoituksellisesti tuotettu jaettu tieto on keino (means) pyrkiä kohti toivottuja päämääriä (ends)

19. Tieto työkaluna? • Mikä määrittää onko vasara hyvä? • Onko tiedolla ja vasaralla oikeastaan eroa?

20. Harjoitus 1 • Kuopion vuotuiset KHK-päästöt ovat n. 1 Mt CO2-ekv • Kuopion vuotuisten KHK-päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on 40%, eli n. 400000 t CO2-ekv • Kuinka suuret ovat Kuopion vuotuiset KHK-päästöt • Kaukolämmön tuotannosta? • Liikenteestä? • Erillislämmityksestä (ei kaukolämpö, ei sähkölämmitys)?

21. Harjoitus 2 Liikenne ja asuntojen lämmitys ovat keskeisiä energiaa kuluttavia ja KHK-päästöjä aiheuttavia arkipäiväisiä toimintoja Mitä muita kuin ilmastonmuutosriskejä liikenteeseen ja/tai lämmitykseen liittyy? Mitä liikenteen ja/tai lämmityksen KHK-päästöihin vaikuttavia päätöksentekijöitä ja toimijoita tunnistat? Ketkä voivat vaikuttaa liikenteestä ja lämmityksestä johtuviin KHK-päästöihin?

22. Päätelmä • Tiedon ja toiminnan kompleksisuus • Ilmastotiede ja –politiikka sekä vaikutusarviointi ovat kukin monimutkaisia asioita ja sinänsä • On kuitenkin mahdollista (välttämätöntä) tuoda ne yhteen avoimeksi tiedon tuotannon ja hyödyntämisen prosessiksi • =>tieteellä, arvioinneilla ja politiikalla ei ole arvoa sinänsä, arvo syntyy niiden (yhdessä) aikaansaamista vaikutuksista!