TÄHTITIETEEN HARRASTAMINEN

1. TÄHTITIETEEN HARRASTAMINEN Aloittaminen ei vaadi mitään erikoista, jokainen voi katsella taivasta. Aloittelijalle tärkein apuväline on kiikari, tavallinen 7X50 kiikari riittää. Lämmin vaatetus on välttämätön. Kun tähdet alkavat hahmottua kuvioina, kannattaa hankkia tähtikartta. Kartan katseluun pimeässä tarvitaan punavaloinen lamppu. Katselupaikan ilmansuunnat on hyvä tietää.

2. Kaukoputken hankintaa kannattaa miettiä tarkoin. Se tarvitsee opettelua (kokoaminen, kohdistimen suuntaus, eri okulaarien käyttö, hyvä alusta, kaukoputken linssin/ peilin koko, kuljetus jne). Yhdistyksistä löytyy apu ja seurassa on mukava ihmetellä muutakin kuin tähtiä (eläimiä, kasveja, valoilmiöitä, luontoa yleensä). Tähtitaivas on jatkuvan oppimisen kohde. Sinä voit olla ensimmäinen, joka oivaltaa tai näkee jotakin uutta. Harrastus sopii kaiken ikäisille.

3. KATSELUKOHTEET Aurinko: kuinka se kulkee, korkeus taivaalla, lasku- ja nousuajat, valoilmiöt Aurinkoa kohti ei saa katsoa ilman kunnollista suodatinta.  Kiikarikohteet: Kuu: vaiheet, liike, pinnanmuodot, paikka tähtiin ja planeettoihin nähden Planeetat: missä tähdistöissä näkyvät, liike, kuut Tähdet: kirkkaus, väri, mihin tähdistöön kuuluu, milloin näkyy Galaksit: hyvän kelin kohteita, saako näkyviin Sumut: pystyykö erottamaan

4. NOPEAT KOHTEET Tähdenlennot: Näkyvät paljain silmin, kiikarilla ei ehdi nähdä. Tulipallot: Missä suunnassa kulki, aika, hajosiko. TÄHTIKUVIOT Opettele muutama aina näkyvä selkeä kuvio ja hyppele niistä seuraaviin kohteisiin.

5. TÄHTITAIVAAN OSAT GALAKSI: järjestelmä jossa on lukematon määrä tähtiä TÄHTI: energiaa tuottava taivaankappale PLANEETTA: tähteä kiertävä suuri kappale, tarkka rata KUU: planeetan kiertolainen ASTEROIDI: pieniä kivimäisiä kappaleita, joista suurin osa kiertää Marsin ja Jupiterin välissä KOMEETAT: soikeilla radoilla kulkevia kivi- ja jääpalleroita, joiden pinnalta irtoaa ainetta Auringon lähellä pyrstöksi METEOROIDIT: pieniä murusia, jotka saattavat olla komeetoista irronneita osia SATELLIITIT: ihmisen lähettämiä laitteita, jotka muuttuvat lopulta avaruusromuksi

6. MITTAYKSIKÖITÄ ASTRONOMICAL UNIT, AU: Auringon ja Maan välimatka noin 150 miljoonaa km. VALOVUOSI, ly: valon vuodessa kulkema matka 9,46·10¹² km. Valon nopeus on 300000 km/s. PARSEK, pc: etäisyys, josta yhden AU:n mittainen jana näkyy yhden kaarisekunnin suuruisessa kulmassa, 1pc= 3,26ly=206265AU. Kulmayksikkö on aste: 1°=60’=3600’’. Kuu näkyy 0,5° kulmassa.

7. TÄHDEN ELINKAARI Tähti tuottaa energiaa ydinfuusiolla. Muut taivaan kappaleet heijastavat tähdistä lähtenyttä valoa. SYNTY: Tähti aloittaa kehityksensä pölypilvessä. LOISTAMINEN: Tähden energian tuotosta johtuva paine ulospäin ja painovoiman vaikutus sisäänpäin ovat tasapainossa. LOPPU: Tähden koko määrää tähden lopun. - sammuminen, ruskea tai valkea kääpiö - laajeneminen punaiseksi jättiläiseksi, planetaarinen sumu, valkea kääpiö - supernova, neutronitähti - musta aukko

8. TÄHTIJOUKOT Tähtijoukkojen tähdet muodostuvat suurista kaasupilvistä, joissa voi olla ainetta tuhansia kertoja niin paljon kuin Auringossa. Tiivistyessään pilvi jakautuu pienempiin osiin, joista muodostuu monta tähteä. Tähtijoukkoja on kahta tyyppiä: avoimia ja pallomaisia. Avoimen joukon tähdet erottuvat toisistaan. Helpoimmin löytyviä avoimia joukkoja ovat Hyadit ja Plejadit. Hyviä kiikarikohteita. Avoimessa joukossa on parista kymmenestä pariin sataan samanikäistä tähteä. Niiden ympärillä on ainetta pilvestä, josta tähdet muodostuivat tai ovat muodostumassa. Ne liikkuvat samaan suuntaan.

9. Pallomaisen joukon tähdet erottuvat vain joukon reunoilla, keskellä joukkoa näkyy yhtenäinen pallon muotoinen vaalea alue. Tähtiä voi olla sadoista tuhansista miljooniin. Pallomaiset joukot ovat Linnunradan ympärillä. Ne ovat vanhoja joukkoja joista puuttuu tähtien välinen aine. Muodosta johtuen ne näyttävät tähdiltä. Kaukoputkella alkavat joukon reunoilla olevat tähdet erottua.